Kirjastopalvelujen saatavuus lasten ja nuorten kannalta

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kirjastopalvelujen saatavuus toteutuu lasten ja nuorten kannalta?

Kirjastopalvelun saatavuuden osatekijöistä tässä luvussa tarkastelun kohteena ovat lasten ja nuorten kannalta  tärkeät kirjastomatkan pituus, muut lapsille ja nuorille suunnatut palvelut ja tarjolla olevat kokoelmat . Edellisessä luvussä tarkasteltiin kirjastojen  toimipisteverkostoa, sitä täydentäviä kirjastoautopalveluja, aukioloaikoja ja palvelun ikärajattomuutta.

Kirjastomatkan pituus

Pitkä matka kirjastoon voi olla konkreettinen palvelueste lapsille ja nuorille, koska heillä on rajoitetut mahdollisuudet liikkua itse tai käyttää julkisia kulkuvälineitä omatoimisesti. Länsi- ja Sisä-Suomen alueen maakunnista Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa kuuluvat maamme lapsirikkaimpien maakuntien joukkoon. Lapsirikkaita kuntia on myös muissa maakunnissa, etenkin kaupunkien ympärillä. Lasten kirjastomatkan pituudella on merkitystä lasten kulttuuristen oikeuksien toteutumisen ja kirjastopalvelujen tasavertaisen saatavuuden kannalta. Kartassa 13.6.1. on esitetty kirjastoverkko ja alle 16-vuotiaiden osuudet väestöstä  kunnittain

Arvioinnissa selvitettiin kirjastopalvelun saatavuutta kahdesta näkökulmasta:

1. Miten pitkä matka kirjastoon on lapsen kotoa? Arvio tehtiin laskemalla matkan pituuden mediaani lasten kotoa tieverkkoa pitkin lähimpään kirjastoon. Mediaaniarvo ilmoittaa havaintojen keskimmäisen arvon, puolella lapsista on mediaaniarvoa lyhyempi matka, puolella lapsista sitä pitempi matka kirjastoon. Kirjastoautojen pysäkkejä ei tässä huomioitu.

2. Miten suuria asuinpaikasta aiheutuvia eroja kirjastopalvelujen saatavuudessa on? Onko esimerkiksi maaseudun lapsen kirjastomatka aina pitempi kuin taajamassa asuvan? Palvelujen saatavuuden ja välimatkojen vertailun pohjana käytettiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää yhdyskuntarakenteen (YKR) seurantajärjestelmän  asutuksen aluejakoaineistoa vuodelta 2015. Vertailun avulla selvitettiin asuinpaikan ja yhdyskuntarakenteen vaikutusta lasten kirjastomatkan pituuteen. Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan asuntojen, työpaikkojen, palvelujen, viheralueiden ja niiden välisten liikenneyhteyksien muodostamaa kokonaisuutta, jonka perusteella erotetaan toisistaan taajamat, kylät, pienkylät ja maaseutu. Vertailuja tehtiin maakunta- ja kuntatasoilla ja tilannetta peilattiin alueilla asuvien alle 16-vuotiaiden kannalta. Tässä tarkastelussa käytettiin mediaaniarvoja ja toiseksi eri maakuntien lasten ja nuorten kirjastomatkan pituutta verrattiin myös ns. indeksiarvoon, joka oli laskettu aluetyypeittäin (maaseutu, pienkylä, kylä, tajaamat). Indeksiarvo 100 kuvaa koko Suomen palvelusaavutettavuutta vastaavassa ympäristössä.

Koko maassa puolella alle 16-vuotiaista on matkaa lähimpään kirjastoon enintään 2,2 kilometriä (koko väestö: enintään 1,9 kilometriä). Enintään 4,1 kilometrin matkan päässä lähimmästä kirjastosta asuu 75 prosenttia alle 16-vuotiaista (koko väestö: enintään 3,5 kilometriä). Alle 16-vuotiaille kirjastopalvelujen saatavuus on hieman huonompi kuin koko Suomen väestölle.

Länsi- ja Sisä-Suomen alueen maakunnista Pohjanmaa nousee Uudenmaan rinnalle alueena, jossa kirjastopalvelut ovat alle 16-vuotialle helpoiten saatavilla, lyhimmän matkan takana. Heikointa saatavuus on Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kartassa 13.6.2. on esitetty kirjastopalveluiden saatavuus (mediaani) alle 16-vuotiaille Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnittain.

