Johdanto

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Kirjastopalvelujen saatavuus

Yleiset kirjastot toteuttavat ja vahvistavat perustuslaissa todettuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia. Kirjastolain (904/1998) mukaan yleisten kirjastojen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Opetusministeriön Kansallisen kirjastopolitiikan (2015) mukaan yleisten kirjastojen tavoitteena on varmistaa kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus. Palvelun saatavuudella tarkoitetaan esimerkiksi toimipisteiden määrää ja sijaintia sekä asukkaiden käytössä olevia verkkopalveluja ja tietoteknistä infrastruktuuria. Saavutettavuutta tarkastellaan käytettävyyden näkökulmasta, esimerkiksi miten kuntalainen osaa käyttää hyödykseen kirjaston tarjoamia monipuolisia palveluja.

 

Lasten kulttuuriset oikeudet

Tässä peruspalveluarvioinnissa tarkastellaan kirjastopalvelujen saatavuutta erityisesti lasten ja nuorten sekä heidän kulttuuristen oikeuksiensa  kannalta. Lasten oikeudet ja asema on kirjattu lainsäädäntöömme ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 1991. Oikeus sivistykseen on kirjoitettu perustuslakiin ja kirjastot toiminnallaan edistävät näiden oikeuksien toteutumista. Kansallisessa lainsäädännössämme lasten oikeus taiteeseen ja kulttuuriin on kirjattu perusopetuslakiin (628/1998) ja lakiin lasten päivähoidosta (36/1973).

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus kasvaa kulttuuriin, oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Sopimus kehottaa kiinnittämään huomiota lapsen kielellisiin tarpeisiin ja lukutaidon merkitykseen sekä levittämään tietoa, aineistoja ja lastenkirjoja. Sopimus velvoittaa myös kuntia.

Lakisääteisestä perusoikeudesta huolimatta lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua taiteeseen ja kulttuuriin eivät toteudu yhdenvertaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön lastenkulttuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään, että taiteen ja kulttuurin saavutettavuus ja saatavuus kirjoitetaan lapsia ja nuoria koskeviksi perusoikeuksiksi. Kuntien hyvinvointikertomuksissa tulisi huomioida lasten kulttuuriset oikeudet ja lasten ja nuorten kulttuurikompetenssia tulee vahvistaa.

 

Lapset ja nuoret kirjastopalvelujen kohderyhmänä ja käyttäjinä

Voimassa olevassa kirjastolainsäädännössämme kaikki asiakkaat ovat palvelujen käyttäjinä samassa asemassa, aikuiset ja lapset ja nuoret tasavertaisina. Lainsäädännön keinoin voidaan myös nostaa joitakin ryhmiä positiivisen erityiskohtelun kohteiksi. Näin on menetelty Ruotsissa. Siellä uusi kirjastolaki kehottaa kirjastoja kiinnittämään erityistä huomiota lasten ja nuorten kielenkehitykseen ja lukemaan innostamiseen.

Kirjaston asiakasryhmänä lapset ovat selkeästi erottuva. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (LANUKE) ja nuorisolain kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat. Kirjastoissa nuorten palveluja ei kehitetä samalle ryhmälle. Kirjastot suuntaavat lapsille ja nuorille tarjottavat palvelut etupäässä yleensä alle 15-vuotiaille. Sitä vanhempien on ajateltu siirtyvän aikuisten osastojen käyttäjiksi. Kirjastoissa nuorille aikuisille ei juurikaan kohdenneta erityispalveluja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kartoittanut lasten ja nuorten omaehtoista kulttuurista aktiivisuutta. Selvityksen mukaan kirjasto ja sen tarjoamat palvelut ovat hyvin käytettyjä. Yhdeksän kymmenestä 3−18-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta käyttää niitä. Erityisen innokkaita lukijoita ovat 7−11–vuotiaat. Heistä 96 % ilmoittaa lainanneensa kirjan kirjastosta. Tytöt harrastavat kulttuuria enemmän kuin pojat, ja pääkaupunkiseudulla harrastaminen on tiiviimpää kuin maaseudulla ja harvaanasutuilla alueilla.

