Kirjastopalvelujen saatavuus lasten ja nuorten kannalta

 

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Miten kirjastopalvelujen saatavuus toteutuu lasten ja nuorten kannalta?

Kirjastopalvelujen saatavuus alle 16-vuotiaille on hieman huonompi kuin koko väestölle. Vain taajamissa omatoiminen kirjastoasiointi on lapselle mahdollista, sielläkin edellyttäen, että matka on turvallinen. Maaseudulla ja kylissä asuville lapsille ja nuorille matkat kirjastoon ovat liian pitkät omatoimisesti kuljettaviksi. Kirjastot panostavat lasten aineistojen hankintaan, mutta uutuushankinta ei riitä tarpeisiin. Lapsille ja nuorille suunnatusta muusta palvelutarjonnasta ei ole tarkkoja tietoja.

Kirjastopalvelun saatavuuteen lasten ja nuorten kannalta vaikuttavat toimipisteverkosto, sitä täydentävät kirjastoautopalvelun tuomat lähipalvelut, aukioloajat ja palvelun ikärajattomuus, joita edellä tarkasteltiin. Erityisesti kirjastoautopalvelun lakkauttaminen heikentää palvelua lapsilta ja nuorilta. Omatoimikirjaston laaja käyttöönotto sisältää lasten ja nuorten palvelujen saatavuuden kannalta riskejä, jotka on huomioitava. Tarkastellaan seuraavaksi lasten ja nuorten kirjastomatkan pituutta, tarjolla olevia kokoelmia sekä muita kohderyhmälle suunnattuja palveluja.

Kirjastomatkan pituus

Konkreettinen kirjastopalvelujen käytön este lapsille ja myös nuorille on pitkä matka, koska heillä on rajoitetut mahdollisuudet liikkua itse tai käyttää julkisia kulkuvälineitä omatoimisesti. Varsinais-Suomessa alle 16-vuotiailla matkaa lähimpään kirjastoon on keskimäärin enintään 2,3 kilometriä ja Satakunnassa 2,6 kilometriä.  Alle 16-vuotiaille kirjastopalvelujen saatavuus on hieman huonompi kuin koko väestölle. Syynä on oletettavasti se, että kirjastot ovat sijoittuneet keskustoihin ja suurempiin taajamiin. Eri ikäryhmille on tyypillistä taas hakeutua asumaan erilaisiin paikkoihin. Lapsiperheet haluavat asua väljemmin ja kohtuuhintaisemmin keskustojen ulkopuolella, joista matka palveluihin on pidempi. Yli 16-vuotiaista moni hakeutuu koulun jälkeen taajamiin ja keskustoihin muun muassa opiskelun takia.

Satakunnassa alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä on 15,1 prosenttia, Varsinais-Suomessa 15,5 prosenttia. Kartassa13.6.1 on esitetty kirjastoverkko ja alle 16-vuotiaiden osuudet väestöstä maakunnittain.

Asuinpaikka vaikuttaa siihen kuinka pitkä matka on erilaisiin palveluihin. Maalla on totuttu hakemaan palveluja kauempaa. Arvioinnilla haluttiin selvittää miten paljon lasten kirjastomatkan pituuteen vaikuttaa perheen asuinpaikka ja asuinpaikan yhdyskuntarakenne.  Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan asuntojen, työpaikkojen, palvelujen, viheralueiden ja niiden välisten liikenneyhteyksien muodostamaa kokonaisuutta. Näiden perusteella taajamat, kylät, pienkylät ja maaseutu erottuvat toisistaan. Alueellisten vertailujen pohjana käytettiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää YKR – yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän asutuksen aluejakoaineistoa vuodelta 2015.

Kartassa 13.6.2. on esitetty kirjastopalveluiden saatavuus alle 16-vuotiaille maakunnittain.

Lounais-Suomessa alle 16- vuotiaista noin 80,5 prosenttia asuu taajamissa. Taajamien lapsilla ja nuorilla matkaa kirjastoon on keskimäärin alle 2 km. On kuitenkin muistettava, että taajamissa ja kaupungeissa lyhyempikin matka ilman aikuisen seuraa saattaa olla turvaton tai muutoin mahdoton.

