Opiskeluhuollon riittävyys

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Millainen on nuorten mielenterveys ja miten he käyttävät opiskeluhuoltopalveluja ja kokevat niiden saavutettavuuden?

Tytöillä ahdistuneisuus on lähes kolme kertaa yleisempää kuin pojilla. Näyttäisi siltä, että opiskeluhuollossa on pystytty tunnistamaan ahdistuneiden nuorten tuen tarvetta ja pystytty tarjoamaan tarvittaessa useita käyntejä eri ammattilaisilla. Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö vaihteli palvelukohtaisesti, sukupuolen sekä kouluasteen mukaan.

Ahdistuneisuusoireilu

Nuorten mielenterveyttä tarkastellaan tässä raportissa vain ahdistuneisuuden esiintyvyyden osalta. Ahdistuneisuutta arvioidaan Kouluterveyskyselyn (2015) perusteella.

Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi vuonna 2015 Länsi- ja Sisä-Suomen alueella noin 12 prosentilla nuorista. Lukiossa määrä oli hieman alhaisempi. Tytöillä ahdistuneisuus oli lähes kolme kertaa yleisempää kuin pojilla. Yleisintä ahdistuneisuus oli ammatillisten oppilaitosten tytöillä Pirkanmaalla (20,7 prosenttia) ja Pohjanmaalla (19,5 prosenttia) ja vähäisintä lukion pojilla Etelä-Pohjanmaalla (3,3 prosenttia) sekä Keski-Suomessa (4,3 prosenttia). Kokonaismääriltään Länsi- ja Sisä-Suomen prosenttiosuudet ovat hyvin samankaltaiset kuin keskimäärin koko maassa. (Taulukko 14.5.1.)

Kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden esiintyvyydessä on havaittavissa pientä kasvua vuodesta 2013 vuoteen 2015. Kasvu on noin yhden prosenttiyksikön luokkaa. Poikkeuksena Keski-Pohjanmaan lukiolaiset, joiden kohdalla on ollut vajaan prosenttiyksikön verran laskua. Maakunnittain vertailtuna ahdistuneisuuden esiintyvyydessä ei ole pääosin merkittäviä eroja. Etelä-Pohjanmaan lukion oppilailla ahdistuneisuutta esiintyy harvemmin kuin muilla alueilla. Pojilla ahdistuneisuutta esiintyy useimmin Keski-Pohjanmaan ammatillisissa oppilaitoksissa (8 prosenttia). (Taulukko 14.5.1.)

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö ja vastaanotolle pääsyn helppous

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttöä ja vastaanotolle pääsyn helppoutta arvioitiin Kouluterveyskyselyn (2015) perusteella. Nuorelta kysyttiin onko hän käynyt lukuvuoden aikana koulun / oppilaitoksen terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla muuten kuin terveystarkastuksessa. Lisäksi nuorelta kysyttiin, onko hän käynyt lukuvuoden aikana koulun / oppilaitoksen kuraattorin tai psykologin luona.

Nuoret voitiin luokitella tämän perusteella niihin, a) jotka eivät ole käyttäneet palvelua, koska siihen ei ole ollut tarvetta, b) nuoriin, jotka ovat yrittäneet päästä vastaanotolle siinä onnistumatta sekä nuoriin, jotka ovat käyttäneet palvelua c) kerran tai kaksi tai d) kolme kertaa tai useammin.

Lisäksi raportoitiin kokemus vastaanotolle pääsyn helppoudesta niiden nuorten osalta, jotka ovat lukuvuoden aikana käyttäneet kyseistä opiskeluhuollon palvelua tai yrittäneet päästä vastaanotolle. Vastaanotolle pääsyä arvioitiin arviointiasteikolla ”erittäin helppoa”, ”melko helppoa”, ”melko vaikeaa” ja ”erittäin vaikeaa”.

Palveluja käyttäneiden kokemukset vastaanotolle pääsyn helppoudesta olivat hyvin yhdenmukaisia kouluasteesta tai palvelusta riippumatta sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston maakunnissa että vertailtaessa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston aluetta koko maan tilanteeseen. Helpoimmaksi koettiin Länsi- ja Sisä-Suomessa kuraattoripalveluihin pääsy, jonka koki melko helpoksi tai erittäin helpoksi perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 88 prosenttia sekä lukioissa 88 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 90 prosenttia palvelua käyttäneistä (taulukko 14.5.2).

Myös terveydenhoitajalle pääsy koettiin lähes yhtä helpoksi. Terveydenhoitajalle pääsyn koki melko helpoksi tai erittäin helpoksi perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista ja lukiolaisista 86 prosenttia sekä ammatillisissa oppilaitoksissa 89 prosenttia palvelua käyttäneistä. (Taulukko 14.5.3.)