Lasten, nuorten tai nuorten aikuisten kirjastonkäyttöä koskevia laajempia, valtakunnallisia tutkimuksia tai kartoituksia ei ole tehty. Muutamissa opinnäytetöissä on selvitetty nuorten käsityksiä kirjastosta ja asiantuntijoiden käsityksiä lastenkirjasto-työstä. Nuorten käsitys kirjastosta ja sen kokoelmista on pääosin positiivinen. Heille kirjaston käytön esteeksi voivat nousta aineistojen puutteet tai hankala löydettävyys, ajanpuute ja epätietoisuus siitä, mitä kaikkea kirjastolla on tarjota. Kirjasto voi olla tilana nuorten mielestä epäviihtyisä ja asiakaspalvelu epämiellyttäväksi. Tutkimuksen mukaan nuoret mielsivät kirjastonkäytön varsin perinteisesti kokoelmien käyttöön liittyväksi.

 

Kirjastopalvelujen laatusuositukset lasten ja nuorten näkökulmasta

Vuonna 2010 valmistunut Yleisten kirjastojen laatusuositus ei nosta erikoistarkasteluun lapsille ja nuorille tarkoitettuja kirjastopalveluja. Tätä asiakasryhmää ja heille tarkoitettujen palvelujen saatavuutta sivutaan kuitenkin useassa kohdassa.

Saavutettavuutta ja lasten ja nuorten palveluja koskevat seuraavat laatusuosituksen kohdat:

  • Hyvässä kirjastossa/laadukkaita kirjastopalveluja tarjoavassa kunnassa kirjaston mahdollisuudet kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääjänä, elinikäisen oppimisen mahdollistajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä tiedostetaan ja käytetään hyväksi.
  • Laadukkailla, kuntalaisten tarpeita vastaavilla kirjastopalveluluilla luodaan hyvinvointia, iloa, elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille. Tilat ovat toimintaan sopivat, viihtyisät, helposti saavutettavat ja esteettömät. Erilaiset ja eri-ikäiset käyttäjät löytävät sieltä itselleen sopivaa tilaa. Palvelu tarjotaan lähipalveluna. Palvelujen kehittämisessä kuullaan lapsia ja nuoria aidosti.
  • Palvelut on tehty helposti saavutettaviksi. Suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle 2 kilometriä tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on alle puoli tuntia. Kävelymatka on lapsille kohtuullinen ja turvallinen.
  • Palveluja kehitetään asiakasnäkökulmasta ja myös lasten ja nuorten mielipiteitä on kartoitettu. Lapsille ja nuorille lukemisesta ja muista kirjaston palveluista on tehty houkuttelevia päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Koululaisten valtaosa on kirjaston asiakkaina ja tiedonhallintataitojen opetus sisältyy kunnan opetussuunnitelmaan. Lapsille ja nuorille suunnataan omat asiakaskyselyt.
  • Kokoelmien muodostamisessa otetaan kunnan asukkaiden ikärakenne huomioon. Lapsille on tarjolla monipuoliset ja laadukkaat lastenkokoelmat, erityisesti lapsirikkaissa kunnissa. Lasten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiseksi sekä medialukutaidon ja oppimistaitojen kehittämisen turvaamiseksi tarjolla on monipuoliset ja laadukkaat lastenkokoelmat. Lapsille suunnattu kokoelma pidetään kiinnostavana, monipuolisena ja houkuttelevana hankkimalla riittävästi uutta aineistoa.
  • Kirjastorakennukset ovat eri-ikäisten käyttäjien helposti saavutettavissa. Ne ovat mielekkään vapaa-ajan ja omaehtoisen oppimisen tilan tarjoavia ja erilaiset käyttäjät ja ikäryhmät on huomioitu.
  • Kirjastojen verkkopalvelujen saatavuus lapsille ja nuorille

Kirjastojen peruspalvelut ovat pääosin saavutettavissa verkon kautta. Useimmat kirjastojen verkkopalvelut on kehitetty kaikenikäisille. Erityisesti lasten ja nuorten tarpeisiin niitä on kehitetty vain muutamia, vaikka kohderyhmänä he poikkeavat selvästi aikuisista ja odottavat verkkopalveluilta aikuisia enemmän vuorovaikutteisuutta ja osallisuutta. Vantaalla on otettu käyttöön nuorille sopiva taskukirjasto-mobiilipalvelu. Sen avulla kirjan voi lainata kaverille suoraan, sitä kirjastoon välillä palauttamatta. Valtakunnallisia palveluja kohderyhmälle on kehittänyt Kirjastot.fi, koska yksittäisillä kirjastoilla on vain rajalliset mahdollisuudet tuottaa lasten ja nuorten tarpeita ja odotuksia täyttäviä verkkopalveluja. Näistä syistä johtuen kirjastojen verkkopalvelujen saatavuutta lapsille ja nuorille ei arvioida tämän peruspalveluarvioinnin yhteydessä.

 

Lähitulevaisuuden näkymät

Lähitulevaisuudesta esitetty yleinen uhkakuva on, että kirjastojen fyysinen saatavuus voi heiketä edelleen kuntaliitosten, kuntatalouden säästöjen ja palvelujen keskittämisen seurauksena. Tässä tulevaisuudessa verkkopalvelujen ja teknisen infrastruktuurin merkitys kasvaa. Toinen mahdollinen tulevaisuus on, että uudessa, SOTE-uudistuksen jälkeisessä kunnassa keskitytään voimakkaammin hyvinvointipalvelujen ja elinvoiman tukemiseen ja kirjastopalvelut nähdään elimellisenä osana niitä ja merkittävänä kulttuuritoimijana.

Ennakoitavissa on, että joka tapauksessa olemassa olevien tilojen käyttöä tehostetaan omatoimipalveluaikaa ja tilojen moninaiskäyttöä lisäämällä. Uusia palvelupaikkoja suunniteltaessa harkitaan yhä tarkemmin tilakustannukset, asiointivirrat sekä henkilöstön yhteiskäyttömahdollisuudet. Palveluja keskitetään ja kirjastot sijoittuvat kunta- ja kaupunkikeskittymiin. Kirjastojen perinteiset verkkopalvelut saavat rinnalleen uutta tarjontaa, kun kaupallisten e-aineistojen tarjonta kirjastoverkossa alkaa viimeinkin laajeta. Kirjastot ottavat käyttöön uusia keinoja esitellä kokoelmien sisältöjä houkuttelevasti verkossa. Palveluja tuotetaan diginatiiveille ajanmukaisin keinoin, mutta kirjastot myös huolehtivat siitä, ettei mikään kuntalaisryhmä syrjäydy digitaalisten taitojen kehnouden takia.

Lukutaidon ja lukuharrastuksen edistäminen nousee entistä keskeisemmäksi toiminnaksi, kun uudet tutkimustulokset vahvistavat entuudestaan käsitystä pitkän, keskittyvän lukemisen merkityksestä ja hyödyllisyydestä. Tutkimuksen ja käytännön kokeilujen kautta lukemisvalmiuksia vahvistavat moniammatilliset menetelmät kehittyvät. Kirjastot aktivoituvat läheiseen kumppanuuteen varhaiskasvatuksen, muun opetustoimen ja muiden toimijoiden kanssa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti itse saavuttamaan mahdollisia uusia käyttäjäryhmiä. Kirjasto hakeutuu itse ja hakeutuville palveluille on tarvetta yhä enemmän. Yhteistyössä toimien tavoitetaan kattavasti myös erityistarpeiset ja heidän lukutaitojensa kehitystä voidaan tukea ja ruokkia. Suunnitelmallisella ja systemaattisella yhteistyöllä tavoitetaan myös perheet ja kannustetaan aa koteja lukutaitotyöhön.

Erityisesti nuorten kannalta on merkittävää, että kirjastot ovat ryhtyneet aktiivisiin toimenpiteisiin laajennetun saavutettavuuden parantamiseksi. Toimenpiteillä pyritään siihen, että erilaiset kävijät kokevat olevansa tervetulleita, kirjastojen viestintä kohtaa potentiaaliset asiakkaat, yhteistyökumppanit on strategisesti valittu, kirjastotilassa on huomioitu erilaisten käyttäjien tarpeet, erilaiset oppimisen tavat on huomioitu ja saavutettavuuden edistäminen kuuluu toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

Olipa kehitys uhkakuvaa toteuttava tai aktiivista roolia vahvistava, hajanainen kehitys eri kunnissa uhkaa lisätä eriarvoistumista.

 

Aineistot ja menetelmät

Arviointiasetelma laadittiin aluehallintovirastojen kirjastotoimen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Arviointiaineistona käytettiin Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannan ja Tilastokeskuksen aineistoja. Erillistä kyselyä  ei toteutettu. Saatavuuslaskenta teetettiin Gispositio Oy:n Jaani Lahtisella.  Tausta-aineistojen keruu ja analysointi toteutettiin aluehallintovirastojen kirjastotoimen henkilöstön yhteistyönä. Alueellisista analysoinnista aluehallintovirasto vastasi itse.