Opiskeluhuollon riittävyys

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Millainen on nuorten mielenterveys ja miten he käyttävät opiskeluhuoltopalveluja ja kokevat niiden saavutettavuuden?

Noin 11 prosenttia Pohjois-Suomen (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa) 14–17 –vuotiaista nuorista kärsi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Vuodesta 2013 tilanne on pysynyt keskimäärin ennallaan, paitsi lukiolaisten ja ammattikoululaisten tyttöjen ahdistuneisuus oli lisääntynyt erityisesti Kainuussa. Ahdistuneisuusoireilevat nuoret käyttivät opiskeluhuoltopalveluja enemmän kuin muut nuoret. Näyttääkin siltä, että opiskeluhuollossa on pystytty tunnistamaan ahdistuneiden nuorten suurempi tuen tarve ja tarjottu heille useita käyntejä eri ammattilaisilla. Tavallisimmin nämä nuoret kävivät terveydenhoitajalla tai kuraattorilla. Kuraattorilla Pohjois-Suomen (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa) ahdistuneet nuoret kävivät useammin kuin koko maassa keskimäärin.

Ahdistuneisuusoireilu

Pohjois-Pohjanmaalla kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi 10,8 prosentilla peruskoululaisista ja vastaavasti Kainuussa 10,9 prosentilla. Lukiolaisilla ahdistuneisuutta esiintyi enemmän, ilmeten Pohjois-Pohjanmaalla 11,8 prosentilla ja Kainuussa 16 prosentilla. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi Pohjois-Pohjanmaalla 11 prosentilla ja Kainuussa 10,8 prosentilla. Koko maassa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi 12 prosentilla nuorista. (Taulukko 11.5.1.)

Pohjois-Pohjanmaan peruskoululaisilla kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden esiintyvyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna vuoteen 2013. Sen sijaan kainuulaisilla peruskoulun tytöillä kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on vähentynyt vuodesta 2013, mutta hieman lisääntynyt pojilla. Lukiolaisilla kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on lisääntynyt vuodesta 2013. Erityisesti lukiolaisten tyttöjen osuus oli kasvanut; Pohjois-Pohjanmaalla 11,3 prosentista 15,9 prosenttiin ja Kainuussa 10,7 prosentista 20,7 prosenttiin. Myös ammatillisissa oppilaitoksissa kohtalainen tai vaikea masennus on tytöillä lisääntynyt; Pohjois-Pohjanmaalla 16,6 prosentista 18,9 prosenttiin ja Kainuussa 14,3 prosentista 18,1 prosenttiin. Koko maassa lukiolaisilla tytöillä todettiin pientä kohtalaisen tai vaikean masennuksen kasvua, mutta maakunnissamme määrä on noussut tätä enemmän. (Taulukko 11.5.1.)

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö ja vastaanotolle pääsyn helppous

Sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Kainuussa peruskoululaiset käyttivät opiskeluhuollon terveydenhoitajapalveluja (muu kuin terveystarkastus) toisen asteen opiskelijoita useammin. Kaikilla asteilla tytöt kävivät terveydenhoitajalla useammin kuin pojat. Peruskoululaiset tytöt kävivät terveydenhoitajalla puolet useammin kuin pojat ja toisen asteen opiskelijatytöt yli kaksi kertaa useammin kuin pojat. Sama suuntaus on koko maassa. (Taulukko 11.5.2.)

Lukuvuoden 2014–2015 aikana Pohjois-Pohjanmaalla eri kouluasteiden pojista 16,3–34,4 prosenttia ja kainuulaisista pojista 17,9–33,4 prosenttia oli käynyt vähintään kerran terveydenhoitajan vastaanotolla muuten kuin terveystarkastuksessa. Tytöillä vastaavat luvut Pohjois-Pohjanmaalla olivat 39,2–52,5 prosenttia ja Kainuussa 45–53,8 prosenttia. Alueemme nuoret käyttävät opiskeluhuollon terveydenhoitajapalveluja hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. (Taulukko 11.5.2.)

