Kirjastopalvelujen saatavuus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Millaisia muutoksia kirjastopalvelujen saatavuudessa ja palveluverkossa on tapahtunut?

Kirjastoverkosto on Länsi- ja Sisä-Suomessa harventunut. Toimipisteiden määrä on kaikissa maakunnissa vähentynyt ja lakkautuksen on vuoden 2007 jälkeen kokenut 30 kirjastoa ja seitsemän kunnan kirjastoautopalvelu. Aukioloaikojen supistamisia on pyritty paikkaamaan omatoimikirjastoja perustamalla.

Kirjastopalvelujen saatavuuteen vaikuttavat fyysisten toimipisteiden (pääkirjastot, lähikirjastot) määrä, sitä täydentävät kirjastoautopalvelut pysäkkiverkostoineen sekä tarjolla olevat käyttömahdollisuudet eli aukioloajat.

Kirjastoverkoston harventuminen on jatkunut ja siinä on tapahtunut sisäisiä muutoksia. Vuoden 2007 jälkeen 30 kirjastotoimipaikkaa on lakkautettu. Kuntaliitosten seurauksena kuntien lukumäärä  alueella on vähentynyt 26:lla. Osa aiemmin pääkirjastoina toimineista kirjastoista osa on lakkautettu, osa muuttunut lähikirjastoksi. Kuntaliitos on usein heikentänyt palvelujen saatavuutta sekä toimipisteiden lakkauttamisten että henkilöstön vähentämisen takia. Taulukossa 13.5.1. on esitetty pää- ja sivu/lähikirjastojen määrän kehitys vuodesta 2007 vuoteen 2014 maakunnittain. Muut toimipaikat on tästä kuviosta jätetty pois, koska niiden merkitys on niukkojen aukiolojen takia vähäinen. Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla kirjastoja on lakkautettu vähiten (-5,2 %). Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa kirjastoja on lakkautettu eniten (n. –17 %).

 

Miten kirjastoautoverkoston harveneminen heikentää palvelujen saavutettavuutta?

Kirjastoautopalvelut ovat erityisen tärkeitä sekä maaseudun että kaupunkien lapsille, koska matka kiinteään kirjastoon saattaa olla liian vaikeakulkuinen ja turvaton. Jos kirjastoautopalvelu lakkautetaan toimivalta koululta, korvaavien kirjastopalvelujen järjestäminen asiakaskunnalle on vaikeaa. Kirjastoautopalvelujen lakkauttaminen heikentääkin yleensä saatavuutta niiltä, joille itsenäinen asiointi kauemmas on hankalaa tai turvatonta eli esimerkiksi lapsilta ja nuorilta.

Kirjastoautojen määrä väheni vuodesta 2007 (47 autoa) vuoteen 2015 (40 autoa) seitsemällä. Vähennyksiä ei tapahtunut Keski-Pohjanmaalla eikä Pohjanmaalla. Kirjastoautopalvelun lakkauttamisen syynä oli useimmiten, ettei vanhentuneen auton tilalle enää haluttu hankkia uutta tai eläköityneen tilalle ei enää palkattu uutta henkilöä.  Vuosina 2007 - 2014 joka kymmenes koko maan kirjastoautopysäkeistä katosi. LSSAVIn toimialueella pysäkkiverkosto on harventunut eniten Keski-Suomessa. Pysäkkejä on tullut lisää Keski-Pohjanmaalle. Kirjastoautopysäkkien kehitys maakunnittain vuoden 2007 indeksitasossa on esitetty kuviossa 13.5.1. On huomattava, että pysäkkien määrän negatiivinen kehitys ei välttämättä merkitse palvelun huononnusta. Jos vähennettäviltä pysäkeiltä vapautuva palveluaika lisätään sinne missä tarvetta on (koulupysäkki, taajaman vilkas pysäkki), pysäkkien määrän vähennys voi merkitä palvelun paranemista.

Lakkautuksista huolimatta kirjastoautoista lainaan otettujen aineistojen osuus kokonaislainauksesta on pysynyt vuoden 2008 tasolla (autojen lainat tilastoitiin ensimmäisen kerran).  Lasten lainojen osuutta kirjastoautojen kokonaislainauksesta ei tilastoida kansalliseen tilastoon, mutta lapset ja nuoret muodostavat  merkittävän suuren osan autojen asiakaskunnasta.

 

Palvelujen tuottaminen yhteistyössä

Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kirjastojen palvelurakenne mahdollistaa erikoistuneempien palvelujen yhteistuottamisen.

Alueen kirjastoista valtaosa tuottaa palveluja entistä enemmän yhteistyössä toisten kuntien kanssa niin sanotuissa kirjastokimpoissa. Maakunnan kattavat kimpat toimivat Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Etelä-Pohjanmaalle sellainen on rakenteilla. Keski-Pohjanmaan kunnista muutamat kuuluvat Etelä-Pohjanmaan kimppaan. Pohjanmaalla kirjastokimppoja on kolme. Yhteistyössä on helpompi tuottaa lapsille ja nuorille erityisosaamista vaativia palveluja. Tältä osin tilanne on hyvä ja kirjastoilla on mahdollisuudet tuottaa lasten- ja nuorten kirjastopalveluja osittain yhteistyössä. Vuonna 2015 vain kaksi kuntaa toimi kirjastojen yhteistyöliittymien ulkopuolella.

