Johdanto

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Kunnallisen nuorisotyön saatavuus

Aluehallintovirastojen vuotta 2015 koskevan peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin teemana ovat lapset ja nuoret. Valittu teema kytkeytyy hallitusohjelmaan. Vuotta 2015 koskevan arvioinnin tarkoituksena on kerätä alueellista lähtötilannetietoa siitä, mitä hallitusohjelman toteuttaminen merkitsee lasten ja nuorten kannalta. Nuorisotoimen arviointikohteena oli kunnallisen nuorisotyön saatavuus. Arviointiasetelman mukaan kunnallisen nuorisotyön saatavuutta tarkasteltiin palvelujen saatavuuden, resurssien ja nuorisotyön palvelujen arvioinnin näkökulmista. Arviointi osui ajankohtaan, jolloin nuorisolain uudistus oli käynnissä.

Nuorisotyön asemaa 2010-luvun Suomessa voi luonnehtia siten, että nuorisotyön arvostus ammattialana on nousussa, mutta edelleen on voimakas tarve selkiyttää keinoja, joilla nuorisotyö toteuttaa nuorisopoliittista tehtäväänsä (Kinnunen, 2015, 48). Voimassa olleen nuorisolain (72/2006, 7 §) mukaan ”kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.”

Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuoren kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuoren sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisen lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikultutuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. (Nuorisolaki 2006, 1§)

Nuorisolain 7 §:ssä mainitaan nuorisotyön palvelujen toteuttajiksi kuntien lisäksi myös erilaiset voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja säätiöt. Myös kirkollinen nuorisotyö on merkittävä nuorisotyön toteuttaja kunnissa. Nuorisolaissa todetaan lisäksi, että nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa alueellisesti kuntien yhteistyönä. Valtio tukee kunnallista nuorisotyötä valtionosuuksin sekä jakamalla kohdennettuja avustuksia. Jokainen kunta voi itsenäisesti päättää, miten nuorisotyön palvelut järjestetään. Vuonna 2015 kunnat saivat valtionosuutta 15 euroa jokaista kunnan alle 29-vuotiasta henkilöä kohden.

Tämä arviointi kohdistuu PSAVI-alueen (Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen) kunnallisen nuorisotoimen tuottamiin palveluihin, joita kunnat voivat toteuttaa joko itse tai hankkia muilta tuottajilta sopimuksiin perustuen. Tässä arvioinnissa PSAVI-alueen tietoja on verrattu sekä koko maan että Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien tietoihin.

Arvioinnin teema sekä arviointiasetelma suunniteltiin yhteistyössä aluehallintovirastojen nuorisotoimien sekä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen virkamiesten kanssa. Tässä arvioinnissa on käytetty samaa arviointiasetelmaa kuin koko maan tietoja käsittelevässä arvioinnissa. Arviointia varten tehtiin kysely, joka lähetettiin Manner-Suomen kuntien nuorisotyöstä vastaaville virkamiehille. Kysely toteutettiin loka-marraskuun aikana 2015 aluehallintovirastojen nuorisotoimien yhteistyönä. Kysely laadittiin Webropol-ohjelmalla. Kyselyyn vastasi 299 kuntaa, mikä on 99,3 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kaikki PSAVI-alueen kunnat vastasivat tähän kyselyyn.

Kyselyn vastaukset löytyvät www.nuorisotilastot.fi -sivustolta. Sivustolla pääsee tutkimaan niin kuntakohtaisia, maakunnallisia kuin koko maan tietoja.