Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus

Johtopäätökset

  • Arvioinnin seuranta-aikana 2011–2015 peruskoulujen lakkauttamien ja yhdistäminen toisiin kouluihin jatkui. Kaikkiaan vuosina 2011–2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueelta väheni 24 koulua. Kunnan omaa vuosiluokkien 7–9 opetusta antavaa koulua ei ollut enää kahdeksassa kunnassa.
  • Peruskoulujen vähenemisestä huolimatta perusopetuksen saavutettavuus alueella on parantanut. Vuonna 2015 keskimäärin 92 prosenttia 7–12-vuotiaista ja 79 prosenttia 13–15-vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa perusopetusta antavasta koulusta.
  • Kuntien väliset saavutettavuuserot olivat suuria. Vaihteluväli oli alaluokkien osalta 54–99 ja yläluokkien osalta 44–99 prosenttia. Mitä pienempinä aluekokonaisuuksina saavutettavuutta tarkastellaan, sitä selvemmin erot tulevat esiin. Erot tasoittuvat, kun mennään suurempiin aluekokonaisuuksiin. Muutamien tiheästi asuttujen kuntien hyvä saavutettavuus nostaa alueellista saavutettavuusarvoa niin, että tilanne näyttää kohtuulliselta. Suurten kuntakohtaisten erojen vuoksi alueen eri osissa asuvat perusopetuksen oppilaat eivät olleet saavutettavuuden näkökulmasta tasa-arvoisessa asemassa. Saatavuus oli heikointa maaseutumaisissa kunnissa.
  • Alakoulujen oppilasmäärä on vielä kasvussa, mutta oppilasennusteiden mukaan oppilasmäärä alkaa lähivuosina laskea. Ennusteen mukaan alakouluikäisten määrä pienenee Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella yli 800 oppilaalle vuoteen 2025 mennessä. Kainuussa muutos on jyrkempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Yläkouluikäisten määrä kehittyy Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa eri suuntiin. Pohjois-Pohjanmaalla 13–15-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä yli 2 000:lla ja Kainuussa pienenee runsaalla sadalla.
  • Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella lähes joka neljäs peruskoululainen oli kuljetusedun piirissä. Kuljetettavien osuus alueella on laskenut vuoden 2011 arvioinnista yli prosenttiyksikön. Näin siitäkin huolimatta, että kouluverkko on kyseisenä aika harventunut. Koulujen lakkauttaminen ei siis aina lisää koulukuljetuksessa olevien oppilaiden määrää. Erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista yli puolet oli koulukuljetuksen piirissä.
  • Tilastokeskuksen tilaston mukaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella lähes 80 perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen oppilasta asui ja kävi koulua kodin ulkopuolella. Määrä on melkein nelinkertainen vuoteen 2013 verrattuna. Muutoksen taustalla on se, että kuudella paikkakunnalla toimivan Valteri-koulun oppilaat on merkitty koulun pääpaikan, Oulun, mukaan. Kansanopistojen tai muun oppilaitoksen sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevia oppilaita oli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vähän yli 80 oppilasta.

 

Toimenpide-ehdotukset 

  • Koulutuksen järjestäjien on pyrittävä säilyttämään kouluverkko sellaisena, että ainakin vuosiluokkien 1–6 oppilaat voivat käydä koulua mahdollisimman lähellä kotia. Kuntien on yhteistyössä suunniteltava niiden raja-alueilla asuvien lasten opetuspalvelujen järjestämistä. 
  • Valtion keskushallinnon tulee omilla toimenpiteillään tukea sellaisia ratkaisumalleja, joilla perusopetuspalvelut voidaan turvata lähipalveluna myös haja-asutusalueilla. Tästä esimerkkeinä voisivat olla kuntien rajojen ylittävän yhteistyön tukeminen opetuspalvelujen järjestämisessä, uudenlaiset etä- ja lähiopetuksen yhdistelmät sekä haja-asutusalueen koulujen kehittäminen yhä enemmän monipalvelukeskuksiksi tulevaisuuden muuttuvassa kunnassa.
  • Kuntien on pyrittävä suunnittelemaan kuljetusaikataulut ja oppilaiden työjärjestykset niin, ettei päivittäinen tai viikoittainen työmäärä ja ajankäyttö koulumatkoineen muodostu oppilaan hyvinvoinnin kannalta liian rasittavaksi.