Opiskeluhuollon riittävyys

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Millainen on nuorten mielenterveys ja miten he käyttävät opiskeluhuoltopalveluja ja kokevat niiden saavutettavuuden?

 

Lounais-Suomen alueellinen arviointi

Ahdistuneisuusoireilevat nuoret käyttävät opiskeluhuoltopalveluja selvästi keskimääräistä enemmän verrattuna muihin nuoriin. Opiskeluhuollossa on pystytty tunnistamaan ahdistuneiden nuorten suurempaa tuen tarvetta ja tarjottu tarvittaessa useita käyntejä eri ammattilaisille.


Ahdistuneisuus

Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella noin 11 prosentilla nuorista. Tytöillä kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus oli noin kolme kertaa yleisempää kuin pojilla. Yleisintä se oli ammattiin opiskelevilla tytöillä (18,2 %) Varsinais-Suomessa. Satakunnassa vastaava luku oli 17 prosenttia. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan tytöistä Satakunnassa 17,8 prosentilla ja lukioiden 1. ja 2. luokan tytöistä 16,9 prosentilla oli ahdistuneisuutta. Poikien osalta ei ollut havaittavissa samankaltaisia eroja eri kouluasteiden välillä. (Taulukko 14.5.1.)

Joitakin muutoksia ahdistuneisuuden esiintyvyydessä oli alueella verrattuna vuoteen 2013. Ahdistuneisuus oli lisääntynyt eniten molempien maakuntien alueella lukiolaistyttöjen joukossa kahden vuoden aikana. Ahdistuneiden lukiolaistyttöjen osuus oli kasvanut Varsinais-Suomessa 13,2 prosentista 16,4 prosenttiin ja Satakunnassa 11 prosentista 14,5 prosenttiin. Toisaalta melko tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsivien ammattiin opiskelevien tyttöjen osuus oli vähentynyt merkittävästi Satakunnassa (20,7 prosentista 17 prosenttiin). (Taulukko 14.5.1.)


Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö ja vastaanotolle pääsyn helppous

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttöä ja vastaanotolle pääsyn helppoutta arvioitiin Kouluterveyskyselyn (2015) perusteella. Nuorelta kysyttiin onko hän käynyt lukuvuoden aikana koulun/oppilaitoksen terveydenhoitajan (muuten kuin terveystarkastuksessa), lääkärin (muuten kuin terveystarkastuksessa), kuraattorin tai psykologin luona. Vastausten perusteella nuoret luokiteltiin niihin, a) jotka eivät käyttäneet palvelua, koska siihen ei ole ollut tarvetta, b) niihin, jotka ovat yrittäneet päästä vastaanotolle sinne pääsemättä sekä niihin, jotka ovat käyttäneet palvelua c) kerran tai kaksi tai d) kolme kertaa tai useammin.

Lisäksi raportoitiin kokemus vastaanotolle pääsyn helppoudesta (erittäin helppoa, melko helppoa, melko vaikeaa, erittäin vaikeaa) niiden nuorten osalta, jotka ovat lukuvuoden aikana käyttäneet kyseistä opiskeluhuollon palvelua tai yrittäneet päästä vastaanotolle.

Lounais-Suomen alueella opiskeluhuollon terveydenhoitajapalvelujen käyttö vaihteli kouluasteittain. Peruskoululaiset käyttivät terveydenhoitajapalveluita (49 %) enemmän kuin toisen asteen opiskelijat. Lukiolaisista 39 % ja ammattioppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 44 % oli käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla vähintään kerran muuten kuin terveystarkastuksessa. Vastaavat luvut koko maassa olivat 45 % (peruskoululaiset), 36 % (lukiolaiset) ja 38 % (ammattioppilaitosten opiskelijat). Palvelujen käytössä ei voitu havaita merkittäviä maakunnallisia eroja. (Taulukko 14.5.2.)

