Hälytyspalvelujen saatavuus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Onko pelastustoimen hälytyspalvelujen saatavuudessa tapahtunut muutosta?

Pelastustoimen nopean avun palvelut toteutuvat pääsääntöisesti asetettujen tavoiteaikojen mukaisesti. Suurimmissa taajamissa on kuitenkin alueita, joilla asetetut tavoitteet jäävät toistuvasti saavuttamatta.

 

Pelastustoiminnan toimintavalmius suunnitellaan keskeisiltä osin jakamalla alue maantieteellisiin neliökilometrin kokoisiin ruutuihin. Kullekin ruudulle määräytyy sille arvioidun onnettomuusriskin perusteella tietty riskiluokka. Riskiluokan määräytymiseen vaikuttavat käytännössä alueen rakennettu kerrosala ja asukasmäärä sekä alueella tapahtuneiden arvioinnissa huomioitavien onnettomuuksien määrä. Riskiluokkia on neljä, joista kullekin on asetettu toimintavalmiusaikaan liittyvät tavoitteet. I-riskiluokassa, jossa onnettomuuksien todennäköisyyden on arvioitu olevan suurin, tulee pelastuslaitoksen pyrkiä saavuttamaan onnettomuuskohde ensimmäisellä pelastusyksiöllä kuuden minuutin kuluessa saamastaan hälytyksestä. II- riskiluokassa tavoitteena on 10 minuuttia ja III- riskiluokassa 20 minuuttia. IV- riskiluokalle toimintavalmiusaikatavoitetta ei ensimmäisen yksikön osalta ole erikseen määritelty.

Toimintavalmiutta tarkastellaan myös siitä näkökulmasta, missä ajassa avun tarvitsija saa apua. Tämän vuoksi toimintavalmiustavoitteita on asetettu muun muassa tehokkaan pelastustoiminnan alkamiselle onnettomuuskohteessa. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa, joka alkaa ensimmäisen pelastusyksikön vastaanottaessa hälytyksen ja päättyy, kun johtajasta ja vähintään kolmesta henkilöstä koostuva pelastusryhmä on saapunut onnettomuuskohteeseen, toteuttanut tarvittavat ensitoimenpiteet ja aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tavoite on I-riskiluokassa 11 minuuttia, II-riskiluokassa 14 minuuttia ja III-riskiluokassa 22 minuuttia. Riskiluokassa IV vähimmäistavoitetta ei ole, mutta jos kyseisessä ruudussa ei kyetä aloittamaan pelastustoimintaa alle 40 minuutissa, tulee kyseisellä alueella kiinnittää erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen.

Valtakunnallisena pelastustoimen nopean avun tuottamisen vähimmäistavoitteena on, että sekä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika että viimeksi mainittu pelastustoiminnan toimintavalmiusaika toteutuu jokaisessa riskiruudussa vähintään 50 % tehtävistä. Pelastuslaitokset voivat päättää tätä paremmasta palvelutasosta. Peruspalvelujen arvioinnin yhteydessä toimintavalmiusaikojen toteutumista on tarkasteltu riskiluokkakohtaisilla keskimääräisillä toimintavalmiusajoilla sekä ensimmäisen yksikön osalta erikseen riskiruutukohtaisesti.

Vuonna 2015 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella pelastustoiminnan keskimääräiset toimintavalmiusajat olivat riskiluokittain tarkasteltuna kaikilla pelastustoimen alueilla tavoiteajan mukaiset lukuun ottamatta riskiluokkaa I Keski-Suomessa (Taulukko 16.6.1.). Keskimääräisten toimintavalmiusaikojen vuosittaiset vaihtelut ovat yleensä hyvin pieniä ja kehittyvät vuoroin myönteiseen ja kielteiseen suuntaan siten, ettei niistä ole vedettävissä johtopäätöksiä. Toimintavalmiusajan tavoitteet toteutuvat keskimäärin parhaiten Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.

Keskimääräisten riskiluokkakohtaisten toimintavalmiusaikojen sijaan toimintavalmiutta on syytä tarkastella ennen kaikkea riskiruuduittain. Riskiruutukohtaisia toimintavalmiusajan toteutumisia on peruspalvelujen arvioinnin yhteydessä tarkasteltu ensimmäisen yksikön osalta ja vuosilta 2013 – 2015. Useamman vuoden tarkastelulla voidaan osoittaa toimintavalmiusajan kehitys riskiruuduittain sekä tunnistaa ruudut, joissa toimintavalmiudessa on toistuvasti puutteita. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella kaikilla pelastustoimen alueilla Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta oli tarkastelujaksolla riskiruutuja, joissa toimintavalmiusaikatavoite ei toteutunut vähintään 50 % kiireellisistä tehtävistä (Taulukko 16.6.2.). Ongelmat liittyvät riskiluokkien I ja II riskiruutuihin. Osa ruuduista on sellaisia, joissa 50 prosentin tavoitteesta jäätiin jokaisena tarkasteluvuotena.