Pohjois-pohjanmaalaisista tytöistä 6,3–15,9 prosenttia ja kainuulaisista tytöistä 8-14,8 prosenttia oli käynyt lukuvuoden aikana terveydenhoitajalla kolme kertaa tai useammin. Vastaavat käyntiprosentit pohjoispohjanmaalaisilla pojilla olivat 1,1–5,7 ja kainuulaisilla pojilla 1,9–6,1. Määrissä ei ole suurta eroa koko maahan verrattuna. (Taulukko 11.5.2.)

Opiskeluhuollon terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy epäonnistui hieman useammin Kainuussa kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-pohjanmaalaisista tytöistä kahdesta kolmeen prosenttia ja kainuulaisista tytöistä 3,1–3,9 prosenttia ei ollut onnistunut pääsemään terveydenhoitajan vastaanotolle. Vastaavat prosenttiluvut pojilla olivat Pohjois-Pohjanmaalla 2–2,9 ja Kainuussa 3,1–3,8. Koko maassa vastaava luku oli kolme prosenttia kouluasteesta riippumatta. (Taulukko 11.5.2.)

Sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Kainuussa kaikilla kouluasteilla pojat kokivat pääsyn terveydenhoitajan vastaanotolle muuhun kuin terveystarkastukseen helpommaksi kuin tytöt. Sama tulos oli myös koko maassa. Kaikkiaan erittäin helpoksi tai helpoksi pääsyn terveydenhoitajan vastaanotolle koki pohjoispohjanmaalaisista oppilaista ja opiskelijoista 83,3–87,9 prosenttia ja vastaavasti kainuulaisista 84,2–89,8 prosenttia. Koko maassa vastaavat luvut olivat 85–87 prosenttia kouluasteesta riippuen. (Taulukko 11.5.3.)

Muita lääkäripalveluja kuin terveystarkastuksia käyttäneitä oli eniten ammattioppilaitoksissa; Pohjois-Pohjanmaalla 23,1 prosenttia ja Kainuussa 25 prosenttia. Eri koulutasojen tuloksia vertailtaessa tuleekin huomioida, että opiskeluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös sairaanhoito ja sitä toteutetaan tavallisesti terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla. Perusopetuksessa tarjottavan kouluterveydenhuollon tehtäviin sairaanhoito ei sisälly. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010.) Tytöt käyttivät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalveluja useammin kuin pojat. Lukuvuoden 2014–2015 aikana Pohjois-Pohjanmaalla eri kouluasteiden pojista 15,1–18,2 prosenttia ja kainuulaisista pojista 17,5–19,7 prosenttia oli käynyt vähintään kerran lääkärin vastaanotolla muuten kuin terveystarkastuksessa. Tytöillä vastaavat luvut Pohjois-Pohjanmaalla olivat 21,2–23,2 prosenttia ja Kainuussa 17,6–31,9 prosenttia. Suuntaus on sama koko maassa. (Taulukko 11.5.4.)

Lääkärin vastaanotolle muuhun kuin terveystarkastukseen oli vaikeinta päästä peruskoululaisilla Kainuussa. Tässä tulee huomioida se, että perusopetuksessa tarjottavan kouluterveydenhuollon tehtäviin sairaanhoito ei sisälly. Melko vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi pääsyn lääkärin vastaanotolle koki pohjoispohjanmaalaisista eri kouluasteiden oppilaista 17,6–19,5 prosenttia ja vastaavasti kainuulaisista 12,2–21,1 prosenttia. Koko maassa vastaavat luvut olivat 15–21 prosenttia. Tytöt kokivat lääkärille pääsyn vaikeampana kuin pojat. Toisen asteen oppilaitoksista vaikeinta lääkärin vastaanotolle oli päästä Pohjois-Pohjanmaan lukioissa. (Taulukko 11.5.5.)

Kainuulaiset oppilaat ja opiskelijat käyttivät kuraattoripalveluja enemmän kuin pohjoispohjanmaalaiset. Kouluasteesta riippuen kuraattoripalveluja vähintään kerran lukuvuoden aikana oli käyttänyt pohjoispohjanmaalaisista pojista 4,9–9,6 prosenttia ja kainuulaisista pojista 8–16,1 prosenttia. Vastaavat prosenttiluvut pohjoispohjanmaalaisilla tytöillä olivat 6,5–14,4 ja kainuulaisilla tytöillä 11,4–19,5. Kuraattoripalvelujen yksilökohtainen asiakkuus oli yleisintä perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla verrattuna toisen asteen oppilaitoksiin. (Taulukko 11.5.6.)