Palveluita käyttäneiden kokemukset terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn helppoudesta vaihtelivat kouluasteittain. Eniten vaikeuksia terveydenhoitajalle pääsyssä kokivat peruskoululaiset Varsinais-Suomessa (14,6 %) ja toisaalta lukiolaiset Satakunnassa (14,6 %). Molemmissa maakunnissa ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat kokivat terveydenhoitajalle pääsyn helpoimmaksi muihin opiskelijoihin verrattuna. (Taulukko 14.5.3.)

Eniten lääkäripalveluja olivat käyttäneet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat (25,2 %) Satakunnan maakunnassa. Varsinais-Suomessa 21,6 % ja koko maassa 21 % peruskoululaisista kertoi käyttäneensä lääkäripalveluja. Tarkasteltaessa eri kouluasteiden välistä vaihtelua Lounais-Suomen alueella havaittiin, että muita lääkäripalveluja kuin terveystarkastuksia käyttäneiden osuus oli ammattioppilaitoksessa 23 %. (Taulukko 14.5.4.)

Lounais-Suomen alueella lääkäripalveluita käyttäneistä peruskoululaisista 18 %, lukiolaisista 19% ja ammattioppilaitoksissa opiskelevista 16% koki lääkärille pääsyn olevan melko tai erittäin vaikeaa. Helpoimmaksi pääsyn lääkärin vastaanotolle arvioivat ammattioppilaitosten opiskelijat. Satakunnassa 85,4 % ammattioppilaitosten opiskelijoista arvioi lääkärille pääsyn olevan melko tai erittäin helppoa. (Taulukko 14.5.5.)

Lounais-Suomen alueella oli jonkin verran maakuntakohtaisia eroja koulukuraattorille pääsyssä. Koulukuraattorin palveluita ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista oli käyttänyt Satakunnassa lähes 14 %; Varsinais-Suomessa ja koko maassa merkitsevästi vähemmän. Koulukuraattorille pääsy oli molemmissa maakunnissa vaikeinta lukioissa.

Eniten koulukuraattoripalveluita olivat käyttäneet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (13,7 %) Satakunnan maakunnassa. Varsinais-Suomen maakunnassa ja koko maassa vastaavat luvut olivat 11,4 % ja 11 %. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilailla ei kuraattoripalveluiden käytössä ollut havaittavissa merkittäviä eroja maakuntien välillä. Sen sijaan Satakunnassa opiskelevista lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista vain 3 % käytti kuraattorin palveluita, mikä on merkitsevästi vähemmän verrattuna koko maan vastaavaan lukuun (6 %).

Oppilailta kysyttiin tilanteista, joissa oppilas on yrittänyt päästä kuraattorille, mutta ei ole päässyt. Merkittäviä eroja maakuntien välillä ei ollut havaittavissa perusopetuksen osalta. Vaihteluväli oli ammattioppilaitosten opiskelijoilla 1,3 - 2,1 %. Tarve oli molemmissa maakunnissa vähäisintä lukiolaisilla. (Taulukko 14.5.6.)

Eniten vaikeuksia kuraattorille pääsemisessä oli lukiolaisilla molemmissa toimialueen maakunnissa, joissa Varsinais-Suomessa 15 % ja Satakunnassa 14,7 % 1. ja 2. luokan opiskelijoista arvioi kuraattorille pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Varsinais-Suomessa erittäin helpoksi kuraattorille pääsyn arvioi perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista 39,9 %, kun Satakunnassa vastaava luku oli 45, 6 %. Lukiolaisten ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien välillä ei ollut havaittavissa yhtä selkeitä eroja. (Taulukko 14.5.7.)

Eniten psykologin palveluita Lounais-Suomen aluehallintoviraton alueella käyttivät 8. ja 9. luokan peruskoululaiset Varsinais-Suomessa (8,9 %). Satakunnassa vastaava luku oli selkeästi pienempi, 6,8 % ja koko maassa 7 %. Lukiolaiset käyttivät kouluasteittaisessa vertailussa vähiten psykologi palveluita (5 % Varsinais-Suomi, 6,5 % Satakunta). Tämä ei poikkea merkittävästi valtakunnallisesta käyttömäärästä (6 %).  (Taulukko 14.5.8.)