Lääkärin vastaanotolle pääsy, muuten kuin terveystarkastuksissa, koettiin hieman muita palveluja vaikeammaksi. Kuitenkin erittäin helpoksi tai melko helpoksi lääkärin vastaanotolle pääsyn koki perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 82 prosenttia, lukiolaisista 79 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 85 prosenttia palvelua käyttäneistä. (Taulukko 14.5.4.)

Psykologille pääsyn koki erittäin helpoksi tai melko helpoksi perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 83 prosenttia, lukiolaisista 81 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 86 prosenttia palvelua käyttäneistä (taulukko 14.5.5).

Palveluihin pääsyn helppoudessa voitiin havaita pieniä alueellisia eroja, usein kouluasteesta riippuen. Esimerkiksi kuraattorille pääsy koettiin vaikeimmaksi Keski-Suomen lukioissa, joissa kuraattorin vastaanotolle pääsyn koki melko vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi 16 prosenttia vastaajista (taulukko 14.5.2) Terveydenhoitajalle pääsy koettiin vaikeimmaksi Etelä-Pohjanmaan lukioissa, joissa pääsyn koki melko vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi 18 prosenttia vastaajista (taulukko 14.5.3). Lääkärille pääsy puolestaan koettiin vaikeimmaksi Keski-Pohjanmaan lukioissa, joissa 27 % vastaajista ilmoitti kokevansa lääkärille pääsyn melko vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi (taulukko 14.5.4). Psykologin vastaanotolle pääsy koettiin kouluasteesta riippumatta useimmin vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi Keski-Pohjanmaalla (taulukko 14.5.5).

Terveydenhoitajan vastaanotolla (muuten kuin terveystarkastuksessa) lukuvuoden aikana 1–2 kertaa käyneiden määrä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli peruskoulujen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista ja lukiolaisista 33 prosenttia sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 32 prosenttia. Kolme kertaa tai useammin terveydenhoitajan vastaanotolla käyneitä oli 11 prosenttia peruskoulujen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista, kuusi prosenttia lukiolaisista sekä kahdeksan prosenttia ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista. Opiskeluhuollon terveydenhoitajapalvelujen käytössä ei voitu havaita suuria eroja kouluastella. Tytöt käyttivät terveydenhoitajapalveluja kuitenkin kaikilla kouluasteilla huomattavasti enemmän kuin pojat. (Taulukko 14.5.6.)

Muita terveydenhoitajapalveluja kuin terveystarkastuksia käyttäneiden osuus oli keskimäärin suurin Keski-Pohjanmaalla, jossa terveydenhoitajapalveluja lukuvuoden aikana oli kouluasteesta riippuen käyttänyt 40–52 prosenttia vastaajista. Vähiten terveydenhoitajapalveluja käytettiin Keski-Suomessa, jossa luvut vaihtelivat 37–43 prosentin välillä kouluasteesta riippuen. Alueelliset erot olivat pienet ja vaihtelivat kouluasteen mukaan. Useammin kuin kolme kertaa terveydenhoitajapalveluita oli käyttänyt Keski-Pohjanmaalla 10–15 prosenttia vastaajista, kun vastaavat luvut olivat Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa olivat 6-11 prosenttia, Pohjanmaalla 6-9 prosenttia sekä Pirkanmaalla 7-12 prosenttia. Ainoastaan kahdesta viiteen prosenttia Länsi- ja Sisä-Suomen alueen vastaajista oli yrittänyt päästä terveydenhoitajan vastaanotolle siinä onnistumatta. Eroja maakuntien tai kouluasteiden välillä terveydenhoitajan vastaanotolle pääsemisessä ei voitu havaita. (Taulukko 14.5.6.)

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella muita lääkäripalveluja kuin terveystarkastuksia käyttäneiden osuus oli suurin ammattioppilaitoksessa (26 prosenttia). Eri kouluasteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida, että opiskeluterveydenhuollon tehtäviin sisältyy myös sairaanhoito, jota toteutetaan tavallisesti terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Perusopetuksessa tarjottavan kouluterveydenhuollon tehtäviin sairaanhoito ei sisälly. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010.) Tytöt käyttivät lääkäripalveluja (pois lukien terveystarkastukset) kaikilla kouluasteilla useammin kuin pojat.

Lukuvuoden 2014–2015 aikana oli eri kouluasteiden pojista 15–17 prosenttia ja tytöistä 19–28 prosenttia käynyt lääkärillä muuten kuin terveystarkastuksessa 1–2 kertaa. Yli kolme kertaa lukuvuoden aikana lääkärillä käyneitä oli pojista kahdesta kolmeen prosenttia ja tytöistä neljästä kuuteen prosenttia. Vastaajista vain yhdestä kolmeen prosenttia kouluasteesta riippuen oli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella yrittänyt päästä lääkärin vastaanotolle siinä onnistumatta. Lääkäripalvelujen käytössä ei voitu havaita suuria maakunnallisia eroja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. (Taulukko 14.5.7.)

