Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Johtopäätökset

- Noin 20–25 prosentilla nuorista on todettu jokin mielenterveyden häiriö. Länsi- ja Sisä-Suomessa koulu- ja opiskeluikäisistä nuorista noin 12 prosentilla on ahdistuneisuusoireilua. Tytöillä oireet ovat huomattavasti yleisimpiä kuin pojilla.

- Opiskeluhuollossa on pystytty tunnistamaan ahdistuneiden nuorten suurempaa tuen tarvetta ja tarjottu tarvittaessa useita käyntejä eri ammattilaisilla. Tavallisimmin ahdistuneet nuoret kävivät terveydenhoitajan vastaanotolla.

- Tytöt käyttivät kaikkia opiskeluhuoltopalveluja kaikilla kouluasteilla poikia useammin. Opiskeluhuoltopalveluihin pääsy koettiin useimmiten melko helpoksi tai erittäin helpoksi kaikilla kouluasteilla ja kaikissa maakunnissa. Helpoimmaksi koettiin kuraattoripalveluihin pääsy, kun taas lääkärin vastaanotolle pääsy koettiin hankalimmaksi. Lääkärille pääsy koettiin hieman useammin vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi lukioissa Keski-Pohjanmaalla, jossa lääkäripalvelujen henkilöstömitoitus oli muita maakuntia heikompi.

- Seuranta-aikana lukuvuodesta 2007–2008 eteenpäin opiskeluhuollon palvelut ovat olleet entistä paremmin käytettävissä. Terveydenhoitajapalvelut ovat parhaiten saatavilla kaikissa kouluasteissa. Muissa opiskeluhuollon palveluissa on suuriakin vaihteluja maakunnittain. Koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kouluterveydenhoitajan palvelujen henkilöstömitoitus vastaa hyvin valtakunnallisia suosituksia, mutta lääkäripalvelujen osalta jäädään selvästi valtakunnallisten suositusten alapuolelle. Lääkäripalvelujen henkilöstömitoitussuositus täyttyi keskimäärin vain Pirkanmaan lukioissa ja Etelä-Pohjanmaan ammatillisissa oppilaitoksissa. Kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattihenkilöiden keskimääräiset työpanokset vaihtelivat maakunnittain kaikilla kouluasteilla ja osittain varsin paljon. Tämä asettaa oppilaat ja opiskelijat eriarvoiseen asemaan eri puolilla Länsi- ja Sisä-Suomea.

- Oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteet eivät kaikilta osin toteudu kuraattori- ja psykologipalvelujen osalta useissa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa.

- Opiskeluhuoltopalvelujen käytössä ei ole suuria eroja maakuntien välillä, vaikka palvelujen tarjonnassa sekä opiskelijahuoltopalvelujen henkilöstömitoituksessa oli huomattavia maakunnittaisia eroja.

Toimenpide-ehdotukset

- Vahvistetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalveluja. Lääkäreillä tulee olla mahdollisuus perehtyä ja vahvistaa osaamistaan nuorten ikä- ja kehitysvaiheisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

- Varmistetaan, että opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut ovat saatavilla oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisessa määräajassa. Sekä opiskeluhuollon psykologi- että kuraattoripalveluja tulee olla saatavilla tasapuolisesti kaikissa kunnissa ja siten, että opiskelijalla on mahdollisuus päästä psykologin tai kuraattorin vastaanotolle lain edellyttämässä määräajassa. Kelpoisuusehdot täyttävien kuraattoreiden rekrytointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

- Tuetaan omavalvonnan toteutumista maakunta- ja toimintayksikkötasolla. Kehitetään kunnissa oppilas- ja opiskelijahuoltolain määräaikojen seurantajärjestelmiä.

- Varmistetaan, että opiskeluhuoltopalveluissa toimivilla ammattilaisilla on riittävästi koulutusta ja osaamista mielenterveyshäiriöiden tunnistamiseen ja lievien ongelmien hoitamiseen. Mielenterveyttä edistävien sekä häiriöitä ehkäisevien menetelmien käyttöönoton ja ylläpidon tulee olla laajemmin koko oppilaitoksen toimintaa.

- Integroidaan nuorten mielenterveyspalvelut opiskeluhuollon palveluihin ja tarjotaan niitä mahdollisuuksien mukaan konkreettisesti kouluissa ja oppilaitoksissa.

- Otetaan koulujen ja oppilaitosten nuorten mielen hyvinvointia tukeva ympäristön ja yhteisön vahvistaminen osaksi kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä.