Kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssit

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka paljon kunnalla on käytettävissään henkilöstöresursseja yleisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen?

Kaikissa Pohjois-Suomen kunnissa ei ole kulttuuritoimintaa koordinoivaa ja johtavaa henkilöä. Noin 54 prosentissa vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi.

Henkilöstömääriin kuntien kulttuuritoiminnassa ja -palveluissa vaikuttaa merkittävästi palvelujen järjestämisen tapa. Kunnat eroavat toisistaan siinä, miten vastuu yleisestä kulttuuritoiminnasta on järjestetty kunnan sisällä ja onko palvelutuotantoa ulkoistettu yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoille. Myös kuntaliitokset ovat vaikuttaneet kuntien kulttuurialan henkilöstöön. Vuonna 2014 yli puolessa Manner-Suomen (55 %) ja vajaassa puolessa Pohjois-Suomen (46 %) vastaajakuntia yleiseen kulttuuritoimintaa kohdistui yksi henkilötyövuosi tai enemmän (Taulukko 7.9.1.). Vastaavasti 45 prosentissa Manner-Suomen ja 54 prosentissa Pohjois-Suomen vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi. Vuonna 2014 henkilötyövuosien lukumäärä oli sekä Manner-Suomen että Pohjois-Suomen alueella korkein asukasluvultaan suurimmissa kunnissa. Vastaajakuntien henkilötyövuosien keskiarvo oli Manner-Suomessa 2,3 henkilötyövuotta ja Pohjois-Suomessa 1,6 henkilötyövuotta vuonna 2014. Pohjois-Suomen keskiarvoa nostaa etenkin Oulun keskiarvoa huomattavasti korkeampi henkilötyövuosien määrä.

Kuntien arviot yleisessä kulttuuritoiminnassa työskentelevien henkilöiden lukumäärästä vaihtelivat huomattavasti. Päätoimisten, toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työskentelevien lukumäärä oli suurin asukasluvultaan suurimmissa vastaajakunnissa. Noin 51 prosentissa vastanneista Manner-Suomen kunnista ja noin puolessa Pohjois-Suomen kunnista työskenteli päätoimisessa, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yksi tai useampi henkilöä (Taulukko 7.9.2.).  Vastaavasti liki 50 % Manner-Suomen kunnista ja puolessa Pohjois-Suomen vastaajakunnista ei työskennellyt yhtäkään päätoimista henkilöä. Noin 65 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja 55 prosenttia Pohjois-Suomen kunnista työllisti osa-aikaisesti (tietyllä prosenttimäärällä), toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yhden tai useamman henkilön. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli yksi tai useampi henkilö joka kolmannessa Manner-Suomen vastaajakunnassa ja noin 18 prosentissa Pohjois-Suomen vastaajakunnista. Noin 35 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja 36 prosenttia Pohjois-Suomen vastaajakunnista tarjosi työtä lisäksi yhdelle tai useammalle muulle työntekijälle kuten työllistetylle, siviilipalvelusmiehelle tai harjoittelijalle.

Vastanneissa Pohjois-Suomen kunnissa kulttuurista vastaajan johtajan tai muun vastuuhenkilön nimeke oli useimmiten kirjastoalan nimike (kuten kirjastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja tai kirjasto- ja kulttuurijohtaja) (29 % kunnista). Yleisiä olivat myös kulttuuritoimenjohtajan tai vastaavan nimeke (19 % kunnista), sivistysjohtajan tai vastaavan (19 % kunnista) sekä kulttuurisihteerin tai -tuottajan nimeke (19 %) kunnista. Muita nimikkeitä (14 %) olivat vapaa-aikajohtaja ja-ohjaaja sekä rehtori. Pelkästään kulttuuriin liittyviä nimikkeitä käytettiin noin 38 prosentissa vastanneista kunnista.

 

Mikä on henkilöstön koulutus ja miten osaamista pidetään yllä?