Kuraattoripalveluja oli 1–2 kertaa lukuvuoden aikana käyttänyt Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella peruskoulujen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista seitsemän prosenttia, lukiolaisista neljä prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista seitsemän prosenttia. Kolme kertaa tai useammin kuraattoripalveluja oli käyttänyt neljä prosenttia peruskoulujen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista ja kaksi prosenttia sekä lukiolaisista että ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista. Tytöt käyttivät kuraattoripalveluja hieman poikia useammin kaikilla kouluasteilla. Kuraattoripalvelujen yksilökohtainen asiakkuus oli keskimäärin yleisempää perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla lukiolaisiin verrattuna. (Taulukko 14.5.8.)

Kuraattoripalveluja käytettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella vähiten Keski-Suomessa, jossa palveluja oli lukuvuoden aikana käyttänyt kolmesta yhdeksään prosenttia vastaajista kouluasteesta riippuen. Pirkanmaalla vastaavat luvut olivat 6-11 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 5-13. Eniten kuraattoripalveluja oli käytetty Keski-Pohjanmaan (11–15 prosenttia) ja Pohjanmaan maakunnissa (14 prosenttia). Kuraattoripalvelujen käytössä voidaan havaita maakunnallisia eroja. Ainoastaan yhdestä kolmeen prosenttia Länsi- ja Sisä-Suomen vastaajista oli yrittänyt päästä kuraattorin vastaanotolle siinä onnistumatta. (Taulukko 14.5.8.)

Psykologipalveluja oli 1–2 kertaa lukuvuoden aikana käyttänyt Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella kouluasteesta riippumatta kolme prosenttia vastaajista. Kolme kertaa tai useammin psykologipalveluja oli käyttänyt viisi prosenttia peruskoulujen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista ja kolme prosenttia sekä lukiolaisista että ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista. Psykologipalvelujen käytössä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella ei ole havaittavissa merkittäviä maakunnallisia eroja tai eroja kouluasteiden välillä. Lukuvuoden aikana psykologipalveluja oli käyttänyt maakunnittain viidestä yhdeksään prosenttia kaikista vastaajista, tytöt hieman useammin kuin pojat. Ainoastaan alle kaksi prosenttia Länsi- ja Sisä-Suomen alueen vastaajista oli yrittänyt päästä psykologin vastaanotolle siinä onnistumatta. (Taulukko 14.5.9.)

Yhteenvetona voidaan todeta, että opiskeluhuoltopalvelujen käytössä ei ole suuria eroja maakuntien välillä, lukuunottamatta kuraattoripalvelujen käyttöä, jossa voitiin havaita pieniä eroja maakuntien välillä. Opiskeluhuoltopalveluihin pääsy koettiin kuitenkin useimmiten melko helpoksi tai erittäin helpoksi kaikilla kouluasteilla ja kaikissa maakunnissa.

Tytöt käyttivät kaikkia palveluja kaikilla kouluasteilla poikia useammin. Tulos on looginen sen kanssa, että tytöillä esiintyy Kouluterveyskyselyn mukaan myös enemmän ahdistuneisuutta. Lisäksi tytöillä esiintyy poikia enemmän koulu-uupumusta ja päivittäistä oireilua (Luopa ym. 2014). Toisaalta tuloksen voidaan ajatella olevan epäsuhdassa sen kanssa, että pojilla esiintyy tyttöjä enemmän käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia (Ebeling ym. 2004).

Palvelujen käyttö ahdistusoireisilla / ahdistuneilla

Kaikilla kouluasteilla kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneet nuoret käyttivät opiskeluhuollon palveluja enemmän kuin ei-ahdistuneet vastaajat. Ero palvelujen käytössä korostuu tarkasteltaessa erityisesti niitä nuoria, jotka käyttivät palveluja lukuvuoden aikana kolme kertaa tai useammin.

Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista nuorista 11–35 prosenttia kouluasteesta riippuen oli käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla (muuten kuin terveystarkastuksessa) vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Ei-ahdistuneista nuorista terveydenhoitajan vastaanotolla oli usein käynyt vain 4–12 prosenttia. Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnista perusopetuksen 8. ja 9. luokan ja lukion ahdistuneista nuorista eniten toistuvia käyntejä terveydenhoitajalla oli Etelä-Pohjanmaalla (30 prosenttia ja 21 prosenttia) ja vähiten Pohjanmaalla (20 prosenttia ja 11 prosenttia). Ammattioppilaitoksen ahdistuneista nuorista eniten toistuvia käyntejä terveydenhoitajalla oli Keski-Pohjanmaalla (35 prosenttia) ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla (11 prosenttia).