Lounais-Suomessa maaseudulla asuvilla lapsilla tai nuorilla on matkaa kirjastoon keskimäärin 5—7 km, mikä on koko maan keskiarvoa selkeästi lyhyempi (9,2 km). Jos perhe asuu aidon maaseudun sijasta kylässä tai ns. pienkylässä, lapsen tai nuoren kirjastopalvelujen saatavuus on Lounaisessa Suomessa hyvä, koska kyliä on tiheässä. Pyöräiltäväksi matkat voivat silti olla useimmille nuorille liian pitkät. Lasten kirjastoasiointia helpottamaan ja turvaamaan tarvitaankin usein päiväkoti- ja luokkakäyntejä, vanhempia ja kuljetuksia. Kirjastoautopalvelut ovat tähän saakka korjanneet tilannetta. Maaseudulla asuville on palveluja tuotu lähemmäksi kirjastoautoilla. Varsinais-Suomessa autoja on 8 ja Satakunnassa 3. Vuoden 2007 jälkeen Satakunnasta on lakkautettu kaksi kirjastoautoa ja kirjastoautopysäkkien määrä on vähentynyt 137 kappaleella, mikä on 40,7 prosenttia. Varsinais-Suomessa pysäkkien määrä on vähentynyt 7,7 prosentilla.

Eri alueilla olevien taajamien, maaseudun ja kylien eroja tarkasteltiin myös YKR-alueiden kirjastopalvelujen saatavuudelle muodostetun indeksi avulla. Siinä koko Suomen palvelusaatavuus vastaavassa ympäristössä sai arvon 100.

Lounais-Suomen asukkaista valtaosa asuu taajamissa. Kartassa 13.6.3. on esitetty kirjastoverkko ja taajamien kirjastosaatavuus alle 16-vuotiaille.

Kyläympäristöjen vertailussa Lounais-Suomen kylät ovat kirjastopalvelujen saatavuudeltaan hyvän saavutettavuuden alueita.

 

Lapsille ja nuorille suunnattu muu toiminta kirjastossa

Kirjastojen lapsille ja nuorille suuntaama muu palvelutoiminta on etupäässä erilaisten tapahtumien ja opastustuokioiden järjestämistä. Kirjastojen tapahtumatuotanto on vilkastunut viime vuosina. Vuonna 2014 Lounais-Suomen kirjastot järjestivät kaikkiaan yli 4500 tapahtumaa, joissa osallistujia oli lähes 100 000. Satutunnit ovat perinteisiä pienille lapsille suunnattuja tapahtumia. Kirjavinkkausta järjestetään sekä perusrahoituksella että kehittämishankkeissa. Lapset ja nuoret ovat kirjastojen mediakasvatuksen ja tiedonhankintataitojen opetuksen suuri kohderyhmä ja useissa kunnissa on luotu pysyviä käytäntöjä näiden opetusten ja kirjastovierailujen toteuttamiseen. Lapsille suunnattujen tapahtumien, opetusten ja niiden osallistujien määrää ei erikseen tilastoida, vaan luvut sisältyvät kokonaistilastoihin. Arviolta tapahtumista suuri osa on suunnattu lapsille ja nuorille.

Kirjaston tilat tarjoavat myös muille toimijoille mahdollisuuden tavoittaa lapsia ja nuoria. Kaiken kirjastossa järjestetyn tapahtumatuotannon ja toiminnan ei tarvitse olla kirjaston järjestämää. Nuorisotoimen peruspalveluarvioinnissa 2015 selvitettiin kuinka monessa kunnassa järjestetään nuorisolle toimintaa kirjaston tiloissa. Lounais-Suomessa tällaisia kuntia oli 15 kappaletta.

 

Onko lapsille ja nuorille saatavilla uusiutuvat ja ajankohtaiset aineistot?

Lounais-Suomen yleisten kirjastojen hankinnoista 39 prosenttia on lapsille suunnattua. Alle 15-vuotiaat lainaavat kaikista lainoista 42 prosenttia. Lapset lainaavat kirjastoista aineistoa suhteellisesti enemmän kuin heitä varten on hankittu.

