Kirjastopalvelujen saatavuus

 

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Millaisia muutoksia kirjastopalvelujen saatavuudessa ja palveluverkossa on tapahtunut?

Kirjastoverkosto on harventunut. Toimipisteiden määrä Lounais-Suomessa on vähentynyt yli 17 prosentilla. Pääkirjastoja on kuntaliitosten takia 30 vähemmän kuin vuonna 2007. Myös kirjastoautoverkosto on harventunut. Aukioloaikojen supistamisia on pyritty paikkaamaan omatoimikirjastoja perustamalla.

Kirjastopalvelujen saatavuuteen vaikuttavat fyysisten toimipisteiden (pääkirjastot, lähikirjastot) määrä, sitä täydentävät kirjastoautopalvelut pysäkkiverkostoineen sekä tarjolla olevat käyttömahdollisuudet eli aukioloajat.

Kirjastoverkoston harventuminen on jatkunut ja siinä on tapahtunut sisäisiä muutoksia. Kuntaliitosten takia aiemmin pääkirjastoina toimineista kirjastoista osa on lakkautettu, osa muuttunut lähikirjastoksi. Kuntaliitos on usein heikentänyt palvelujen saatavuutta sekä toimipisteiden lakkauttamisten että henkilöstön vähentämisen takia. Lounais-Suomessa toimipaikkojen muutokset ovat keskittyneet Varsinais-Suomeen, jossa kuntaliitosten vuoksi pääkirjastojen määrä on vähentynyt 47 prosenttia ja vastaavasti lähikirjastojen määrä lisääntynyt 40,5 prosentilla. Satakunnassa kuntaliitoksia on ollut harvemmassa ja muutokset kirjastoverkossa eivät ole yhtä mittavia. Taulukossa 13.5.1. on esitetty pääkirjastojen toimipaikkojen määrän muutos maakunnittain ja taulukossa 13.5.2. lähikirjastojen määrän kehittyminen vuodesta 2007 vuoteen 2014 Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.

 

Miten kirjastoautoverkoston harveneminen heikentää palvelujen saavutettavuutta?

Kirjastoautopalvelut ovat erityisen tärkeitä lapsille sekä maaseudulla mutta myös kaupungeissa, joissa matka kiinteään kirjastoon saattaa olla liian vaikeakulkuinen ja turvaton. Jos kirjastoautopalvelu lakkaa mutta koulu jää, korvaavien kirjastopalvelujen järjestäminen jäljelle jäävälle koululle ja asiakaskunnalle on vaikeaa. Siksi kirjastoautopalvelujen lakkauttaminen heikentää yleensä aina palvelujen saatavuutta niiltä, joille itsenäinen asiointi kauemmas on hankalaa tai turvatonta eli esimerkiksi lapsilta ja nuorilta.

Lounais-Suomen AVIn alueella kirjastoautojen määrä väheni vuodesta 2007(13 autoa) vuoteen 2014 (11 autoa) kahdella autolla. Molemmat toimintansa lopettaneet kirjastoautot olivat Satakunnan puolella. Kun autoja lakkautetaan, kirjastoautopysäkkiverkosto harvenee. Vuosina 2007 - 2014 Lounais-Suomen pysäkkiverkosto harveni 22 prosentilla. Varsinais-Suomessa vuonna 2014 oli 34 kirjastoautopysäkkiä vähemmän kuin vuonna 2007 ja Satakunnassa vastaavasti 137 pysäkkiä vähemmän. Kirjastoautopysäkkien kehitys 2007 - 2014 on esitetty taulukossa 13.5.3.

Lakkautuksista huolimatta kirjastoautoista lainaan otettujen aineistojen osuus kokonaislainauksesta on laskenut suhteellisen vähän vuoden 2008 tasosta (autojen lainat tilastoitiin ensimmäisen kerran). Lounais-Suomessa autolainoja tehtiin 8,3 prosenttia vähemmän. Lasten aineistojen lainausten osuus kokonaislainauksesta on kasvanut vuodesta 2007 (39,8 %) vuoteen 2014 (43 %). Lasten lainojen osuutta kirjastoautojen kokonaislainauksesta ei tilastoida kansalliseen tilastoon. Yksittäisten selvitysten mukaan auton lainoista lähes 80 % on voinut olla lasten lainaamia.

 

Palvelujen tuottaminen yhteistyössä

Kirjastot tuottavat palveluja entistä enemmän yhteistyössä toisten kuntien kanssa niin sanotuissa kirjastokimpoissa. Yhteistyössä on helpompi tuottaa erityisosaamista vaativia palveluja, kuten lasten- ja nuorten kirjastopalveluja. Satakunnassa kaikki yleiset kirjastot kuuluvat Satakirjastot-yhteisjärjestelmään. Varsinais-Suomessa Vaski-kirjastoihin kuului vuoden 2015 lopussa 18 kuntaa. Maakunnan muut kimpat ovat kuuden kunnan Loisto-kimppa ja Paraisten ja Kemiönsaaren muodostama Blanka. Somero ainoana maakunnassa ei toistaiseksi kuulu mihinkään yhteisjärjestelmään.