Vastaavasti ahdistuneista nuorista 4–17 prosenttia oli käynyt usein lääkärin vastaanotolla (muuten kuin terveystarkastuksessa). Ei-ahdistuneista nuorista useita lääkärikäyntejä oli vain kahdesta viiteen prosentilla kouluasteesta riippuen. Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnista perusopetuksen 8. ja 9- luokan ja lukion ahdistuneista nuorista eniten toistuvia käyntejä lääkärillä oli Keski-Pohjanmaalla (17 prosenttia) ja vähiten Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla (11 prosenttia). Lukion ahdistuneista nuorista eniten toistuvia käyntejä lääkärillä oli Etelä-Pohjanmaalla (10 prosenttia) ja vähiten Keski-Pohjanmaalla (seitsemän prosenttia). Ammattioppilaitoksen ahdistuneista nuorista eniten toistuvia käyntejä lääkärillä oli Pirkanmaalla (12 prosenttia) ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla (neljä prosenttia).

Eroja löytyi myös ahdistuneiden ja muiden nuorten välillä kuraattoripalvelujen ja psykologin palvelujen toistuvassa käytössä. Kun kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista nuorista 3-16 prosenttia oli käynyt usein kuraattorin vastaanotolla, ei-ahdistuneilla nuorilla useita käyntejä oli vain yhdestä viiteen prosentilla vastaajista. Ahdistuneista nuorista 3-20 prosenttia oli käynyt toistuvasti psykologin vastaanotolla. Ei-ahdistuneista nuorista toistuvasti psykologin vastaanotolla oli käynyt yhdestä neljään prosenttia vastaajista.

Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnista perusopetuksen 8. ja 9- luokan ja lukion ahdistuneista nuorista eniten toistuvia käyntejä kuraattorilla oli Keski-Pohjanmaalla (16 prosenttia) ja vähiten Keski-Suomessa ja Etelä-pohjanmaalla (12 prosenttia). Lukion ahdistuneista nuorista eniten toistuvia käyntejä kuraattorilla oli Keski-Pohjanmaalla (15 prosenttia) ja vähiten Keski-Suomessa (kolme prosenttia). Ammattioppilaitoksen ahdistuneista nuorista eniten toistuvia käyntejä kuraattorilla oli Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla (13 prosenttia) ja vähiten Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla (neljä prosenttia).

Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnista perusopetuksen 8. ja 9- luokan ja lukion ahdistuneista nuorista eniten toistuvia käyntejä psykologilla oli Etelä-Pohjanmaalla (20 prosenttia) ja vähiten Pohjanmaalla (11 prosenttia). Lukion ahdistuneista nuorista eniten toistuvia käyntejä psykologilla oli Keski-Pohjanmaalla (16 prosenttia) ja vähiten Pohjanmaalla (kolme prosenttia). Ammattioppilaitoksen ahdistuneista nuorista eniten toistuvia käyntejä psykologilla oli Keski-Suomessa (14 prosenttia) ja vähiten Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla (yhdeksän prosenttia).

Kohtalaisen ja vaikean ahdistuneisuuden hoitoon on suositeltavaa hakea ammattiapua. Suuri osa kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista nuorista ei ollut lukuvuoden aikana kokenut tarvetta asioida opiskeluhuollon palveluissa. Esimerkiksi lukion ahdistuneista opiskelijoista 37–40 prosenttia maakunnasta riippuen ei kokenut tarvitsevansa terveydenhoitajan palveluja, 55–68 prosenttia ei tarvinnut lääkäripalveluja, 72–89 prosenttia ei kokenut tarvitsevansa kuraattoripalveluja ja 74–84 prosenttia ei tarvinnut psykologipalveluja. Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että käytettävissä ei ole tietoa niistä nuorista, jotka ovat avun ja palvelujen piirissä opiskeluhuollon ulkopuolella.

Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että opiskeluhuollossa on pystytty tunnistamaan ahdistuneiden nuorten suurempaa tuen tarvetta ja tarjottu tarvittaessa useita käyntejä eri ammattilaisilla. Tavallisimmin käytiin terveydenhoitajan vastaanotolla.

Taulukko 14.5.1. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2013–2015.

Taulukko 14.5.2. Kuraattorille pääsyn helppous. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.3. Terveydenhoitajalle pääsyn helppous (muuten kuin terveystarkastukseen). Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.4. Lääkärille pääsyn helppous (muuten kuin terveystarkastukseen). Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.5. Psykologille pääsyn helppous. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.6. Terveydenhoitajalla käynnit lukuvuonna 2014–2015, muuten kuin terveystarkastuksessa. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.7. Lääkärillä käynnit, muuten kuin terveystarkastuksessa. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015

Taulukko 14.5.8. Kuraattoripalvelujen käyttö. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion ja ammatillisen oppilaitokset 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.9. Psykologipalvelujen käyttö. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion ja ammatillisen oppilaitokset 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.