 

Yli 77 prosentilla Pohjois-Suomen kunnista yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto. Kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli yleisen kulttuuritoiminnan johtajista tai muista vastuuhenkilöistä 23 prosentilla.

Kunnilta tiedusteltiin yleisen kulttuuritoiminnan johtajan tai muun vastuuhenkilön koulutusta (Taulukko 7.9.3.). Kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli yleisen kulttuuritoiminnan johtajista sekä Manner-Suomessa että Pohjois-Suomessa hieman yli viidesosalla. ”Kulttuurialaa” ei määritelty kysymyksessä. Yleisin tutkinto yleisen kulttuuritoiminnan johtajien tai muiden vastuuhenkilöiden keskuudessa oli Manner-Suomessa ja Pohjois-Suomessa muu kuin kulttuuri- tai kirjastoalan ylempi korkeakoulututkinto. Vastanneiden joukossa oli etenkin filosofian maistereita. Sekä Manner-Suomessa että Pohjois-Suomessa melko yleinen oli myös kirjastoalan ylempi korkeakoulututkinto. Yli 77 prosentilla Pohjois-Suomen kunnista yleisen kulttuuritoimen johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto. Noin 14 prosentissa Pohjois-Suomen kunnista yleisen kulttuuritoiminnan johtajilla oli ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon sijaan jokin muu koulutus. Näitä olivat muun muassa opistotasoiset kulttuurisihteerin ja nuorisotyöntekijän koulutukset sekä toisen asteen kirjastoalan koulutus.

Lähes kaikissa Pohjois-Suomen kunnissa, joissa yleisestä kulttuuritoiminnasta vastasi päätoiminen henkilö (11 kuntaa), henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen. Yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen tavallisimmin noin 1–2 päivää vuodessa (18 % vastaajakunnista). Noin 14 % kunnista henkilöstö osallistui koulutukseen 3–5 päivää tai 6–10 päivää vuodessa. Kysymystä ei ollut rajattu eksplisiittisesti kulttuurialaan liittyvään koulutukseen.

Kuntien resurssit henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen vaihtelevat kunnissa. Osassa kuntia henkilöstöä kannustettiin osallistumaan kulttuurialan kursseille ja täydennyskoulutukseen. Toisissa kunnissa koulutus rajoittui kunnan omaan hallintoon liittyvään koulutukseen. Osaamisen edistäminen oli usein myös henkilöstön omaehtoisen opiskelun ja tiedonhaun varassa. Verkostoitumista lähikuntien, seudullisten sekä kansallisten toimijoiden kanssa pidettiin tärkeänä.

Vuosina 2012–2013 kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishankkeeseen (KUULTO) osallistuneet kuntien toimijat tähdensivät kulttuurialan asiantuntijuudessa monialaisuutta sekä yhteiskunnan muutoksen tunnistamista. Toimintaympäristön tuntemusta pidettiin tärkeänä, sillä sen nähtiin mahdollistavan henkilöstölle toiminnalliset valmiudet yhteistyöhön ja uusien työmenetelmien käyttöön. Myös tiedon saantia ja alueellista verkostoitumista korostettiin. Hankkeen toimintatutkimukseen osallistui kuntia, jotka rahoittivat kulttuuritoiminnan ja -palvelujen järjestämistä keskimääräistä vähemmän.

Taulukko 7.9.1. Yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet erikokoisissa kunnissa Pohjois-Suomessa ja Manner-Suomessa vuonna 2014

Taulukko 7.9.2. Pohjois-Suomen ja Manner-Suomen kuntien arviot yleisessä kulttuuritoiminnassa työskentelevien henkilöiden lukumäärästä vuonna 2014

Taulukko 7.9.3. Yleisen kulttuuritoiminnan johtajan tai muun vastuuhenkilön koulutus erikokoisissa kunnissa Pohjois-Suomessa ja Manner-Suomessa vuonna 2014