Riskiluokan I osalta ongelmat liittyivät lähes poikkeuksetta joka vuosi samoihin maakunnan suurimmissa kunnissa sijaitseviin riskiruutuihin. Keski-Suomessa nämä ruudut (7 kpl) sijaitsevat Jyväskylässä, Pirkanmaalla (12 kpl) Tampereella ja Pohjanmaalla (2 kpl) Vaasassa. Riskiluokan II ruuduissa puutteet eivät kohdistu vuosittain samoihin ruutuihin. Poikkeuksena tästä on Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla yksittäiset II riskiluokkaan kuuluvat ruudut, joissa 50 prosentin tavoitteesta jäädään joka vuosi. Kaikilla pelastustoimen alueilla kaikissa riskiluokkaan III kuuluvissa riskiruuduissa toimintavalmiusaikatavoitteet täyttyvät ensimmäisen pelastusyksikön osalta lähes poikkeuksetta jokaisessa kiireellisessä hälytystehtävässä.

Toimintavalmiusaikaan vaikuttaa erityisesti paloaseman etäisyys onnettomuuskohteesta. Kaupungeissa, joissa riskiluokan I ruutuja on hyvin paljon, on toimintavalmiusaikatavoitteiden toteutumisessa eniten ongelmia. Yleensä tämä selittyy riskiruutujen sijoittumisella laajalle alueelle, jolloin välittömässä lähtövalmiudessakaan olevilla pelastustoimen yksiköillä ei saavuteta onnettomuuskohteita tavoiteajoissa (Kuva 16.6.3.). Tämä tekee toimintavalmiusaikojen lyhentämisestä vaikeaa. Kaupungeissa myös liikenteen ruuhkaisuudella ja tiheällä rakennuskannalla on suuri merkitys toimintavalmiusaikojen kasvuun.

Pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu toimintavalmiusajan lisäksi henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista sekä johtamisen organisoinnista. Toimintavalmiuden tarkastelu tulisi siten ulottaa kaikkiin niihin osatekijöihin, joiden kautta muodostuu pelastustoimen kyky tuottaa nopeaa apua. Erityisesti arvioitavaksi tulisi ottaa pelastustoiminnan johtamisvalmius ja käytettävissä olevat henkilöstövoimavarat. Kun voimavaroja suhteutetaan alueen asukaslukuun sekä hälytystehtävien määrään on pelastuslaitoksilla käytettävissään hyvin erilaiset määrät pelastustoimintaan osallistuvaa henkilöstöä. Tämän seurauksena pelastustehtävistä aiheutuva kuormitus vaihtelee alueittain.

Pelastuslaitoksesta ja asemapaikasta riippuen pelastustehtävät voivat myös työllistää joko vakituista tai sivutoimista henkilöstöä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta vuoden 2010 tiedoilla tarkasteltaessa voidaan todeta, että päätoimisen henkilöstön rooli on suurin Pirkanmaalla ja pienin Etelä-Pohjanmaalla. Pelastustoiminnan voimavarojen ja toimintakyvyn kokonaisuuden arviointi ja vertailu pelastuslaitosten kesken on tehtävien suuresta määrästä ja pelastustoiminnan erilaisista järjestämistavoista johtuen vaikeaa.

Taulukko 16.6.1. Toimintavalmiusaikatavoitteiden toteutuminen riskiluokittain kiireellisissä pelastustehtävissä vuonna 2015

Taulukko 16.6.1. Toimintavalmiusaikatavoitteiden toteutuminen riskiluokittain kiireellisissä pelastustehtävissä vuonna 2015

Taulukko 16.6.2. Sellaisten riskiruutujen lukumäärä, joissa toimintavalmiusaikatavoite ei toteutunut vähintään 50 % kiireellisistä tehtävistä

Taulukko 16.6.2. Sellaisten riskiruutujen lukumäärä, joissa toimintavalmiusaikatavoite ei toteutunut vähintään 50 % kiireellisistä tehtävistä

Kuva 16.6.3. Toimintavalmiusaikojen toteutuminen riskiruuduittain Tampereella

Kuva 16.6.3. Toimintavalmiusaikojen toteutuminen riskiruuduittain Tampereella. Prosenttiluku kuvaa kuinka suuressa osassa kiireellisistä hälytystehtävistä ensimmäinen pelastusyksikkö on tavoittanut onnettomuuskohteen riskiruudun edellyttämässä ajassa. Tampere on valittu esimerkiksi Länsi- ja Sisä-Suomen suurimpana kaupunkina