Johdanto

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Johdanto vuotta 2015 koskevaan alueelliseen peruspalvelujen arviointiin

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on jälleen arvioinut peruspalvelujen saatavuutta ja laatinut raportin, joka koskee vuotta 2015. Ensimmäisen kerran raportointi tehtiin nyt ainoastaan sähköisessä muodossa Patio-palvelualustalla. Tällä tavoin raportti ja sen tulokset ovat kaikkien saatavilla. Tavoitteenamme on saavuttaa yhä useampi peruspalvelujen arvioinnista kiinnostunut.

Peruspalvelujen saatavuutta arvioitiin edellisen kerran kaksi vuotta sitten. Nyt tehty arviointi noudattaa pitkää perinnettä. Useassa arviointikohteessa onkin tänä vuonna pystytty vertaamaan alueellamme tapahtunutta kehitystä aiempiin arviointeihin.

Arviointikohteet on valittu yhdessä ministeriöiden ja aluehallintovirastojen kanssa. Vuoden 2015 arvioinnin läpileikkaavana teemana ovat lapset ja nuoret, jotka ovat myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työn arjessa keskeisiä teemoja. Osana arviointityötä on tänä vuonna tehty myös varsin laaja katsaus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueen toimintaympäristöön. Toimintaympäristön kuvaus kuvaa osuvasti, kuinka moninaisella alueella toimimme ja toisaalta, kuinka monialaista työtä teemme yhdessä alueemme kehityksen eteen.

Yhteenvetona peruspalvelujen arvioinnista voi todeta, että lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisen lähtökohdissa on alueellisia ja kuntakohtaisia eroja. Lasten ja nuorten osalta väestö on keskittynyt entistä enemmän maakuntakeskuksiin ja niiden lähikuntiin. Tämän seurauksena lapsille ja nuorille suunnatut palvelut ovat usein myös paremmin saatavilla maakuntakeskuksissa ja niiden ympäristökunnissa kuin syrjäisemmillä seuduilla. Alueemme lapset ja nuoret eivät ole kaikkien palveluiden saatavuuden osalta yhdenvertaisessa asemassa.

Maakunnittain tarkasteltuna Keski-Suomen ja Pirkanmaan tilanne on Etelä-Pohjanmaata, Keski-Pohjanmaata ja Pohjanmaata haastavampi. Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla nuorisotyöttömyys on korkea, mikä näkyy myös väestön hyvinvointimittareissa. Pohjanmaan maakunnissa tilanne on tältä osin selvästi parempi. Nuorisotyöttömyys on muuta maata alhaisempaa ja samalla hyvinvoinnin näkymä on valoisampi.

Koulutus on keskeinen osa lasten ja nuorten kasvua. Arvioinnissa nousi esille, että Länsi- ja Sisä-Suomessa esiopetukseen osallistutaan hyvin, kun lähes koko ikäluokka osallistuu esiopetukseen. Esiopetusta tarjotaan sekä päiväkodeissa että kouluilla. Perusopetuksen osalta Länsi- ja Sisä-Suomessa perusopetuksen saavutettavuus ei ole yhtä hyvä kuin muussa Manner-Suomessa keskimäärin. Huomionarvoista on se, että oppilasmäärä alueella on hienoisessa kasvussa, mutta samanaikaisesti koulujen määrä on laskenut. Oppilaat on keskitetty suurempiin kouluihin. Toisen asteen koulutuksen osalta lukio on edelleen yleisin vaihtoehto tytöille ja ammatillinen koulutus pojille.

Huolestuttavaa on, että hyvinvointi näyttäisi polarisoituvan yhä enemmän. Hyvinvoivia on paljon, mutta samanaikaisesti esimerkiksi mielenterveysongelmia on tunnistettu erityisesti tytöillä enemmän kuin aiemmin. Suurentuneeseen palvelutarpeeseen on pystytty vastaamaan, mutta monissa kunnissa vain kohtuullisesti. Kuntien välillä nuorille suunnatuissa tukevissa palveluissa on eroja, mikä asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan. Parantamisen vara on edelleen esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten palveluiden järjestämisessä.

Korjaavien palveluiden lisäksi meidän olisi syytä keskittää lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta jatkossa huomiota entistä enemmän ennakoivaan tukemiseen, jotta pystyisimme auttamaan lapsia ja nuoria heidän kasvussa ja kehityksessä. Tärkeänä lähtökohtana tälle työlle tulee olla perheiden hyvinvointi, jota tulee tukea varhaisessa vaiheessa koko alueella.

Tukeminen on kokonaisvaltaista työtä, jossa on pystyttävä tukemaan perheitä, laadukasta opetusta eri kouluasteilla ja esimerkiksi nuorten harrastusmahdollisuuksia. Tältä osin arvioinnissa nousi myönteisenä asiana esille se, että Länsi- ja Sisä-Suomesssa nuorisotyön palveluita on lisääntyvissä määrin saatavilla, ja liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia on suunnattu painotetusti lapsille ja nuorille. Jatkossa on vielä syytä keskittää huomiota siihen, että lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa otetaan nykyistä paremmin huomioon lasten ja nuorten osallistaminen heille suunnattujen palveluiden suunnitteluun. Osallisuus on keskeinen keino edistää lasten ja nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan.

Kaiken kaikkiaan hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta erittäin keskeinen asia ja meidän on syytä huolehtia heidän kasvun ja kehityksen mahdollisuuksista yhdessä. Työ on monialaista ja sitä tulee jatkossa tehdä entistä vahvemmassa eri sektoreiden yhteistyössä lasten ja nuorten parhaaksi.

Alueellisen raportin laadintaan on jälleen osallistunut useita henkilöitä virastossamme. Arviointi on tehty erinomaisessa yhteistyössä muiden aluehallintovirastojen ja ohjaavien ministeriöiden kanssa. Haluan kiittää kaikkia raportin valmisteluun osallistuneita.

Toivon, että tutustutte arvioinnin tuloksiin ja hyödynnätte niitä työssänne. Jatketaan yhdessä alueemme kehittämistä.

 

Vaasassa 7. kesäkuuta 2016

Jorma Pitkämäki

Ylijohtaja

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto