Kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssit

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka paljon kunnalla on käytettävissään henkilöstöresursseja yleisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen?

Kaikissa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa ei ole kulttuuritoimintaa koordinoivaa ja johtavaa henkilöä. Noin 41 prosentissa vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi.

Henkilöstömääriin kuntien kulttuuritoiminnassa ja -palveluissa vaikuttaa merkittävästi palvelujen järjestämisen tapa. Kunnat eroavat toisistaan siinä, miten vastuu yleisestä kulttuuritoiminnasta on järjestetty kunnan sisällä ja onko palvelutuotantoa ulkoistettu yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoille. Myös kuntaliitokset ovat vaikuttaneet kuntien kulttuurialan henkilöstöön. Vuonna 2014 yli puolessa sekä Manner-Suomen (55 %) että Länsi- ja Sisä-Suomen (59 %) vastaajakuntia yleiseen kulttuuritoimintaa kohdistui yksi henkilötyövuosi tai enemmän. (Taulukko 10.9.1.) Vastaavasti 45 prosentissa Manner-Suomen ja 41 prosentissa Länsi- ja Sisä-Suomen vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi. Muutamassa kunnassa arvioitu henkilötyövuosien määrä oli 0 (sisältyy taulukossa alle 0,2 htv -luokkaan). Vuonna 2014 henkilötyövuosien lukumäärä oli sekä Manner-Suomen että Länsi- ja Sisä-Suomen alueella korkein asukasluvultaan suurissa, kaupunkimaisissa kunnissa. Vastaajakuntien henkilötyövuosien keskiarvo oli Manner-Suomessa 2,3 henkilötyövuotta ja Länsi- ja Sisä-Suomessa 1,6 henkilötyövuotta vuonna 2014. Länsi- ja Sisä-Suomen keskiarvoa nostavat etenkin Tampereen, Jyväskylän ja Seinäjoen keskiarvoa huomattavasti korkeampien henkilötyövuosien määrä.

Kuntien arviot yleisessä kulttuuritoiminnassa työskentelevien henkilöiden lukumäärästä vaihtelivat huomattavasti. Päätoimisten, toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työskentelevien lukumäärä oli suurin asukasluvultaan suurimmissa vastaajakunnissa. Noin 51 prosentissa vastanneista Manner-Suomen kunnista ja 49 prosentissa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista työskenteli päätoimisessa, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yksi tai useampi henkilöä. (Taulukko 10.9.2.) Vastaavasti liki 50 % Manner-Suomen kunnista ja 51 % Länsi- ja Sisä-Suomen vastaajakunnista ei työskennellyt yhtäkään päätoimista henkilöä. Noin 65 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja 71 prosenttia Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista työllisti osa-aikaisesti (tietyllä prosenttimäärällä), toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yhden tai useamman henkilön. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli yksi tai useampi henkilö joka kolmannessa Manner-Suomen vastaajakunnassa ja noin 29 prosentissa Länsi- ja Sisä-Suomen vastaajakunnista. Noin 35 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja 31 prosenttia Länsi- ja Sisä-Suomen vastaajakunnista tarjosi työtä lisäksi yhdelle tai useammalle muulle työntekijälle kuten työllistetylle, siviilipalvelusmiehelle tai harjoittelijalle.

Vastanneissa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa kulttuurista vastaajan johtajan tai muun vastuuhenkilön nimeke oli useimmiten kulttuurijohtaja, kulttuuripäällikkö tai kulttuurin ja muun alan yhdistelmänimike (24 % kunnista), sivistysjohtaja (20 %) tai kulttuurituottaja tai -sihteeri (19 %). Yli kymmenesosassa kunnista kulttuurista vastasi kirjastoalan nimikkeellä toimiva henkilö (kuten kirjastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja tai kirjaston ja muun alan yhdistelmänimikkeet) (15 % kunnista) tai vapaa-aikajohtaja, -päällikkö tai -sihteeri (10 % kunnista). Muita nimikkeitä (kansalaisopiston rehtori, ohjaaja) oli käytössä 12 prosentilla kunnista. Pelkästään kulttuuriin liittyviä nimikkeitä käytettiin noin 39 prosentissa vastanneista kunnista. Tämä oli hieman enemmän verrattuna valtakunnalliseen osuuteen (36 %).

 

Mikä on henkilöstön koulutus ja miten osaamista pidetään yllä?

