Johdanto

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus

Kuntien perusopetuksen järjestämisvelvollisuudesta on säädetty perustuslain lisäksi erityisesti perusopetuslain 4 ja 6 §:ssä ja koulukuljetusten järjestämisen osalta perusopetuslain 32 §:ssä.

Näihin säännöksiin liittyvää perusopetuksen alueellista saavutettavuutta on aluehallintovirasto arvioinut jo useana vuonna lähes samanlaisin mittarein ja tilastolähtein, joten vuosikohtaisessa arvioinnissa on ollut käytettävissä luotettavaa vertailutietoa aikaisemmilta vuosilta lukuun ottamatta vuosia 2012 ja 2014, jolloin arviointia ei tehty. Kuntien opetustoimen edustajille ei tehty tällä vuotta 2015 koskevalla arviointikierroksella kyselyä, vaan tiedot koottiin tilastotietojen perusteella.

Tämän selvityksen arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksen koulu- ja väestötietoja sekä kuljetus- ja majoitusoppilaiden määriä koskevia tietoja. Aluehallintovirasto kokosi Tilastokes-kuksen aineistosta oman alueensa koulujen lukumäärä- ja kokotiedot sekä hankki saavutetta-vuuslaskennassa tarvittavat koulujen osoite- ja koordinaattitiedot. Pohjois-Suomen aluehallinto-virasto laski Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoalueitten perusopetuksen saavutettavuusluvut.

Alueellista saavutettavuutta arvioitiin käyttämällä karttamenetelmää. Menetelmän avulla kuvattiin kuntakohtaisesti laskien, kuinka suuri osuus 7–12- ja 13–15-vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa opetusta antavasta oman kuntansa peruskoulusta. Laskelmissa olivat mukana kuntien, valtion ja yksityisten ylläpitämät koulut lukuun ottamatta peruskouluasteen erityiskouluja. Käytetty laskentatapa ottaa mukaan kunnan rajojen sisällä olevat 7–12- ja 13–15-vuotiaat, mutta ei erottele toisessa kunnassa koulua käyviä tai kotiopetuksessa olevia oppilaita.

Raportti on laadittu vuoden 2015 maakunta- ja kuntajakojen mukaisesti. Vuosina 2011–2015 on tapahtunut useita kuntien yhdistymisiä, mikä on vaikeuttanut kuntatason tietojen vertailua aiempiin vuosiin.

Tulevaisuuden näkymiä

Lasten ja nuorten ikäluokat ovat pienentyneet 2010-luvun alkuvuosiin asti, mikä on heijastunut koulutuspalvelujen toteuttamiseen. Perusopetuksen kouluverkko on harventunut viime vuosien aikana merkittävästi ja harvenee myös tulevina vuosina, joskin hitaammin kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan perusopetusikäisten määrä on kääntynyt kasvuun ja kasvu jatkuu lähivuodet.

Alueiden väliset erot perusopetusikäisten määrän kehityksessä ovat kuitenkin varsin suuria. Haja-asutusalueilla ikäluokat pienenevät vielä senkin jälkeen, kun ne muualla kasvavat. Harvaan asutuissa kunnissakin väestö keskittyy taajamiin, jonne myös palvelut sijoittuvat. Haja-asutus-alueilla asuvien lasten ja nuorten osalta on vaarana koulumatka-aikojen pidentyminen lähelle lakisääteisten matka-aikojen ylärajoja, kun lähialueiden koulut on lakkautettu. Pitkien matkojen takia periferiassa asuvien lasten opetus järjestetään yhä useammin osittain etäopetuksena. Perus-opetukseen muodostuu lisää yhtenäiskouluja ja kyläkouluja yhdistyy keskustan kouluihin. Kuntien välinen yhteistyö perusopetuspalvelujen järjestämisessä kasvaa. Erityistä tukea saavien oppilaiden palvelut ja niissä tehtävä hallintokuntien oppilashuollollinen ym. yhteistyö korostuvat. Oppilas-huollon palveluja seurataan ja pyritään toimimaan ennaltaehkäisevästi. Koulujen oppilaat ovat yhä useammin taustaltaan monikulttuurisia.

Alueilla joudutaan entistä tarkemmin arvioimaan käytettävissä olevien voimavarojen kohdentamista ja julkisen rahoituksen mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä ja turvaamisessa kaikilla toimialoilla. Koulutuspalvelujen tasapuolinen turvaaminen haja-asutusalueilla asuville lapsille ja nuorille on haasteellista niin pienissä kuin pinta-alaltaan suurissa kunnissa. Kasvualueille syntyy uusia asutusalueita ja sitä kautta tarve palveluihin, joiden oikea-aikainen mitoittaminen on myös osattava ennakoida palveluverkkosuunnitelmissa. Oman haasteensa niin opetuspalvelujen kuin muiden peruspalvelujen toteuttamiseen ja tasapuoliseen järjestämiseen tuo käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, itsehallintoalueiden muodostaminen sekä tulevaisuuden kunnan tehtävien muuttuminen.