Hälytyspalvelujen kysyntä

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Onko pelastustoimen hälytyspalvelujen kysynnässä tapahtunut muutosta?

Pelastustoimen hälytystehtävien kokonaismäärä on hieman lisääntynyt viime vuosina. Muutos on kuitenkin pieni, eikä siitä voi päätellä pysyvää kehityssuuntaa. Rakennuspalot ja automaattisten paloilmoittimien tarkistustehtävät jatkoivat vähenemistä edellisten vuosien tapaan. Automaattisten paloilmoitinlaitteistojen aiheuttamia erheellisiä hälytyksiä on kuitenkin edelleen liikaa.

Pelastustoimen yksiköt hälytettiin erilaisiin tehtäviin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella vuonna 2015 yhteensä 9 073 kertaa. Tästä lukemasta ensivastetehtäviä oli 2 149 (24 %). Tehtävien kokonaismäärässä on havaittavissa viime vuosina vähäistä nousua. Pelastustoimen tehtävät lisääntyivät noin 4 % verrattaessa vuotta 2015 vuosien 2013–2014 keskiarvoon. Muutos on pieni, eikä siitä voi päätellä pysyvää kehityssuuntaa. Vuositasolla huomattavaakin vaihtelua voivat aiheuttaa poikkeukselliset sääilmiöt, kuten myrskyt, rankkasateet ja tulvat, jotka yleensä lisäävät pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviä. Vuonna 2015 oli märän kesän johdosta poikkeuksellisen vähän maastopaloja.

Vaikka pelastustoimen tehtävien kokonaismäärä on viime vuosina hieman lisääntynyt, on vastaavasti joissakin tehtävissä ollut päinvastainen kehityssuunta. Eri hälytystehtävien asukaslukuun suhteutetut määrät vaihtelevat huomattavastikin pelastuslaitosten välillä.

Rakennuspalojen ja automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävien määrät ovat vähentyneet kaikilla pelastustoimen alueilla koko 2010-luvun ajan. Mainittavaa laskua on tapahtunut rakennuspalojen määrässä etenkin Kainuussa. Ensivastetehtävät sekä viranomaisten väliset virka-apu- ja avunantotehtävät ovat lisääntyneet kaikilla kolmella pelastustoimen alueella viime vuosina. (Kuvio 13.5.1., kuvio 13.5.3. ja kuvio 13.5.5.)

Liikenneonnettomuuksia on asukaslukuun suhteutettuna paljon Kainuussa ja Jokilaaksojen alueella. Sen sijaan liikennevälinepalojen suhteellinen määrä on liki sama kaikilla kolmella pelastustoimen alueella. Ensivastetehtäviä on suhteessa asukaslukuun Jokilaaksojen alueella selvästi enemmän kuin kahdella muulla pelastustoimen alueella. Automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävien määrät ovat suhteessa asukaslukuun samansuuruisia kaikilla kolmella pelastustoimen alueella. Ihmisten pelastustehtävien suhteellinen määrä Kainuussa on suurin. Öljyvahinkojen suhteellinen määrä Kainuussa ja Jokilaaksojen alueella on selkeästi suurempi kuin Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueella. (Kuvio 13.5.2, kuvio 13.5.4. ja kuvio 13.5.6.)

Palokuolemia oli Suomessa viime vuonna keskimääräistä vähemmän. Suomen pelastusalan keskusjärjestön palokuolematilastojen mukaan tulipaloissa menehtyi vuonna 2015 koko maassa 79 henkilöä, joista 7 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa.

Ensivastetehtävien ja automaattisten paloilmoittimen tarkastustehtävien osuus kaikista pelastustoimen tehtävistä on noin 37 % ja ne aiheuttavat pelastustoimelle hälytyksiä määrällisesti selvästi eniten. Muita yleisiä hälytystehtäviä ovat liikenneonnettomuudet (16 %), vahingontorjuntatehtävät (13 %) sekä muut tarkistus- ja varmistustehtävät (9 %).

Vuonna 2004 asetettua pitkän aikavälin valtakunnallista tavoitetta erheellisten automaattisten paloilmoitusten määrän vähentämiseksi ei ole saavutettu. Erheellisten paloilmoitusten suhteellinen osuus on kuitenkin laskenut. Vuonna 2003 erheellisten automaattisten paloilmoitusten osuus hätäkeskuksiin tulleista automaattisista ilmoituksista rakennuspalosta tai rakennuspalovaarasta oli 98,6 % ja vuonna 2014 vastaava osuus oli 95,7 %. Automaattisten paloilmoitinlaitteistojen aiheuttamista hälytystehtävistä suurin osa on aiheettomia, ja niiden taustalla on useimmiten huolimattomuus korjaus- ja kunnostustöiden yhteydessä tai laitteiston kunnossapidon laiminlyönti. Aiheeton hälytys aiheuttaa pelastuslaitokselle tarpeettomia kustannuksia ja sitoo tehtävään osallistuvan yksikön pois todellisista onnettomuustilanteista.

Pelastuslaki on mahdollistanut vuodesta 2011 lähtien pelastuslaitoksia perimään maksun pelastustoimen tehtävistä niissä tapauksissa, joissa tehtävä on toistuvasti aiheutunut hätäkeskukseen yhdistetystä automaattisesta paloilmoittimesta eikä hälytys ole johtanut kohteessa pelastustoimintaan. Tavoitteena on ollut vähentää erheellisten automaatti-ilmoitusten määrää, edistää laitteiden asianmukaista huoltoa ja sijoittamista sekä kiinteistön käyttäjien huolellista toimintaa paloilmoitinlaitteilla varustetuissa kohteissa. Tällä hetkellä tätä käytäntöä noudatetaan kaikissa pelastuslaitoksissa.

Pelastustoimella oli Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella viime vuonna keskimäärin 187 hälytystehtävää 10 000 asukasta kohden. Hälytystehtävien asukaslukuun suhteutetussa määrässä oli huomattavia eroja pelastuslaitosten välillä. Vähiten tehtäviä 10 000 asukasta kohden oli Oulu-Koillismaalla (157) ja eniten Jokilaaksoissa (245). Kainuun pelastuslaitoksella oli 202 tehtävää 10 000 asukasta kohden.

Kuvio 13.5.1. Hälytystehtävien määrä pelastustoimen alueittain vuosina 2013-2015, osa 1

Kuvio 13.5.2. Hälytystehtävien määrä 10 000 asukasta kohti pelastustoimen alueittain vuosina 2013-2015, osa 1

Kuivo 13.5.3. Hälytystehtävien määrä pelastustoimen alueittain vuosina 2013-2015, osa 2

Kuvio 13.5.4. Hälytystehtävien määrä 10 000 asukasta kohti pelastustoimen alueittain vuosina 2013-2015, osa 2

Kuvio 13.5.5. Hälytystehtävien määrä pelastustoimen alueittain vuosina 2013-2015, osa 3

Kuvio 13.5.6. Hälytystehtävien määrä 10 000 asukasta kohti pelastustoimen alueittain vuosina 2013-2015, osa 3