Kuntien kulttuuripalveluiden digitalisoinnin tilanne

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat hyödyntävät kulttuuripalveluiden tuottamisessa ja jakelussa digitalisaatiota?

Kolmannes Länsi- ja Sisä-Suomen vastaajakunnista käytti tai oli kokeillut digitaalista teknologiaa hyödyntäviä, verkon välityksellä toteuttavia toimintamuotoja taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi.

Viime vuosikymmenet ovat olleet tieto- ja viestintäteknologian ja laajemmin digitalisaation nopean kehityksen aikaa. Kehitys ei ole kuitenkaan saavuttanut täysimittaisesti julkista sektoria, vaikka erilaisia palveluja ja toimintamalleja on ollutkin pitkään käytössä eri osa-alueilla kuten koulutuksessa ja opetuksessa. Kyselyssä selvitettiin sitä, miten kunnat hyödyntävät kulttuuripalvelujen tuottamisessa ja jakelussa digitalisaatiota. Noin 33 prosenttia Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista käytti tai oli kokeillut mediateknologiaa hyödyntäviä, verkon välityksellä toteuttavia toimintamuotoja taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi (Kuvio 10.7.1.) Osuus oli koko Manner-Suomeen verrattuna hieman suurempi. Kunnissa, joissa toimintamuodot olivat käytössä (13 %), yleisiä olivat tapahtumien ja konserttien välitys etäyhteydellä (striimaus) sekä mobiilikäyttöisen qr-koodin hyödyntäminen esitteissä sekä kulttuuripoluilla ja -reiteillä. Esimerkkinä kunnissa tapahtuvasta kulttuuripalvelujen digitalisoinnista voidaan mainita osana Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hanketta Kurikassa toteutettu Digitaaliset kulttuuripalvelut -pilottihanke (2015), jonka tavoitteena oli taide- ja kulttuuritapahtumien välittäminen digitaalisesti palvelutaloihin eri puolelle kuntaa.

Noin 15 % Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista digitaaliset toimintamuodot olivat suunnitteilla. Liki 50 prosentissa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista digitaalista teknologiaa hyödyntäviä, verkon välityksellä toteutettavia toimintamuotoja ei ollut käytössä eikä suunnitteilla. Nämä kunnat olivat enimmäkseen maaseutumaisia tai taajaan asuttuja kuntia, joissa yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssien määrä oli yksi tai alle yksi henkilötyövuosi. Humanistisen ammattikorkeakoulun (2014) selvityksen mukaan kuntien kulttuuripalvelujen sähköisen tuottamisen suurimpina haasteina koetaan taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit.

Kyselyssä selvitettiin myös tarkemmin striimauksen käyttöä yleisen kulttuuritoiminnan tilaisuuksissa. Noin 27 prosenttia vastanneista kunnista oli hyödyntänyt striimausta yleisen kulttuuritoiminnan tilaisuuksissa. Seitsemässä prosentissa vastanneista kunnista striimaus oli mahdollistanut vuorovaikutuksen esiintyjän ja yleisön välillä. Vuorovaikutteisessa striimauksessa yleisö voi kommentoida tai esittää kysymyksiä esimerkiksi chat-keskustelussa tai tekstiviestillä sekä osallistua äänestämällä tapahtuman kulkuun.

Kuvio 10.7.1. Mediateknologiaa hyödyntävien, verkon välityksellä toteuttavien toimintamuotojen käyttö Länsi- ja Sisä-Suomessa