Kirjastopalvelujen ydintä lapselle on houkutteleva ja runsas tarjonta. Käyttökokemuksilla on vaikutusta tulevaan käyttöön. Lapsi elää hetkessä, hän ei varaa ja odota aineistoja, vaan haluaa lukea heti sen, mitä kaverikin luki. Kysyttyjä kirjoja tarvitaan useita hyväkuntoisia kappaleita. Hankintojen tulee olla lasten tarpeiden mukaisia ja hankintamäärien sellaisia, että nopealla lapsen tarpeeseen vastaamisella kyetään vaikuttamaan lukuhalun heräämiseen ja säilymiseen. Lapsi myös vaikuttuu kirjaston henkilökunnan paneutumisesta hänen asiaansa. Kirjastohenkilöstön persoonallinen palveluote on lapsille ja nuorille tärkeä ja kirjastossa käymiseen ja lukuintoon vaikuttava. Kirjastot ovat pyrkineet lisäämään hakeutuvaa toimintaa, esimerkiksi kirjavinkkausta kouluilla.

Lastenkirjojen lainaus on monissa kunnissa lisääntynyt yleistrendistä poikkeavasti. Kirjastot ja koulut yhteistyössä ovat toteuttaneet Lukuinto-hankkeita ja OPS-työ on lisännyt yhteistyötä. Lasten lukemiseen on kiinnitetty useissa tutkimuksissa huomiota ja monet tahot ovat valmiita yhteistyöhön kirjastojen kanssa.

Lapset käyttävät heitä varten kirjastoon hankittuja aineistoja ahkerasti. Kokoelmien ja uutuuksien määrän riittävyyttä voidaan arvioida tarkastelemalla onko lasten määrä, lainausten määrä ja lapsille hankitun uuden aineiston määrä tasapainossa, oikeassa suhteessa toisiinsa. Kirjastot panostavat kiitettävästi lapsille hankittavaan aineistoon. Kokoelmia on lapsille hankittu selvästi enemmän kuin lasten osuus koko väestöstä on.  Lounais-Suomen kirjastojen hankinnoista yli 39 prosenttia on lasten aineistoja. Kasvua vuodesta 2007 on 2,7 prosenttia. Lasten kirjastonkäytön vilkkaus ilmenee siinä, että lasten lainausten suhteellinen osuus kaikista lainoista on selvästi hankintojen suhteellista osuutta suurempi. Lasten aineistojen lainaus Lounais-Suomen alueella on kasvanut kolme prosenttia vuodesta 2007. Lapsille hankittu aineisto menee kovaan käyttöön. Kuviossa 13.6.1. on esitetty alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä, lasten aineistojen hankinnan ja lainausten suhteelliset määrät.

Toinen tapa arvioida kirjaston kokoelmien ja uutuuksien määrän riittävyyttä on tarkastella, kuinka paljon kokoelmia ja hankintoja on yhtä lasta kohden. Kansainvälinen suositus kehottaa hankkimaan vähintään yhden kirjan vuodessa alle 15-vuotiasta kohden. Lounais-Suomessa hankittiin 0,8 uutta teosta yhtä lasta kohden. Kuviossa 13.6.2 on esitetty yhtä alle 15-vuotiasta kohden hankitun aineiston ja kokoelmien määrä avi-alueittain.

 

13.6.1. Kirjastoverkko ja alle 16-vuotiaiden osuudet väestöstä maakunnittain

Kirjastoverkko ja alle 16-vuotiaiden osuudet väestöstä maakunnittain. Lähde: Lahtinen Yleisten kirjastojen saavutettavuus lapsille

13.6.2. Kirjastoverkko ja palvelujen saatavuus alle 16-vuotiaille maakunnittain

Kirjastoverkko ja palvelujen saatavuus alle 16-vuotiaille. Lähde: Lahtinen Yleisten kirjastojen saavutettavuus lapsille

13.6.3. Kirjastoverkko ja taajamien kirjastopalvelujen saatavuus alle 16-vuotiaille

13.6.1. Lasten, lasten aineistojen lainojen ja lapsille hankitun aineiston suhteelliset määrät

13.6.2. Kokoelmien ja hankitun aineiston määrä alle 15-vuotiasta kohden