Yli kolme kertaa lukuvuoden aikana kuraattorilla käyneitä poikia oli Pohjois-Pohjanmaalla 1,2–2,8 prosenttia ja kainuulaisilla pojilla oli 0,9–6,9 prosenttia. Vastaavat prosenttiosuudet pohjoispohjanmaalaisilla tytöillä olivat 2,8–6,2 ja kainuulaisilla tytöillä 4,2–8,3. Ainoastaan noin yksi prosentti vastaajista oli yrittänyt päästä kuraattorin vastaanotolle siinä onnistumatta. Koko maassa vastaavat luvut olivat kahdesta neljään prosenttia kouluasteesta riippuen. (Taulukko 11.5.6.)

Eri opiskelijahuoltopalveluista kuraattorille pääsy oli alueellamme helpointa. Kuraattorin vastaanotolle erittäin helpoksi tai helpoksi pääsyn koki pohjoispohjanmaalaisista oppilaista ja opiskelijoista 84–90,9 prosenttia ja vastaavasti kainuulaisista 89,7–90,5 prosenttia. Koko maassa vastaavat luvut olivat 88–91 prosenttia. (Taulukko 11.5.7.)

Kouluasteesta riippuen psykologipalveluja vähintään kerran lukuvuoden aikana oli käyttänyt pohjoispohjanmaalaisista pojista 2,6–5,3 prosenttia ja kainuulaisista pojista 3,3–6,3 prosenttia. Vastaavat prosenttiluvut pohjoispohjanmaalaisilla tytöillä olivat 3,8–8,4 ja kainuulaisilla tytöillä 7,3–16. Tytöt käyttivät psykologipalveluja enemmän kuin pojat kaikilla kouluasteilla. Ainoastaan 0,5–1,8 prosenttia vastaajista oli yrittänyt päästä psykologin vastaanotolle siinä onnistumatta. Kainuulaiset ammattioppilaitosten tytöt käyttivät psykologipalveluja huomattavasti enemmän kuin muut kyselyyn vastanneet oppilaat ja opiskelijat. (Taulukko 11.5.8.)

Pohjoispohjanmaalaiset kokivat toisen asteen oppilaitoksissa psykologin vastaanotolle pääsyn vaikeampana kuin kainuulaiset. Kouluasteesta riippuen melko vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi pääsyn psykologin vastaanotolle koki pohjoispohjanmaalaisista oppilaista 14,7–23,9 prosenttia ja vastaavasti kainuulaisista 9,9–18,9 prosenttia. Koko maassa vastaavat luvut olivat 13–17 prosenttia. Tytöt kokivat psykologille pääsyn yleensä vaikeampana kuin pojat. Poikkeuksena ovat kainuulaiset ammattioppilaitosten tytöt, joista vain 7,5 prosenttia piti psykologille pääsyä melko vaikeana tai erittäin vaikeana. (Taulukko 11.5.9.)

Yhteenvetona voidaan todeta, että perusopetuksen 8.-9. vuosiluokan oppilaat käyttivät opiskeluhuollon terveydenhoitajapalveluja (muu kuin terveystarkastus) ja kuraattoripalveluja lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoita useammin. Ammattikoulujen 1. ja 2. vuoden opiskelijat käyttivät lääkäripalveluja (muu kuin terveystarkastus) enemmän kuin lukion tai perusopetuksen oppilaat. Näin oli myös koko Suomessa. Kainuun ammatillisissa oppilaitoksissa käytettiin psykologipalveluja enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Tytöt käyttivät kaikkia opiskeluhuoltopalveluita kaikilla kouluasteilla poikia useammin sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Kainuussa. Sama tulos oli myös koko maassa. Tulos on looginen, sillä tytöillä esiintyy enemmän ahdistuneisuutta, koulu-uupumusta ja päivittäistä oireilua (Luopa ym. 2014). Toisaalta pojilla esiintyy enemmän käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia, josta syystä tuloksen voidaan ajatella olevan epäsuhdassa (Ebeling ym. 2004).