 

Mikä on kiinteän kirjastoverkoston saatavuus?

Yleisten kirjastopalvelujen saatavuus tieverkkoa pitkin on 50 prosentille suomalaista hyvä. Kirjastojen tavalliset aukiolotunnit ovat vähentyneet Lounais-Suomen AVIn alueella noin viisi prosenttia, mitä on osin lähdetty kompensoimaan omatoimiaukioloa lisäämällä.  Omatoimipalvelu parantaa saatavuutta, jos se tulee perinteisen aukioloajan rinnalle ja jos omatoimipalvelu pystytään toteuttamaan ilman rajoituksia.

Yleisten kirjastojen saatavuus ei kaikille ja kaikkialla ole sama vaan vaihtelee kohderyhmittäin ja alueittain. Kirjastopalvelujen saatavuuslaskentaa varten jokaiselle asutulle tilastoruudulle laskettiin etäisyys lähimpään yleiseen kirjastoon tieverkkoa pitkin reittioptimointia käyttäen. Vertailulukuina käytettiin maantieteellisen saavutettavuuden mediaaniarvoja (ei keskimääräistä saavutettavuutta). Laskennan toteutti tilaustyönä Jaani Lahtinen Gispositio Oy:stä.

Kirjastomatkan pituus

Puolet suomalaisista asuu enintään 1,9 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. 75 prosenttia suomalaisista asuu enintään 3,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Saatavuutta alle 16-vuotiaiden lasten kannalta tarkastellaan erikseen luvussa 13.6.

Aukioloaikojen muutokset ja omatoimikirjasto

Kirjastojen aukiolosaatavuus muodostuu tavallisista aukiolotunneista (kirjasto avoinna, henkilökunta palvelemassa asiakkaita) sekä omatoimiaukioloajasta (kirjasto avoinna, henkilökuntaa ei paikalla).

Vuodesta 2007 lähtien kirjastojen tavallisten aukiolotuntien määrä on supistunut sekä Satakunnassa että Varsinais-Suomessa. Satakunnan kirjastojen aukiolotunneista on hävinnyt 5,2 prosenttia ja Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen tunneista 5,6 prosenttia. Aukiolotuntien kehitys Lounais-Suomessa vuodesta 2007 vuoteen 2014 esitetään taulukossa 13.5.4.

Supistuneen perinteisen aukiolon rinnalle kirjastot ovat kehittäneet omatoimipalveluaikaa, jota tarjoamalla pyritään sekä parantamaan saatavuutta että estämään sen heikentyminen. Omatoimikirjastossa asiakkaat voivat asioida kirjaston ollessa kiinni. Sisään pääsee tunnistautumalla. Omatoimikirjastoja alettiin perustaa 2010 luvun alkupuolella ja itsepalveluaukioloa tilastoitiin ensimmäisen kerran 2014. Varsinais-Suomen kirjastot tarjosivat omatoimiaukioloaikaa 11 919 tuntia, mikä on noin kymmenen prosenttia kaikista aukiolotunneista. Satakunnan ensimmäiset omatoimikirjastot aloittivat toimintansa vuoden 2015 puolella.

Aluehallintovirastot tekivät omatoimikirjastoja koskevan selvityksen vuonna 2014. Silloin omatoimikirjastoja oli Lounais-Suomessa kaksi ja suunnitteilla seuraavalle vuodelle samoin kaksi. Lasten ja nuorten palvelujen kannalta omatoimikirjastot ovat pääosin saatavuutta parantava ratkaisu, jos omatoimipalvelu tulee perinteisen palvelun rinnalle. Jos taas omatoimiratkaisulla korvataan perinteistä aukioloa, toteutus voi heikentää saatavuutta. Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän henkilökunnan apua. Se, että kirjastoon pääsee sisälle, ei takaa lapselle palvelun saatavuutta. Vanhempiensa tai esimerkiksi luokan kanssa asioivalle lapselle saatavuus voi parantua, jos omatoimikirjasto toimii koulun tai päiväkodin välittömässä läheisyydessä. Nuorelle, joka haluaisi asioida kirjastossa itsenäisesti, omatoimikirjasto voi olla saavuttamattomissa. Omatoimikirjastoista vain alle puolet on avoinna kenelle tahansa halukkaalle. Ikärajoituksia omatoimikirjaston käyttöön on asetettu monissa kunnissa mm. ilkivallan ja häiriköinnin pelossa. Omatoimikirjastojen saavutettavuus (ikäperusteisten käyttörajoitusten yleisyys) on esitetty kuviossa 13.5.1.

 

13.5.1. Pääkirjastojen toimipaikkojen määrän kehitys 2007-2014

13.5.2. Lähikirjastojen toimipaikkojen määrän kehitys 2007-2014

13.5.3. Kirjastoautopysäkkien kehitys Lounais-Suomessa 2007-2014

13.5.4. Aukiolotuntien kehitys 2007-2014

13.5.1. Omatoimikirjastojen saavutettavuus (ikäperusteisten käyttörajoitusten yleisyys)