  • Pohjanmaalla puolet alle 16-vuotiaista asuu enintään 2,2 kilometrin etäisyydellä lähimmästä kirjastosta.
  • Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa puolet alle 16-vuotiaista asuu enintään 2,3 – 2,6 kilometrin etäisyydellä lähimmästä kirjastosta.
  • Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla puolet alle 16-vuotiaista asuu enintään 3,2 –  3,9 kilometrin etäisyydellä lähimmästä kirjastosta.

Lapsen ja nuoren kannalta erot ovat merkittäviä. On eri asia pyöräillä kaksi kilometriä neljän kilometrin sijasta. Kunnittaiset erot ovat huomattavia. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella on viitisentoista kuntaa, jossa puolet alle 16-vuotiaista asuu 5 - 23 kilometrin etäisyydellä lähimmästä kirjastosta.

 

Miten saatavuus vaihtelee lapsen asuinympäristön mukaan?

Pohjanmaan taajamien lapsilla ja nuorilla matkaa kirjastoon on keskimäärin alle 2 km. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan taajamissa matka on vajaan kilometrin pidempi. Pirkanmaan ja Keski-Suomen taajamalasten kirjastomatkat sijoittuvat näiden ääripäiden väliin.  Maaseudun lapsen kirjastomatka oli lyhin Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla (5,1 - 7,4 kilometriä).

 

Maaseudulla asuvien lasten ja nuorten kirjastomatkat olivat lyhimmät Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla (5 – 7 kilometriä). LSSAVIn toiminta-alueen maakunnista mikään ei maaseudulla asuvien lasten kannalta kuulunut valtakunnallisessa vertailussa heikoimman saatavuuden alueisiin.

Pienkyläympäristöjen lasten ja nuorten kirjastomatkat olivat lyhimmät (6 – 8 km)  samoin Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Mikään maakunta ei pienkylissä asuvien lasten kannalta kuulunut valtakunnallisessa vertailussa heikoimman saatavuuden alueisiin.

Länsi-Suomi näyttäytyy valtakunnallisessa aluerakennevertailussa kylävaltaisena alueena. Kylämaisissa ympäristöissä asuu alueellamme lapsia ja nuoria enemmän kuin muualla Suomessa. Kylien lapsilla ja nuorilla kirjastomatkat olivat lyhimmät Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaalla matkat olivat hieman pidemmät ja pisimmät ne olivat Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa (8 – 10  kilometriä). Mikään maakunta ei kylissä asuvien lasten kannalta kuulunut valtakunnallisessa vertailussa heikoimman saatavuuden alueisiin.

Taajamissa asuvien lasten ja nuorten kirjastomatkat olivat lyhimmät Pohjanmaalla ja toiseksi lyhimmät Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Matkat olivat pisimmät Etelä- ja Keski-Pohjanmaan taajamien lapsille. Etelä- ja Keski-Pohjanmaa kuuluivat myös valtakunnallisessa vertailussa heikoimman saatavuuden alueisiin.

Edellä esitetyt matkat oli laskettu kiinteisiin kirjastoihin, ei lähimmälle kirjastoautopysäkille.

Kirjastopalvelun saatavuutta tarkasteltiin myös sille lasketun indeksin avulla. Taulukkoon 13.6.1. on koottu maakunnittain tiedot eli alle 16-vuotiaiden osuudesta ja kirjastopalvelujen saatavuudesta YKR-alueelle laskettuun indeksiarvoon verrattuna. Vihreä tausta osoittaa indeksiarvoa parempaa saatavuutta, punainen heikompaa. Taulukkoon on merkitty myös kirjastoauto-palvelujen kattavuus (% kunnista), koska autolla palvelu voidaan tuoda asiakkaan luo, jos matka kiinteään kirjastoon on hyvin pitkä.

Pohjanmaalla tilanne oli hyvä sekä maaseudulla, kylissä että taajamissa. Kirjastopalvelujen saatavuus lapsille ja nuorille oli  parempaa verrattuna koko maan vastaavien alueiden saatavuuteen. 

Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien osalta saatavuus näyttää heikommalta. Tilanteen hälyyttävyyteen vaikuttaa kuinka suuri osa alueen lapsista asuu ympäristöissä, joilla saatavuus arvioitiin koko maan vastaavaa heikommaksi. Lisäksi on otettava huomioon kuinka tilannetta voidaan autopalveluilla parantaa. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maaseudulla  asuu alueen lapsista 10–14 %. Näiden maakuntien maaseudulla saatavuus oli hieman heikompaa kuin muilla vastaavan tyyppisillä alueilla. Etelä-Pohjanmaalla kattava kirjastoautoverkosto (72 % kunnista) korjaa tilannetta. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan taajamien lapsille saatavuus oli heikompi kuin muilla vastaavan tyyppisillä alueilla. Kirjastoautopalvelu korjaa tilannetta Etelä-Pohjanmaalla.

Kirjastojen lapsille ja nuorille suuntaama muu palvelutoiminta

Kirjastojen lapsille ja nuorille suuntaama muu palvelutoiminta on etupäässä erilaisten tapahtumien ja opastustuokioiden järjestämistä. Kirjastojen tapahtumatuotanto on vilkastunut viime vuosina. Vuonna 2014 kirjastot järjestivät kaikkiaan lähes 6100 erilaista tapahtumaa, joissa osallistujia oli yli 171 000. Lapsille suunnattujen tapahtumien (esimerkiksi satutuntien, kirjavinkkausten, sanataidepajojen)  ja niiden osallistujien määrää ei erikseen tilastoida, vaan luvut sisältyvät kokonais-tilastoihin. Arviolta tapahtumista suuri osa on suunnattu lapsille ja nuorille ja niiden tavoitteena on lukutaidon ja  -harrastuksen kehittäminen.

Tapahtumatarjonnan yleisyyttä kuvaa kuinka monta tilaisuutta maakunnassa on järjestetty 1000 asukasta kohden. Tarjontaa oli vuonna 2015 selvästi maan keskitasoa (159 tapahtumaa / 1000 asukasta)  runsaammin Pohjanmaalla (212 tapahtumaa / 1000 asukasta), Etelä-Pohjanmaalla (190)  ja Keski-Pohjanmaalla (191). Keski-Suomi ja Pirkanmaa järjestävät tapahtumia selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin. Lasten ja nuorten kannalta runsas tapahtumatarjonta on toivottavaa, koska runsaasta tarjonnasta löytyy todennäköisemmin heillekin sopivia. Kirjastojen tapahtumatuotannon määrä 1000 asukasta kohden on esitetty karttakuvassa 13.6.3.

Kaikki tapahtumatuotanto ei ole vielä kaikkialla vakiintunut perustoiminnaksi vaan esimerkiksi kirjavinkkausta rahoitetaan myös hankerahoituksella. Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastot kehittivät lukuharrastusta vuosina 2011—2016 498 000 eurolla ja mediakasvatusta 301 000 eurolla. Näiden lisäksi lapset ja nuoret ovat voineet olla kohderyhminä esimerkiksi palveluja tai tiloja kehittävissä hankkeissa. Erilaisiin lapsille suunnattuihin hankkeisiin kirjastot saivat vuosina 2011—2016 hankerahoitusta 276 000 euroa ja nuorille suunnattuihin hankkeisiin 464 000 euroa.

Lapset ja nuoret ovat kirjastojen mediakasvatuksen ja tiedonhankintataitojen opetuksen suuri kohderyhmä ja useissa kunnissa on luotu pysyvät käytännöt näiden opetusten ja kirjastovierailujen toteuttamiseen. Käyttäjäkoulutusten määrä 1000 asukasta kohden vaihteli. Etelä-Pohjanmaalla tarjolla oli käyttäjäkoulutusta (6,0 koulutusta / 1000 asukasta) selvästi valtakunnallista keskimääräistä tasoa (4,4 ) enemmän. Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla tarjonta oli valtakunnallista keskitasoa. Keski-Suomessa (3,1)  ja Keski-Pohjanmaalla (2,8) tarjolla oli keskimääräistä valtakunnan tasoa niukempaa. Tarkempaa tietoa järjestettyjen koulutusten kohderyhmistä ei ole, mutta olettaa voi, että lasten mahdollisuudet osallistua käyttäjäkoulutukseen vaihtelevat kunnittain ja maakunnittain huomattavasti.

 

Onko lapsille ja nuorille saatavilla uusiutuvat ja ajankohtaiset aineistot?

Kirjastojen hankinnoista 38  prosenttia on lapsille suunnattua. Alle 15-vuotiaat lainaavat kaikista lainoista lähes 43 prosenttia. Suhde on kaikkialla sama. Lapset lainaavat kirjastoista aineistoa suhteellisesti enemmän kuin heitä varten on hankittu.