Psykologin vastaanotolle pääsyn arvioi melko tai erittäin vaikeaksi useampi lukiolainen (18 %) kuin peruskoululainen (16 %) tai ammattioppilaitoksen opiskelija (12 %). Erityisesti 19,1 prosentissa varsinais-suomalaisista lukiolaisista arvioi psykologille pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Toisaalta alueen ammattioppilaitosten opiskelijat kokivat psykologin vastaanotolle pääsyn muihin opiskelijoihin verrattuna helpoimmaksi (erittäin tai melko helppoa 88 %). (Taulukko 14.5.9.)


Palvelujen käyttö ahdistusoireisilla/ahdistuneilla

Kaikilla kouluasteilla kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneet nuoret käyttivät opiskeluhuollon palveluja enemmän kuin ei- ahdistuneet nuoret. Ero palvelujen käytössä korostuu tarkasteltaessa erityisesti niitä nuoria, jotka käyttivät palveluita usein (lukuvuoden aikana 3 kertaa tai useammin). Toisaalta vähäisintä ero oli kuraattorin palveluiden käytössä riippumatta kouluasteesta.

Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista nuorista 14–30 prosenttia kouluasteesta riippuen oli käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla (muuten kuin terveystarkastuksessa) vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Ei-ahdistuneista nuorista oli terveydenhoitajan vastaanotolla käynyt usein vain 4-11 prosenttia. (Taulukot 14.5.10., 14.5.11. ja 14.5.12.)

Vastaavasti 7-14 prosenttia ahdistuneista nuorista oli käynyt usein lääkärin vastaanotolla. Ei-ahdistuneista nuorista vain 2-5 prosenttia ilmoitti käyttäneensä lääkäripalveluita usein. Ero ei ollut yhtä merkittävä kuraattoripalvelujen (lukiossa 2% vs. 0%) käytössä. (Taulukot 14.5.10., 14.5.11. ja 14.5.12.)

Suuri osa kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista nuorista ei lukuvuoden aikana kokenut tarvitsevansa lääkärin, kuraattorin tai psykologin palveluita kouluasteesta riippumatta. Toisaalta vain runsas kolmasosa ahdistuneista nuorista kertoi, ettei tarvitse terveydenhoitajan palveluita. Esimerkiksi peruskoulun ahdistuneista opiskelijoista 28–31 prosenttia ei kokenut tarvitsevansa terveydenhoitajan palveluita. Vastaavat luvut lukiossa olivat 43–44 prosenttia ja ammattioppilaitoksissa 38–42 prosenttia. Tämä tulos tukee valtakunnallista arviointia, jonka mukaan tavallisimmin kouluasteesta riippumatta ahdistuneet nuoret käyttivät terveydenhoitajan palveluita usein. (Taulukot 14.5.10., 14.5.11. ja 14.5.12.)

Taulukko 14.5.1. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaistosten opiskelijoista.

14.5.2. Terveydenhoitajalla käynnit, muuten kuin terveystarkastuksessa. Vakioimattomat prosenttiosuudet.

Taulukko 14.5.3. Terveydenhoitajalle pääsyn helppous (muuhun kuin terveystarkastukseen). Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.4. Lääkärillä käynnit (muutoin kuin terveystarkastuksessa). Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

14.5.5. Lääkärille pääsyn helppous (muutoin kuin terveystarkastuksessa). Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

14.5.6. Kuraattoripalvelujen käyttö. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

14.5.7. Kuraattorille pääsyn helppous. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

14.5.8. Psykologipalvelujen käyttö. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

14.5.9. Psykologille pääsyn helppous. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

14.5.10. Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneistuneiden nuorten opiskeluhuoltopalvelujen käyttö (perusopetus).

14.5.11. Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneistuneiden nuorten opiskeluhuoltopalvelujen käyttö (lukio).

14.5.12. Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneistuneiden nuorten opiskeluhuoltopalvelujen käyttö (ammatillinen oppilaitos).