Johdanto

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Pelastustoimen ennalta ehkäisevä työ

Pelastustoimen lakisääteisiä tehtäviä ovat tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja väestönsuojelu. Ennalta ehkäisevän työn tavoitteena on parantaa turvallisuustietoutta ja osaamista, ehkäistä onnettomuuksia sekä vähentää niiden seurauksia. Tavoitteeseen pyritään turvallisuusviestinnän keinoin lisäämällä ihmisten ja organisaatioiden turvallisuuteen liittyvää osaamista, kehittämällä omatoimista varautumista sekä valvomalla turvallisten olosuhteiden toteutumista erityisesti rakennuksissa ja yleisötapahtumissa. Turvallisuusviestintä koostuu turvallisuusneuvonnasta, -koulutuksesta ja -valistuksesta kattaen pelastuslaissa mainitun ohjaus-, valistus- ja neuvontatyön kokonaisuuden.

Turvallisuusviestinnän alueellinen saatavuus ja taso määritellään palvelutasopäätöksessä, jonka pelastuslaitos laatii yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Pelastuslaitokset kohdentavat turvallisuusviestinnän kokonaisuuteen kuuluvia palveluja, kuten valistusta ja neuvontaa, riskien arvioinnin perusteella. Riskikohteiden osalta toiminnanharjoittajat ja viranomaiset on velvoitettu tiiviiseen yhteistyöhön onnettomuusriskien vähentämiseksi. Neuvontaa pelastuslaitokset antavat myös valvontatehtäviä suorittaessaan ja pelastussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Lisäksi pelastusviranomaiset toimivat asiantuntijoina kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä, jolloin onnettomuusuhkiin voidaan vaikuttaa jo ennalta.

Perinteisten valistus- ja neuvontatilaisuuksien ohella pelastuslaitokset järjestävät paloturvallisuusvalistuskampanjoita sekä osallistuvat turvallisuutta edistäviin yhteistyökampanjoihin. Näitä ovat mm. 112-päivä ja Päivä paloasemalla. Pelastuslaitoksilla on lisäksi laajaa mediayhteistyötä.

Vuoden 2015 peruspalvelujen arvioinnin kohteena on ennalta ehkäisevän työn osalta pelastustoimen alaan kuuluvan valistus- ja neuvontapalvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Indikaattoreina ovat valistustilaisuuksien ja valistusta saaneiden määrät, muutos edellisestä vuodesta sekä valistuksen kohdentuminen. Arvioinnissa käytetty hyvän palvelutason määrittely perustuu sisäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman 2014–2017 tavoitteisiin.

Arvioinnissa käytetyt tiedot on saatu pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokannasta (PRONTO). Pelastuslaitokset täyttävät tietokantaan mm. pelastuslaitosta, onnettomuuksia ja suoritteita koskevia tietoja.

 

Lähitulevaisuuden näkymät

Euroopan turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on voimakkaassa käymistilassa, ja lähitulevaisuuden turvallisuuspoliittisia näköaloja leimaa epävarmuus. Ukrainan tilanne, joka eskaloitui paikallisesta konfliktista yleiseurooppalaiseksi kriisiksi, vaikuttaa myös Suomen toimintaympäristöön. Samalla Itämeren alueen strateginen merkitys on kasvanut lännen ja Venäjän välien kiristyessä. Näköaloihin vaikuttavat myös kasvanut terrorismin uhka ja Eurooppaan kohdistuneet terrori-iskut, eurooppalaisen ja kansallisen talouden heikentynyt tilanne sekä ympäristö- ja ilmastonmuutoskysymykset.

Kasvavat riskit ja uudet uhkat edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista valmiutta ja varautumista. Tämä koskee erityisesti uusien ja laaja-alaisten uhkien kuten kyberhyökkäysten, terrorismin ja hybridivaikuttamisen torjuntaa. Yhteiskunnan kasvanut tietointensiivisyys ja digitalisaatio, toimintojen ulkoistaminen, tieto- ja viestintäjärjestelmien keskinäinen integraatio ja riippuvaisuus asettavat haasteita kaikille toimijoille. Tietojärjestelmien ja -verkkojen häiriötön toiminta ja luottamuksellisuus varmistavat osaltaan yhteiskunnan ydintoimintojen tuottamisen. Tietoinfrastruktuuri on hyvin kriittinen ja helposti haavoittuva ja sen häiriintyessä vaikutukset ovat vaikeasti hallittavia. Tästä aiheutuu monenlaisia moniviranomaistehtäviä, joissa pelastusviranomainen toimii usein koordinoijan roolissa.

Viime vuosina varsinkin poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamat infrastruktuurin häiriöt ovat osoittaneet varautumisen tärkeyden. Tyypillisiä yhteiskunnan häiriötilanteita ovat olleet sähkön- ja vedenjakelukatkokset, liikennehäiriöt sekä tietoverkko-ongelmat. Häiriöherkkyyttä voidaan parantaa teknisin ratkaisuin, mutta avainasemassa tulee säilymään organisaatioiden ja yksittäisten ihmisten tietoisuus riskeistä ja varautuminen erilaisiin yhteiskunnan häiriöihin sekä ennen kaikkea kyky toimia onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Pohjois-Suomessa korostuu erityisesti pitkät välimatkat ja johtoverkkojen sijainti kaukana taajamista ja liikenneyhteyksistä. Harvaan asutuilla seuduilla pitkät sähkökatkokset aiheuttavat muiden ongelmien lisäksi turvattomuuden tunnetta.

Alueilla, missä pelastustoimen nopean avun voimavarat ovat vähäisemmät ja toimintavalmiusajat pidemmät, tulee onnettomuusriskeihin kyetä vastaamaan hyvin myös ihmisten oman turvallisuusosaamisen ja omatoimisen varautumisen keinoin. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella tällaisia alueita on keskimääräistä enemmän. Pelastustoimi voi tukea omatoimisen varautumisen valmiuksia kohdentamalla turvallisuusviestintää kohteisiin ja alueille, minne viranomaisavun saaminen kestää kauimmin.