 

Mikä on kiinteän kirjastoverkoston saatavuus?

Yleisten kirjastopalvelujen saatavuus tieverkkoa pitkin on 50 prosentille suomalaista hyvä. Kirjastojen  tavalliset aukiolotunnit ovat vähentyneet  koko maassa ja myös Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Vähennystä on yritetty kompensoida omatoimiaukioloa lisäämällä. 

Yleisten kirjastojen saatavuus vaihtelee kohderyhmittäin ja alueittain. Kirjastopalvelujen saatavuuslaskentaa varten jokaiselle asutulle tilastoruudulle laskettiin etäisyys lähimpään yleiseen kirjastoon tieverkkoa pitkin reittioptimointia käyttäen. Vertailulukuina käytettiin maantieteellisen saavutettavuuden mediaaniarvoja (ei  keskimääräistä saavutettavuutta). Laskennan toteutti tilaustyönä Jaani Lahtinen Gispositio Oy:stä.

 

Kirjastomatkan pituus

Puolet suomalaisista asuu enintään 1,9 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Suomalaisista 75 prosenttia asuu enintään 3,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastopalvelujen saatavuutta ja kirjastomatkan pituutta alle 16-vuotiaiden lasten kannalta tarkastellaan erikseen luvussa 13.6. Aikuisten osalta vastaavaa alueellista tietoa ei ole käytettävissä.

 

Aukioloaikojen muutokset ja omatoimikirjasto

Kirjastojen aukiolosaatavuus muodostuu tavallisista aukiolotunneista (kirjasto avoinna, henkilökunta palvelemassa asiakkaita) sekä omatoimiaukioloajasta (kirjasto avoinna, henkilökuntaa ei paikalla).

Vuodesta 2007 lähtien kirjastojen tavallisten aukiolotuntien määrä on supistunut lähes kaikissa Länsi-Suomen maakunnissa. Yli 10 prosenttia aukiolotunneista on hävinnyt Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Vain Pirkanmaalla kirjastojen aukioloaikaa on lisätty. Aukiolotunteja on Länsi- ja Sisä-Suomen alueella supistettu enemmän kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Aukiolotuntien kehitys maakunnittain vuodesta 2007 vuoteen 2014 on taulukossa 13.5.2.

Supistuneen perinteisen aukiolon rinnalle kirjastot ovat kehittäneet omatoimipalveluaikaa, jota tarjoamalla pyritään sekä parantamaan saatavuutta että estämään sen heikentyminen. Omatoimikirjastossa asiakkaat voivat asioida kirjaston ollessa kiinni. Sisään pääsee tunnistautumalla. Vuonna 2014 kirjastot tarjosivat omatoimiaukioloaikaa vajaat 58 000 tuntia. Vuonna 2015 omatoimikirjastopalvelua ja -aukioloaikaa oli tarjolla 14 alueen kunnassa. Vuonna 2015 omatoimipalveluaukioloaikaa Etelä-Pohjanmaalla tarjosivat Alajärvi ja Seinäjoki. Keski-Pohjanmaalla palvelua ei vielä ollut. Keski-Suomessa palvelu oli tarjolla Jyväskylässä, Jämsässä, Toivakassa ja Äänekoskella. Pirkanmaan omatoimikirjastokuntia olivat Ikaalinen, Pirkkala, Nokia, Tampere ja Ylöjärvi. Pohjanmaalla omatoimiaukiolo toimi Kristiinankaupungissa, Pedersöressä, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Osassa kirjastoja esimerkiksi vain lehtisali oli käytettävissä omatoimisesti. Varsinaisia omatoimikirjastoja oli Alajärvellä, Jyväskylässä, Toivakassa, Seinäjoella, Tampereella , Vaasassa ja Ylöjärvellä. Aluehallintovirasto on  rahoittanut useita omatoimipalvelujen kehittämishankkeita. Keväällä 2016 rahoitusta sai 9 omatoimihanketta. Lisäksi monet suuret kaupungit varustavat erityisesti lähikirjastojaan omatoimisiksi omalla kustannuksella.

Lasten ja nuorten palvelujen kannalta omatoimikirjastot ovat pääosin saatavuutta parantava ratkaisu, jos omatoimipalvelu tulee perinteisen palvelun rinnalle. Jos taas omatoimiratkaisulla korvataan perinteistä aukioloa, toteutus voi heikentää saatavuutta. Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän henkilökunnan apua. Heille kirjastoon sisälle pääseminen ei takaa palvelun laatua ja saatavuutta. Omatoimikirjastoista valtaosa toimii koulun, nuorisotilojen ja päiväkotien välittömässä läheisyydessä. Vanhempiensa tai esimerkiksi koululuokan kanssa asioivalle lapselle saatavuus voi parantua. Nuorelle, joka haluaisi asioida kirjastossa itsenäisesti, omatoimikirjasto voi olla saavuttamattomissa. Syynä on, että vain osaan omatoimikirjastoista pääsevät kaikki halukkaat. Ikärajoituksia omatoimikirjaston käyttöön on asetettu myös monissa Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kunnissa.

Taulukko 13.5.1. Kirjastojen määrän kehitys

Lähde: Yleisten kirjastojen tilastotietokanta

Taulukko 13.5.2. Kirjastojen aukioloaikojen kehitys

Lähde: Yleisten kirjastojen tilastotietokanta

Kuvio 13.5.1. Kirjastoautopysäkkien määrän kehitys