Kirjastopalvelujen ydintä lapselle on houkutteleva ja runsas tarjonta. Käyttökokemuksilla on vaikutusta tulevaan käyttöön. Lapsi elää hetkessä, hän ei varaa ja odota. Kysytyimpiä kirjoja tarvitaan useita  kappaleita. Hankintojen tulee olla lasten tarpeiden mukaisia ja hankintamäärien sellaisia, että haluttu kirja saadaan lapsen luettavaksi nopeasti. Nopealla palvelulla kirjasto kykenee vaikuttamaan lukuhalun heräämiseen ja säilymiseen. Lapselle kirjaston henkilökunnan paneutuminen hänen asiaansa ja tarpeisiinsa on tärkeä asia. Kirjastohenkilöstön persoonallinen palveluote vaikuttaa lasten ja nuorten kirjastossa käymiseen ja lukuintoon. Kirjastot ovat pyrkineet lisäämään hakeutuvaa toimintaa, esimerkiksi kirjavinkkausta kouluilla.

Lastenkirjojen lainaus on monissa kunnissa lisääntynyt yleistrendistä poikkeavasti. Lasten aineistojen lainauksen osuus kokonaislainauksesta on noussut kaikissa Länsi- ja Sisä-Suomen alueen maakunnissa. Kirjastot ja koulut yhteistyössä ovat toteuttaneet Lukuinto-hankkeita ja OPS-työ on saattanut niitä yhteistyöhön. Lasten lukemiseen on kiinnitetty useissa tutkimuksissa huomiota ja monet tahot ovat valmiita yhteistyöhön kirjastojen kanssa.

Lapset käyttävät heitä varten kirjastoon hankittuja aineistoja ahkerasti. Kokoelmien ja uutuuksien määrän riittävyyttä voidaan arvioida tarkastelemalla onko  lapsille hankitun uuden aineiston ja lasten lainaaman aineiston määrä tasapainossa, oikeassa suhteessa toisiinsa. Kirjastot panostavat kiitettävästi lapsille hankittavaan aineistoon. Kokoelmia on lapsille hankittu selvästi enemmän kuin lasten osuus koko väestöstä on. Kirjastojen hankinnoista koko maassa yli 38 prosenttia on lasten aineistoja. Lasten kirjastonkäytön vilkkaus ilmenee siinä, että lasten lainausten suhteellinen osuus kaikista lainoista on selvästi hankintojen suhteellista osuutta suurempi kaikkien avien toimialueilla. Lapsille hankittu aineisto menee kovaan käyttöön. Kuviossa 13.6.1. on esitetty alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä, lasten aineistojen hankinnan ja lainausten suhteelliset määrät. Lähimpänä toisiaan lapsille hankitun aineiston ja sen lainausten osuudet ovat Etelä-Suomen avin alueella, kauimpana toisistaan ne olivat Länsi- ja Sisä-Suomen avin alueella. Kuviossa 13.6.2. on esitetty lapsille hankitun aineiston ja lasten lainaaman aineiston osuudet Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa. Kansainvälisesti suositellaan, että hankintojen riittävä määrä olisi  uusi kirja  lasta kohden vuodessa. Kuviossa 13.6.3. on esitetty lastenkirjojen hankintamäärä alle 15-vuotiaita  kohden. Lähimmäksi tavoitetta päästään Pohjanmaalla ja kauimpana siitä ollaan Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Kartta 13.6.1. Väestön ikärakenne kunnittain ja kirjastojen toimipisteet

Lähde: Lahtinen, Gispositio Oy

Kartta 13.6.2. Kirjastopalvelujen saatavuus alle 16-vuotiaille maakunnittain

Lähde: Lahtinen, Gispositio oy

Taulukko 13.6.1. Kirjastopalvelujen saatavuus aluetyypeittäin

Kartta 13.6.3. Kirjastojen tapahtumatuotanto

Lähde: tilastot.kirjastot.fi

13.6.1. Lasten ja lasten aineistojen % osuudet avi-alueittain

Lähde: Tilastokeskus ja Yleisten kirjastojen tilastotietokanta

Kuvio 13.6.2. Lapsille hankitun aineiston ja lasten lainojen osuudet maakunnittain

Lähde: Yleisten kirjastojen tilastotietokanta

Kuvio 13.6.3. Lastenkirjojen hankinta alle 15-vuotista kohden

Lähde: Yleisten kirjastojen tilastotietokanta