Käytettävissä olevat palvelut ja henkilöstömitoitus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Onko peruskouluilla ja toisen asteen oppilaitoksilla käytettävissä opiskeluhuoltopalveluja ja millainen on palvelujen henkilöstömitoitus?

Oppilashuoltopalvelujen saatavuus on parantunut Länsi- ja Sisä-Suomessa vuodesta 2008 alkaen poikkeuksena kuraattoripalvelujen vähentyminen ammatillisissa oppilaitoksissa. Terveydenhoitajan palvelujen henkilöstömitoitus vastaa koko alueella valtakunnallisia suosituksia, mutta lääkäripalvelujen osalta jäädään selvästi suositusten alapuolelle lähes kaikilla kouluasteilla ja maakunnissa. Kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattihenkilöiden keskimääriset työpanokset vaihtelivat maakunnittain selvästi.

Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Tarkasteltaessa oppilas- ja opiskeluhuoltopalvelujen määrän kehitystä lukuvuodesta 2008–2009 alkaen, ovat Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oppilashuoltopalvelut olleet vuodesta 2008 alkaen yhä useamman koulun ja oppilaitoksen käytettävissä. Ainoa poikkeus kehityksessä on ollut kuraattoripalvelujen vähentyminen ammatillisissa oppilaitoksissa koko alueella. Lukuvuonna 2007–2008 kuraattoripalveluja oli käytettävissä 82 prosentissa ammatillisia oppilaitoksia ja lukuvuonna 2013–2014 enää 72 prosentissa. Terveydenhoitajan palvelut ovat olleet käytettävissä lähes jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa. (Kuviot 14.6.4, 14.6.5 ja 14.6.6.)

Perukouluissa on ollut lukuvuonna 2014–2015 parhaiten käytettävissä kouluterveydenhoitajan (99 prosenttia) ja kuraattorin (97 prosenttia) palveluja ja heikoimmin psykologin (83 prosenttia) palveluja. Maakunnittain Keski-Pohjanmaalla oli selvästi muita maakuntia vähemmän käytettävissä koululääkärin (76 prosenttia) ja psykologin (58 prosenttia) palveluja. (Kuvio 14.6.1.)

Lukuvuonna 2014–2015 oli lukioissa kuraattorin ja psykologin palveluja hieman vähemmän käytössä kuin peruskouluissa. Psykologin palveluja oli selvästi vähiten käytettävissä Keski-Pohjanmaan lukioissa (29 prosenttia) ja kuraattorin palveluja oli vähiten käytettävissä Keski-Suomen alueen lukioissa (57 prosenttia). Lääkäripalveluja oli vähiten käytettävissä Pirkanmaan lukioissa (71 prosenttia). Kun palvelujen saatavuus lukioissa on yleisesti kasvanut, on poikkeuksina Keski-Pohjanmaalla psykologin palvelujen selvä vähentyminen lukuvuodesta 2007–2008 (73 prosenttia) lukuvuoteen 2013–3014 (29 prosenttia), kuraattorin palvelujen vähentyminen Keski-Suomessa lukuvuodesta 2007–2008 (72 prosenttia) lukuvuoteen 2013–2014 (57 prosenttia) sekä lääkärin palvelujen vähentyminen Pirkanmaalla lukuvuodesta 2007–2008 (80 prosenttia) lukuvuoteen 2013–2014 (71 prosenttia). (Kuvio 14.6.2.)

Ammatillisten oppilaitosten kohdalla erot maakuntien välillä ovat paikoin vielä suurempia kun lukiossa ja peruskoulussa. Tämä voi osin johtua myös vastaajien vähäisestä määrästä joissain maakunnissa. Lukuvuonna 2013–2014 oli terveydenhoitajan palveluja saatavissa kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa, mutta muiden palvelujen osalta määrät vaihtelivat paljon.  Kuraattorin palveluja oli vähiten käytettävissä Pirkanmaalla (55 prosenttia) ja Keski-Pohjanmaalla (67 prosenttia). Psykologin palveluja oli käytettävissä vähiten Pohjanmaalla (0 prosenttia), Keski-Pohjanmaalla (50 prosenttia) ja Pirkanmaalla (67 prosenttia). On kuitenkin otettava huomioon, että psykologin palveluja koskevaan kysymykseen Pohjanmaalta oli yhteensä kaksi vastausta, joissa kummassakaan ei ollut tietoa asiasta. Keski-Pohjanmaalla vastaajia oli myös vain kaksi. (Kuvio 14.6.3.)

Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstömitoitus

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset on annettu terveyskeskustasolle ja eivät suoraan sovellu koulu- ja oppilastasolle. Terveyskeskustason suosituksia on muutettu koulu- ja oppilastasolle soveltuviksi ja tällöin kouluterveydenhuollon terveydenhoitajasuositus vastaa keskimäärin 6,0 työtuntia ja lääkärisuositus 1,7 työtuntia viikossa/100 oppilasta (Wiss & Rimpelä 2010). Opiskeluterveydenhuollon vastaava terveydenhoitajasuositus on 6,0–4,5 työtuntia ja lääkärisuositus 1,4–1,2 työtuntia viikossa sataa opiskelijaa kohti. Tässä arvioinnissa tarkastellaan opiskeluhuoltohenkilökunnan henkilöstömitoitusta näiden tunnuslukujen avulla. Kuraattoreille ja psykologeille ei ole annettu vastaavia valtakunnallisia suosituksia.

Koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella peruskouluissa oli keskimäärin käytettävissä terveydenhoitajapalveluja 6,5 tuntia viikossa sataa oppilasta kohti lukuvuonna 2014–2015 ja vastaava luku lääkäripalveluille oli 0,7 tuntia.  Koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kouluterveydenhoitajan palvelujen henkilöstömitoitus vastaa hyvin valtakunnallisia suosituksia, mutta lääkäripalvelujen osalta jäädään selvästi valtakunnallisten suositusten alapuolelle. Kuraattorin palveluja oli käytettävissä Länsi- ja Sisä-Suomen alueella keskimäärin 4,3 tuntia ja psykologin palveluja 1,7 tuntia sataa oppilasta kohti, jotka ovat hyvin lähellä valtakunnallisia keskiarvoja. (Taulukko 14.6.1.)

Maakunnittain tarkasteltuna koululääkärin henkilöstömitoitus vaihteli lukuvuonna 2013–2014 Pirkanmaan yhden ja Etelä-Pohjanmaan 0,5 työtunnin välillä. Kouluterveydenhoitajan palveluja oli käytettävissä keskimäärin valtakunnallisten suositusten mukaisesti muissa maakunnissa lukuun ottamatta Etelä-Pohjanmaan (5,9) ja Keski-Pohjanmaan (5,6) alueita. Kuraattoripalvelujen mediaani vaihteli Pohjanmaan 5,7 työtunnin ja Keski-Suomen 3,4 työtunnin välillä. Psykologipalveluja oli vähiten käytettävissä Etelä-Pohjanmaalla (1,1 tuntia viikossa/100 oppilasta) ja eniten Keski-Suomessa (2,5 tuntia). (Taulukko 14.6.1.)

Lukioissa oli koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella keskimäärin käytettävissä terveydenhoitajapalveluja 8,9 tuntia viikossa sataa oppilasta kohti lukuvuonna 2014–2015 ja vastaava luku lääkäripalveluille oli 1,1 tuntia.  Terveydenhoitajien osalta valtakunnallinen henkilöstömitoituksen suositus ylitettiin, lukuun ottamatta Pohjanmaan maakunnan aluetta, jossa terveydenhoitajan palveluja oli käytettävissä keskimäärin 5,7 tuntia viikossa sataa oppilasta kohti. Lääkäripalvelujen osalta valtakunnallinen suositus täyttyi keskimääräisesti vain Pirkanmaalla (1,3 tuntia). Vähiten lääkärin palveluja oli käytettävissä lukioissa Keski-Pohjanmaalla (0,4 tuntia).  Psykologipalvelujen käytettävyys lukioissa vaihteli paljon maakunnittain. Niitä oli parhaiten käytettävissä Keski-Suomessa (3,5 tuntia) ja vähiten Pohjanmaalla, jossa psykologin viikoittainen työpanos jäi niin pieneksi, ettei sitä ole mahdollista esittää tunnusluvun muodossa. Kuraattoripalveluja oli käytettävissä vähiten Keski-Suomessa (0,9 tuntia) ja eniten Pohjanmaalla (4,5 tuntia). Keskimäärin psykologi- ja kuraattoripalveluja oli Länsi- ja Sisä-Suomessa käytettävissä hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. (Taulukko 14.6.2.)

Opiskeluterveydenhuollon valtakunnallinen terveydenhoitajasuositus täyttyi ammatillisissa oppilaitoksissa lukuun ottamatta Pohjanmaata, jossa keskimäärinen viikkotuntimäärä (4,4) jäi vain hieman suosituksen alle. Lääkäripalvelujen osalta valtakunnallinen suositus puolestaan täyttyi vain Etelä-Pohjanmaalla. Kuraattoripalvelujen käytettävyydessä ammatillisissa oppilaitoksissa tilanne vaihteli suuresti eri maakuntien välillä Etelä-Pohjanmaan 0,7 tunnista Keski-Pohjanmaan 12,5 tuntiin viikossa sataa oppilasta kohti. (Taulukko 14.6.3.)

Kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattihenkilöiden keskimääräiset työpanokset vaihtelivat maakunnittain tarkasteltuna kaikilla kouluasteilla osittain varsin paljonkin. Terveydenhoitajan palvelujen osalta tilanne oli parhain, ollen keskimääräisten työpanosten mukaan suositusten mukainen lähes kaikilla kouluasteilla ja maakunnissa.

Kuvio 14.6.1. Peruskoulujen käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Länsi- ja Sisä-Suomessa maakunnittain lukuvuonna 2014–2015.

Kuvio 14.6.2. Lukioiden käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Länsi- ja Sisä-Suomessa maakunnittain lukuvuonna 2014–2015.

Kuvio 14.6.3. Ammatillisten oppilaitosten käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Länsi- ja Sisä-Suomessa maakunnittain lukuvuonna 2013–2014.

Kuvio 14.6.4 Peruskoulujen käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Länsi- ja Sisä-Suomessa lukuvuosina 2008–2009, 2010–2011, 2012–2013 ja 2014–2015.

Kuvio 14.6.5. Lukioiden käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Länsi- ja Sisä-Suomessa lukuvuosina 2007–2008, 2011–2012 ja 2013–2014.

Kuvio 14.6.6. Ammatillisten oppilaitosten käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Länsi- ja Sisä-Suomessa lukuvuosina 2007–2008, 2011–2012 ja 2013–2014.

Taulukko 14.6.1. Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstömitoituksen tunnuslukujen (tuntia viikossa/ 100 oppilasta) mediaanit peruskouluissa lukuvuonna 2013–2014.

Taulukko 14.6.2. Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstömitoituksen tunnuslukujen (tuntia viikossa/ 100 oppilasta) mediaanit lukioissa lukuvuonna 2013–2014.

Taulukko 14.6.3. Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstömitoituksen tunnuslukujen (tuntia viikossa/ 100 oppilasta) mediaanit ammatillisissa oppilaitoksissa lukuvuonna 2013–2014.