Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus

Johtopäätökset

1.  Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus on keskimäärin hyvä, vaikka saavuttavuus on hieman laskenut. Tilanne ei ole merkittävästi huonontunut kouluverkon harvenemisesta huolimatta. Perusopetuksen saavutettavuus ei ole Länsi- ja Sisä-Suomessa yhtä hyvä kuin Manner-Suomessa keskimäärin.

2.  Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oppivelvollisten (7–15 -ikäluokat) määrä kasvaa vuoteen 2025 vain hieman. Maakuntakohtaiset erot ovat merkittäviä.  Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa kasvua on eniten, Etelä-Pohjanmaalla vähiten.

3. Perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut hieman vuodesta 2013 lähinnä 1-6 luokkien osalta. Sen sijaan koulujen yhteismäärä on laskenut vuoteen 2011 yhteensä 94 koululla. Kouluja on siis lakkautettu tai yhdistetty merkittävä määrä. Sen sijaan vuosiluokkien 1-9 ns. yhtenäiskouluja on tullut samana aikana 21 lisää.

4.  Kuljetettavien oppilaiden määrä on laskenut 1 432 oppilaalla vuosien 2013 ja 2015 välillä. Kuljetettavien oppilaiden osuus kaikista oppilaista on laskenut samalla aikavälillä 1,5 prosenttiyksiköllä ollen vuonna 2015 24,4 prosenttia.  

5. Majoitusedun saavia perusopetuksen oppilaita oli Länsi- ja Sisä-Suomen alueella vuonna 2015 yhteensä 7 oppilasta, missä on vähennystä 66 oppilasta vuoteen 2013 verrattuna. Majoitetut oppilaat olivat kaikki Pohjanmaalta.

Toimenpide-ehdotukset

Koulutuksen järjestäjien on pyrittävä säilyttämään kouluverkko sellaisena, että ainakin vuosiluokkien 1–6 oppilaat voivat käydä koulua mahdollisimman lähellä kotia ja myös harvimmin asutuilla alueilla kotona asuen. Kuntien on yhteistyössä suunniteltava niiden raja-alueilla asuvien lasten opetuspalvelujen järjestämistä. Erityisopetuksen palveluverkon kehittäminen on kuntien yhteistyön kannalta keskeisin osa-alue.

Valtion keskushallinnon tulee omilla toimenpiteillään tukea kuntia löytämään sellaisia ratkaisumalleja, joilla perusopetuspalvelut voidaan turvata lähipalveluna myös haja-asutusalueilla. Tästä esimerkkeinä voisivat olla kuntien rajojen ylittävän yhteistyön tukeminen opetuspalvelujen järjestämisessä, uudenlaiset etä- ja lähiopetuksen yhdistelmät sekä haja-asutusalueen koulujen kehittäminen yhä enemmän monipalvelukeskuksiksi tulevaisuuden muuttuvassa kunnassa.

Käsite lähipalvelu esi- ja perusopetuksen järjestämisessä on tarkennettava säädöstasolla. 

Kuntien on pyrittävä suunnittelemaan kuljetukset ja oppilaiden työjärjestykset niin, ettei päivittäinen tai viikoittainen työmäärä ja ajankäyttö koulumatkoineen muodostu oppilaan hyvinvoinnin kannalta liian rasittavaksi. Kuljetusten laatuun ja toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaihtoehtoisesti oppilaille on tarjottava perusopetuslain edellyttämä majoitus ja täysihoito.

Tilastokeskuksen on selkeytettävä oppilaitoskäsitettä niin, että koko maassa saadaan koottua kaikki perusopetusta järjestävät opetuspisteet ja niissä olevat luokkatasot. Pääkoulut eivät kuvaa saavutettavuustilannetta riittävästi. Jos halutaan täsmällinen tieto saavutettavuudesta, on selvitettävä oppilaiden todellinen koulumatka.