Palvelujen käyttö ahdistusoireisilla/ahdistuneilla

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kaikilla kouluasteilla kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneet nuoret käyttivät opiskeluhuollon palveluja enemmän kuin ei ahdistuneet vastaajat. Ero palvelujen käytössä korostuu erityisesti tarkasteltaessa niitä nuoria, jotka käyttivät palveluita usein (lukuvuoden aikana 3 kertaa tai useammin). Sama tulos on myös koko Suomessa.

Pohjois-Pohjanmaalla kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista nuorista 12–27 prosenttia kouluasteesta riippuen oli käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla (muuten kuin terveystarkastuksessa) vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Vastaavat prosenttiluvut Kainuussa olivat 12–25 ja koko maassa 12–26. Ei-ahdistuneista nuorista terveydenhoitajan vastaanotolla vähintään kolme kertaa oli käynyt pohjoispohjanmaalaisista vain 3-9 prosenttia, kainuulaisista 5-8 prosenttia ja koko maan nuorista 5-10 prosenttia.  (Taulukko 11.5.10.)

Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaalla ahdistuneista nuorista usein lääkärin vastaanotolla oli käynyt kouluasteesta riippuen 7–14 prosenttia. Vastaavat prosenttiluvut Kainuussa olivat 11–13 ja koko maassa 6–11. Ei-ahdistuneista nuorista useita lääkärikäyntejä oli Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja koko maassa vain 2–3 prosentilla. Kuraattori- ja psykologipalvelujen toistuvassa käytössä ero ahdistuneiden ja muiden nuorten välillä oli vielä selvempi. Näin oli koko Suomessa riippumatta kouluasteesta. (Taulukko 11.5.10.)

Kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden hoitoon ammattiavun hakeminen on suositeltavaa. Suuri osa kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista ei ollut lukuvuoden aikana kokenut tarvetta asioida opiskeluhuollon palveluissa. Esimerkiksi lukion ahdistuneista opiskelijoista Pohjois-Pohjanmaalla 49 prosenttia, Kainuussa 47 prosenttia ja koko maassa 44 prosenttia ei kokenut tarvitsevansa terveydenhoitajan palveluja. Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaalla 71 prosenttia, Kainuussa 65 prosenttia ja koko maassa 69 prosenttia ei kokenut tarvitsevansa lääkäripalveluja. Useat kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneet lukiolaiset eivät myöskään kokeneet tarvitsevansa kuraattorin palveluita; Pohjois-Pohjanmaalla 81 prosenttia, Kainuussa 74 prosenttia ja koko maassa 85 prosenttia. Ahdistuneista lukiolaisista psykologin luona käyntejä ei kokenut tarvitsevansa pohjoispohjanmaalaisista 76 prosenttia, kainuulaisista 77 prosenttia ja koko maan kyselyyn vastanneista lukiolaisista 79 prosenttia. (Taulukko 11.5.10.) Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että käytettävissä ei ole tietoja niistä nuorista, jotka ovat avun ja palvelun piirissä opiskeluhuollon ulkopuolella.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että opiskeluhuollossa on pystytty tunnistamaan ahdistuneiden nuorten suurempi tuen tarve ja tarjottu heille tarvittaessa useita käyntejä eri ammattilaisilla. Tavallisimmin nämä nuoret kävivät terveydenhoitajalla tai kuraattorilla. Kuraattorilla alueemme ahdistuneet nuoret kävivät useammin kuin koko maassa keskimäärin.

Taulukko 11.5.1.Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2013–2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.2. Terveydenhoitajalla käynnit (muuten kuin terveystarkastuksessa). Vakioimattomat prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.3. Terveudenhoitajalle pääsyn helppous (muuten kuin terveystarkastukseen). Vakioimattomat prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.4. Lääkärillä käynnit (muuten kuin terveystarkastuksessa). Vakioimattomat prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.5. Lääkärille pääsyn helppous (muuten kuin terveystarkastukseen). Vakioimattomat prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.6. Kuraattorilla käynnit. Vakioimattomat prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.7. Kuraattorille pääsyn helppous. Vakioimattomat prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.8. Psykologilla käynnit. Vakioimattomat prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.9. Psykologille pääsyn helppous. Vakioimattomat prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.10. Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneiden nuorten opiskeluhuoltopalvelujen käyttö. Vakioimattomat prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely