Johdanto

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus

Peruspalvelujen arvioinnissa on siirrytty joka toinen vuosi tapahtuvaan arviointiin. Vuonna 2015 arvioitiin ensimmäisen kerran perusopetuksen saavutettavuutta kolmelta vuodelta: 2011, 2013 ja 2015

Suomen perustuslain (731/1999) mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Tämä on jokaisen perusoikeus, ja julkisen vallan on turvattava kaikille yhtäläinen mahdollisuus saada opetusta kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti. Perusopetuslaki (628/1998) puolestaan velvoittaa kunnan järjestämään perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Kunta voi järjestää palvelut itse omissa kouluissaan taikka yhdessä muiden kuntien kanssa. Se voi myös hankkia koulutuspalvelut valtion oppilaitokselta tai sellaiselta rekisteröidyltä yhteisöltä tai säätiöltä, jolle valtioneuvosto on antanut luvan järjestää perusopetusta.

Kunnat päättävät itsenäisesti kouluverkostaan, mutta lähikouluperiaate on kuitenkin perusopetuslaissa säilytetty. Lain mukaan opetus kunnassa tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Mikäli oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteen huomioon ottaen muodostuu hänelle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Lisäksi lain mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Lukuvuoden alkuun mennessä 13 vuotta täyttäneen oppilaan koulumatka saa kestää kuitenkin puoli tuntia pidempään eli enintään kolme tuntia. Jos oppilaan kuljetusta ei voida järjestää säädetyllä tavalla, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa (julkaisu 18/2014) todetaan, että julkisen talouden niukkuudenkin aikana osaamisketjun alkupäähän panostaminen on prioriteetti, josta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. On tärkeää turvata muun muassa esi- ja perusopetuksen saatavuus lähipalveluna. Vuoden 2016 talousarvioesityksen tekstiosassa ministeriö esittää, että laadukas ja maksuton koulutus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta, ja tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa.

Tämän selvityksen arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksen koulu- ja väestötietoja sekä kuljetus- ja majoitusoppilaiden määriä koskevia tietoa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kokosi Tilastokeskuksen aineistosta alueensa koulujensa lukumäärä- ja kokotiedot sekä hankki saavutettavuuslaskennassa tarvittavat koulujen osoite- ja koordinaattitiedot ja laski niiden perusteella perusopetuksen saavutettavuusluvut. Arviointiaineistona hyödynnettiin Lapin aluehallintoviraston valtakunnallista peruspalvelujen arviointia varten kokoamaa muuta tietoa ja taulukoita.

Alueellista saavutettavuutta arvioitiin käyttämällä karttamenetelmää. Menetelmän avulla kuvattiin kuntakohtaisesti laskien, kuinka suuri osuus 7–­12- ja 13–15-vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa opetusta antavasta oman kuntansa peruskoulusta. Laskelmissa olivat mukana kuntien, valtion ja yksityisten ylläpitämät koulut lukuun ottamatta peruskouluasteen erityiskouluja. Käytetty laskentatapa ottaa mukaan kunnan rajojen sisällä olevat 7–12- ja 13–15-vuotiaat, mutta ei erottele toisessa kunnassa koulua käyviä tai kotiopetuksessa olevia oppilaita.

Raportti on laadittu vuoden 2010 alussa voimaan tulleiden aluehallintovirastojen aluejaon sekä vuoden 2015 maakunta- ja kuntajakojen mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan kuntakartta muuttui vuoden 2013 alusta, kun Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii muodostivat uuden Oulun kaupungin sekä toteutettiin Vihannin kunnan ja Raahen kaupungin kuntaliitos. Muutokset ovat jossain määrin vaikeuttaneet kuntatason tietojen vertailua vuoteen 2011.
 

Lapset ja nuoret

Vuoden 2015 peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin teemaksi on valittu lapset ja nuoret. Teema kytkeytyy hallitusohjelmaan ja arvioinnin tarkoituksena on koota alueellista lähtötasotietoa siitä, mitä hallitusohjelman toteuttaminen merkitsee lasten ja nuorten kannalta. Hallituskauden aikana on tarkoitus, että vuoden 2015 arviointikohteet arvioidaan uudelleen hallitusohjelman toimenpiteiden alueellisten vaikutusten seuraamiseksi.

Perusopetuksen saavutettavuuden turvaaminen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella toteuttaa lasten oikeuksien näkökulmasta lasten ja nuorten yhdenvertaista oikeutta maksuttomaan opetukseen. Valtion ja kuntien tulee päätöksissään ottaa huomioon lasten ja nuorten etu. Monipuolinen lapsivaikutusten arviointi perusopetuksen saavutettavuuteen liittyvissä päätöksissä on tärkeää.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston väestöstä vähän yli kymmenen prosenttia eli noin 56 000 on perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria (7–15-vuotiaat), joten koulutuksen saatavuudella ja saavutettavuudella on suuri merkitys heidän hyvinvoinnilleen.
 

Lähitulevaisuuden näkymät

Lasten ja nuorten ikäluokat ovat pienentyneet 2010-luvun alkuvuosiin asti, mikä on heijastunut koulutuspalvelujen toteuttamiseen. Perusopetuksen kouluverkko on harventunut viime vuosien aikana ja harvenee myös tulevina vuosina, joskin hitaammin kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan perusopetusikäisten määrä on kääntynyt Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella kasvuun ja kasvun ennustetaan jatkuvan vuoteen 2020 asti.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun väliset erot perusopetusikäisten määrän kehityksessä ovat suuret. Pohjois-Pohjanmaalla ikäluokka kasvaa ja Kainuussa ikäluokka pienenee jatkuvasti. Harvaan asutuissa kunnissa väestö keskittyy taajamiin, jonne myös palvelut keskittyvät. Haja-asutusalueilla asuvien lasten ja nuorten osalta on vaarana koulumatka-aikojen pidentyminen lähelle lakisääteisten matka-aikojen ylärajoja, kun lähialueiden koulut on lakkautettu. Pitkien matkojen takia lasten opetusta järjestetään yhä useammin osittain etäopetuksena. Perusopetukseen muodostuu lisää yhtenäiskouluja ja kyläkouluja yhdistyy keskustan kouluihin. Kuntien välinen yhteistyö perusopetuspalvelujen järjestämisessä kasvaa. Koulujen oppilaat ovat yhä useammin taustaltaan monikulttuurisia.

Kuten muidenkin aluehallintovirastojen alueilla, myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella joudutaan entistä tarkemmin arvioimaan käytettävissä olevien voimavarojen kohdentamista ja julkisen rahoituksen mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä ja turvaamisessa kaikilla toimialoilla. Koulutuspalvelujen tasapuolinen turvaaminen haja-asutusalueilla asuville lapsille ja nuorille on haasteellista niin pienissä kuin pinta-alaltaan suurissa kunnissa. Kasvualueille syntyy uusia asutusalueita ja sitä kautta tarve palveluihin. Palvelujen oikea-aikainen mitoittaminen on osattava ennakoida palveluverkkosuunnitelmissa. Oman haasteensa niin opetus- kuin muidenkin peruspalvelujen toteuttamiseen ja tasapuoliseen järjestämiseen tuo käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, itsehallintoalueiden muodostaminen sekä tulevaisuuden kunnan tehtävien muuttuminen.