Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Kuntien kulttuuripalvelujen tuottaminen sekä taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtopäätökset

  • Kuntien kulttuuripalvelujen arvioinnissa painotettiin pääministeri Juha Sipilän hallituksen taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lisäävän kärkihankkeen sisältöjä.

  • Enemmistöllä Pohjois-Suomen kunnista on käytössään järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Vaikuttamismahdollisuuksia ei kuitenkaan voi pitää riittävän monipuolisina, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista on tutkimusten mukaan kiinnostunut osallistumaan virallisten rakenteiden kautta eivätkä ne tavoita erityisryhmiä.

  • Valtaosassa Pohjois-Suomen kunnista koulut tarjoavat taide- ja kulttuurialan toimijoille tiloja järjestää lapsille ja nuorille harrastus- ja toimintamahdollisuuksia iltapäivisin. Toimintamallit ovat kunnittain vertailtuna kirjavia ja osin jäsentymättömiä.

  • Digitaalista teknologiaa hyödyntävien, verkon välityksellä toteutettavien palvelujen tarjonta on vähäistä – vajaa viidennes Pohjois-Suomen vastaajakunnista käyttää tai on kokeillut niitä. Yleisintä oli tapahtumien ja konserttien välitys etäyhteydellä (striimaus). 

  • Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni. Yleisen kulttuuritoiminnan osuus on Pohjois-Suomen kuntien käyttötalouden kustannuksista yhtä suuri valtakunnalliseen osuuteen verrattuna. Tieto avustuksista lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan jäi puutteelliseksi, sillä useissa kunnissa avustuksia ei ollut mahdollista erottaa kaikista kunnan myöntämistä avustuksista. Tilastointi ei anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta.

  • Kaikissa kunnissa ei ole kulttuurijohtajaa, noin 54 % Pohjois-Suomen kunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi. Yli 77 prosentilla Pohjois-Suomen kunnista yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä on ylempi korkeakoulututkinto – kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto on noin neljäsosalla.

  • Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjonta sosiaali- ja terveydenhuollossa vaihtelee Pohjois-Suomen kunnissa. Yli kolmasosassa vastaajakuntia on luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaa käyttöä varten ja noin 14 prosentissa kunnista käytännöt ovat vakiintuneita. Palveluja tuotetaan useimmiten kunnan ja kunnan ulkopuolisten toimijoiden yhteistyönä. Liki 70 % vastaajakunnista taide ja kulttuuri on mainittu kunnan hyvinvointikertomuksessa.

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Kannustetaan kuntia ottamaan käyttöön laaja-alaisesti erilaisia osallistumisen tapoja, jotta lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kuntien kulttuuritoimintaan vahvistuvat.

  • Selvitetään miten kuntien kulttuuritoiminta voi olla mukana edistämässä ja lisäämässä taide- ja kulttuuritoimijoiden säännöllistä harrastus- ja toimintamahdollisuuksien tarjontaa lapsille ja nuorille kouluissa.

  • Vahvistetaan digitaalisten palvelujen kehittämistä ja hyödyntämistä kuntien kulttuuripalvelujen tarjonnassa selvittämällä edellytyksiä erilaisten toimintamuotojen käyttöönottoon sekä kannustamalla kuntia monialaiseen yhteistyöhön.

  • Varmistetaan riittävät taloudelliset ja toiminnalliset resurssit kuntien kulttuuritoiminnan järjestämiseen sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumiseksi.

  • Selkeytetään taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen määritelmää ja vastuita. Varmistetaan riittävä tilaaja-tuottajaosaaminen monipuolisten palvelujen takaamiseksi ja viedään taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toiminta osaksi kunnan hyvinvointistrategiaa.