Lasten ja nuorten kuuleminen kulttuuriutoimintaa koskevassa päätöksenteossa

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka laajasti kunnissa on käytössä järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa?

Kyselyyn vastanneista Lounais-Suomen kunnista noin 62 prosentilla on käytössään järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Lähes puolessa kunnista tämä oli nuorisovaltuusto tai nuorisoneuvosto. Lasten vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset.

Lasten näkemysten huomioon ottaminen kulttuuritoimintaa suunniteltaessa on olennainen osa palvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta. Lapsen oikeuksien perustana on YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, joka on Suomessa voimassa lakina. Yksi sopimuksen keskeisiä periaatteita on lasten näkemysten huomioon ottaminen. Lapsen oikeus vaikuttaa on turvattu myös perustuslain 6. pykälässä, jonka mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lapsen oikeuksien sopimuksen ja perustuslain näkökulmasta kuuleminen ei tarkoita vain lasten ja nuorten kuulemista ja heidän näkemystensä kirjaamista. Se on myös näkemysten huomioon ottamista päätöksenteossa. Lasten ja nuorten suora ja välillinen osallistuminen toteutuvat Suomessa yleensä virallisten rakenteiden kautta. Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi nuorisovaltuustot (yli 12-vuotiaille), oppilaskunnat, kansalliset ja paikalliset lasten parlamentit (7–12-vuotiaille), lapsiasiavaltuutettu ja kyselytutkimukset.

Arvioinnilla kerättiin tietoa hallituksen kärkihankkeeseen. Kyselyyn vastanneista Lounais-Suomen kunnista noin 62 % on käytössä järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Koko Manner-Suomessa vastaava osuus oli noin 60 prosenttia. Järjestelmä oli käytössä useimmiten taajaan asutuissa ja kaupunkimaisissa kunnissa. Noin 46 prosentissa kunnista tämä oli nuorisovaltuusto tai nuorisoneuvosto. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnassa kuullaan nuorisovaltuustoa tai valtuuston edustajat osallistuvat kulttuuri-/vapaa-ajan lautakunnan työskentelyyn. Muutamassa kunnassa toimi myös lasten parlamentti. Lisäksi Säkylässä on järjestetty nuorten kansalaisraati, joka käsittelee kaikkia nuorten palveluja ja toimintaa sekä tekee ehdotuksia kunnan toiminnan parantamiseksi. Myös Porin lastenkulttuurikeskus toimii yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa kulttuuritoimintaa suunniteltaessa. Noin 38 prosentilla kunnista ei ollut käytössään järjestelmää lasten tai nuorten kuulemiseksi.

Lasten ja nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksia ei voi pitää erityisen laajoina ja monipuolisina. Olemassa olevat vaikuttamisen tavat kiinnostavat tutkimusten mukaan vain pientä osaa lapsista ja nuorista eivätkä huomioi erityisryhmiä. Lasten ja nuorten osallistuminen perustuu virallisiin rakenteisiin ja siihen sovelletaan usein ennalta suunniteltua, ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Lapset eivät useinkaan osallistu osallistumismenetelmien kehittämiseen, eikä niitä testata riittävästi. Digitaalinen teknologia voi tarjota uusia väyliä osallistua ja vaikuttaa.