Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Johtopäätökset

- Noin 11 prosenttia Pohjois-Suomen (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa) 14–17 –vuotiaista nuorista kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Vuodesta 2013 lukiolaisten ja ammattikoululaisten tyttöjen ahdistuneisuus on lisääntynyt erityisesti Kainuussa. Ahdistuneisuusoireilevat nuoret käyttävät opiskeluhuoltopalveluja enemmän kuin muut nuoret; tavallisimmin he käyvät terveydenhoitajalla tai kuraattorilla.

- Pohjois-suomalaiset nuoret käyttävät opiskeluhuollon terveydenhoitajapalveluja hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin.  Terveydenhoitajapalveluja on kuitenkin käytettävissä jokaisessa opinahjossa, mutta terveydenhoitajamitoitukset ovat vähäisemmät kuin koko maassa.

- Perusopetuksen kahdeksannen ja yhdeksännen vuosiluokan oppilaat käyttävät opiskeluhuollon terveydenhoitajapalveluja ja kuraattoripalveluja useammin kuin lukion tai ammattikoulun ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat.

- Psykologipalveluja on peruskouluissa hyvin käytettävissä ja lukioissakin kohtalaisen hyvin. Ammattioppilaitoksissa psykologipalveluja on heikosti saatavilla. Kainuun ammatillisissa oppilaitoksissa käytetään psykologipalveluja enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Psykologipalvelujen henkilöstömitoitukset ovat pienemmät kuin maassa keskimäärin.

- Kuraattori/sosiaalityöntekijäpalveluja on saatavilla paremmin peruskouluissa ja lukioissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa, mutta henkilöstömitoitukset ovat muuta maata matalammat.

- Ammattikoulujen opiskelijat käyttävät lääkäripalveluja enemmän kuin lukion tai perusopetuksen oppilaat. Näin oli myös koko Suomessa. Määrä on lähes puolet suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lääkäripalveluja on peruskouluissa hyvin käytettävissä ja lukioissa kohtalaisen hyvin. Lääkärimitoitus on pienempi kuin maassa keskimäärin. Ammatillisissa oppilaitoksissa lääkäripalveluja on selvästi vähemmän ja mitoitus on selvästi alle maan keskitason.

- Eri vuosia koskevien prosenttitaulukoiden vertaamisessa on otettava huomioon aineiston koon muutokset. Lisäksi ”Ei tietoa” -vastausten osuus on huomattava, minkä vuoksi johtopäätösten teko on epävarmaa.

- Tämän aineiston perusteella ei ole ollut mahdollista selvittää, onko opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstömitoitus riittävä.  Opiskeluhuoltopalvelujen toimintatavat alueilla kehittyvät käytännössä saatavilla olevien palvelujen mukaisesti.  Ongelmatilanteissa ohjataan sille ammattihenkilölle, jonka palveluja sattuu helpoimmin olevan käytettävissä. Olennaista on, että avun tarpeen selvittäminen johtaa joustavasti sopivimman ja tehokkaimman avun räätälöintiin

 

Toimenpide-ehdotukset

Alueelliset toimenpide-ehdotukset

- Tuetaan omavalvonnan toteutumista opiskeluhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

- Ammatillisten oppilaitosten opiskeluhuoltopalvelut on saatettava vähintään samalle tasolle kuin muissakin opinahjoissa.

Paikalliset toimenpide-ehdotukset

- Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseksi

  • Mielen hyvinvointia tukevan ympäristön ja yhteisön vahvistaminen oppilaitoksissa
  • Mielen hyvinvoinnin ylläpitotaitojen oppiminen
  • Kiusaamisen ehkäisy
  • Ryhmämuotoinen tuki: esimerkiksi aggressionhallintaryhmät, stressinhallinta- ja depressioryhmät.

- Varmistetaan yksilökohtaisten opiskeluhuoltopalvelujen helppo saatavuus.

  • Varmistetaan yksilökohtaisen ehkäisevän työn (mukaan lukien määräaikaiset terveystarkastukset) säännösten mukainen toteutuminen.
  • Varmistetaan, että opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut ovat saatavilla oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti määräajassa. Sekä opiskeluhuollon psykologi- että kuraattoripalveluja tulee olla saatavilla tasapuolisesti ja siten, että opiskelijalla on mahdollisuus päästä psykologin tai kuraattorin vastaanotolle lain edellyttämässä määräajassa.
  • Vahvistetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalveluja. Lääkäreillä tulee olla mahdollisuus perehtyä ja vahvistaa osaamistaan nuorten ikä- ja kehitysvaiheisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

- Varmistetaan, että opiskeluhuoltopalveluissa toimivilla ammattilaisilla on riittävästi koulutusta ja osaamista mielenterveyshäiriöiden tunnistamiseen ja lievien ongelmien hoitamiseen. Mielenterveyttä edistävien sekä häiriöitä ehkäisevien menetelmien käyttöönoton ja ylläpidon tulee olla laajemmin koko oppilaitoksen toimintaa.

- Nuorilla on oikeus saada tukea mielenterveysongelmiinsa.

  • Yhdenmukaistetaan monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon käytäntöjä ja lisätään tietosuojasäädösten tuntemusta.
  • Vahvistetaan monialaista yhteistyötä (kahdenkeskistä sekä asiantuntijaryhmissä tehtävää) opiskeluhuoltolain mukaisesti.

- Integroidaan nuorten mielenterveyspalvelut opiskeluhuollon palveluihin ja tarjotaan niitä mahdollisuuksien mukaan konkreettisesti kouluissa ja oppilaitoksissa

  • Mielenterveyspalvelujen yhtenä tehtävänä on tukea opettajia hoidon piirissä olevien nuorten mielenterveyden edistämisessä ja opiskeluhuollon palvelujen henkilöstöä lievien mielenterveyshäiriöiden hoidossa.
  • Mielenterveyspalveluverkoston rakentamisessa kunnassa (tulevaisuudessa maakunnassa) tulee olla mukana erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon (ml. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon) sekä sosiaalihuollon toimijoita.
  • Varmistetaan opiskeluhuollossa toimivien riittävä mielenterveysosaaminen ja henkilöstön tarvitsemat työkalut ja -menetelmät.