 

Yli 70 prosentilla Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto. Kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli yleisen kulttuuritoiminnan johtajista tai muista vastuuhenkilöistä noin 24 prosentilla.

Kunnilta tiedusteltiin yleisen kulttuuritoiminnan johtajan tai muun vastuuhenkilön koulutusta (Taulukko 10.9.3.). Kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli yleisen kulttuuritoiminnan johtajista Manner-Suomessa 22 prosentilla ja Etelä-Suomessa noin 24 prosentilla. ”Kulttuurialaa” ei määritelty kysymyksessä. Yleisin tutkinto yleisen kulttuuritoiminnan johtajien tai muiden vastuuhenkilöiden keskuudessa oli Manner-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa muu kuin kulttuuri- tai kirjastoalan ylempi korkeakoulututkinto. Vastanneiden joukossa oli etenkin kasvatustieteiden ja filosofian maistereita. Melko yleinen oli myös kirjastoalan ylempi korkeakoulututkinto; osuus oli noin 15 prosenttia Länsi- ja Sisä-Suomessa. Noin 73 prosentilla Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista yleisen kulttuuritoimen johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto. Ylempi korkeakoulututkinto oli yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla noin 80 prosentissa asukasluvultaan suurista, kaupunkimaisista Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista. Pienemmissä, taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa vastaava osuus oli hieman matalampi, noin 78 prosenttia. Noin 12 prosentissa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista yleisen kulttuuritoiminnan johtajilla oli ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon sijaan jokin muu koulutus. Näitä olivat muun muassa opistotasoiset kulttuurisihteeri- ja nuorisotyöntekijän sekä vapaa-ajan ohjaajan koulutukset.

Kaikissa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa, joissa yleisestä kulttuuritoiminnasta vastasi päätoiminen henkilö (32 kuntaa), henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen. Yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen tavallisimmin noin 3–5 päivää vuodessa (23 % vastaajakunnista). Vastaajien joukossa oli sekä kaupunkimaisia, taajaan asuttuja että maaseutumaisia kuntia. Noin 20 prosentissa kunnista henkilöstö osallistui koulutukseen 1–2 päivää vuodessa. Nämä kunnat olivat sekä kaupunkimaisia, taajaan asuttuja että maaseutumaisia kuntia. Noin kahdeksassa prosentissa kunnista henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen 6–10 päivää ja 2 prosentissa kunnista 11 päivää tai enemmän. Kunnat olivat kaupunkimaisia tai taajaan asuttuja kuntia. Kysymystä ei ollut rajattu eksplisiittisesti kulttuurialaan liittyvään koulutukseen.

Kuntien resurssit henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen vaihtelevat kunnissa. Osassa kuntia henkilöstöä kannustettiin osallistumaan kulttuurialan kursseille ja täydennyskoulutukseen. Toisissa kunnissa koulutus rajoittui kunnan omaan hallintoon liittyvään koulutukseen. Osaamisen edistäminen oli usein myös henkilöstön omaehtoisen opiskelun ja tiedonhaun varassa. Verkostoitumista lähikuntien, seudullisten sekä kansallisten toimijoiden kanssa pidettiin tärkeänä.

Vuosina 2012–2013 kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishankkeeseen (KUULTO) osallistuneet kuntien toimijat tähdensivät kulttuurialan asiantuntijuudessa monialaisuutta sekä yhteiskunnan muutoksen tunnistamista. Toimintaympäristön tuntemusta pidettiin tärkeänä, sillä sen nähtiin mahdollistavan henkilöstölle toiminnalliset valmiudet yhteistyöhön ja uusien työmenetelmien käyttöön. Myös tiedon saantia ja alueellista verkostoitumista korostettiin. Hankkeen toimintatutkimukseen osallistui kuntia, jotka rahoittivat kulttuuritoiminnan ja -palvelujen järjestämistä keskimääräistä vähemmän.

Taulukko 10.9.1. Yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet erikokoisissa kunnissa Länsi- ja Sisä-Suomessa ja Manner-Suomessa vuonna 2014

Taulukko 10.9.2. Länsi- ja Sisä-Suomen ja Manner-Suomen kuntien arviot yleisessä kulttuuritoiminnassa työskentelevien henkilöiden lukumäärästä vuonna 2014

Taulukko 10.9.3. Yleisen kulttuuritoiminnan johtajan tai muun vastuuhenkilön koulutus erikokoisissa kunnissa Länsi- ja Sisä-Suomessa ja Manner-Suomessa vuonna 2014