Nuorisotyön palvelujen arviointi

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Miten nuorisotyön palveluja arvioidaan kunnassa?

Kunnallinen nuorisotyö sai palautetta suoraan palvelujen käyttäjiltä lähinnä suullisesti. Arviointi ei ollut kaikissa kunnissa systemaattista, eikä arviointipalautetta dokumentoitu. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot eivät käyttäneet nuorisotoimen palaute- ja arviointiaineistoa työssään kaikissa kunnissa. Kyselyyn vastaajat antoivat kunnallisen nuorisotyön kouluarvosanaksi 8.

Nuorisotyön arviointi ja nuorisotyön onnistumisten esilletuominen ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Kuntien nuorisotoimille suunnatulla kyselyllä kartoitettiin kunnallisen nuorisotyön käytössä olevia arviointityökaluja ja arviointijärjestelmiä.

Eniten kunnallista nuorisotyötä arvioivat palveluja käyttivät nuoret. Kuva 9.7.1. Palveluja käyttävien nuorten antamia palautteita arvioitiin kerran vuodessa yli puolessa PSAVI-alueen kunnista. Sen sijaan organisaatioiden laadunarviointijärjestelmät olivat käytössä vain kolmasosalla PSAVI-alueen kunnista, kun koko maassa järjestelmä löytyi lähes 80 % kunnista. Yli puolet PSAVI-alueen vastaajista raportoi, että asiantuntija- ja vertaisarvioinnit eivät ole olleet käytössä kunnissa lainkaan.

Nuorisotyön arviointi ei ole kaikissa kunnissa systemaattista, eikä saatuja palautteita dokumentoida. Usein palautteita tulee suullisesti. Osa vastaajista totesikin, että arviointia tehtiin liian vähän ja kunnallisen nuorisotyön arvioinnissa on kehittämisen paikka.

Nuorisotyöntekijät hyödynsivät saatua arviointipalautetta lähes kaikissa kunnissa. Kuva 9.7.2. Kainuussa myös kunnan nuorisoasioista päättävä lautakunta hyödynsi työssään kerättyä palaute- ja arviointiaineistoa. Vain 60 % PSAVI-alueen kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista käytti arviointiaineistoa ja -palautetta työssään. Verkoston ensimmäisenä lakisääteisenä tehtävänä on koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi, joten toivottavasti verkostot hyödyntävät jatkossa tehokkaammin kunnissa kerättyä kunnallisen nuorisotyön palautetta.

Kunnallisen nuorisotyön arviointikyselyssä kysyttiin myös, minkä nuorisopalvelun järjestämisessä kunnallinen nuorisotyö on erityisesti onnistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Kaikkein eniten onnistuttiin etsivän nuorisotyön toteuttamisessa. Onnistumisen kokemuksia oli tullut myös nuorisotilatyöstä. Nuorisotilojen kävijämäärät olivat kasvaneet tasaisesti useassa kunnassa. Kainuussa lähes 60 % kunnista onnistui kansainvälisessä nuorisotyössä. Myös yksilöohjauksessa onnistuttiin paremmin kuin koko maassa keskimäärin. Kuva 9.7.3. Yleisesti ottaen PSAVI-alueen kunnissa nuoret olivat osallistuneet hyvin kunnallisen nuorisotyön toimintaan. Myös koulunuorisotyö oli onnistunut usealla paikkakunnalla. Nuorten työpajatoimintaan on otettu mukaan starttivalmennus. Useat vastaajat kertoivat, että nuorisotyön arvostus on kasvanut viime vuosina.

”Resursseja ei ole leikattu näinä tiukkoina aikoina, päinvastoin hieman lisätty joka vuosi. Kävijämäärät ovat pysyneet korkeina, osittain lisääntyneetkin ja uusia toimintoja on kehitetty.”

Kunnallinen nuorisotyö koettiin tärkeäksi. Resursseja on lisätty ja työsuhteita vakinaistettu. Nuorisotyö oli merkitty kunnan strategiaan ja hyvinvointikertomukseen tärkeäksi painopistealueeksi.

Nuoret antoivat kunnalliselle nuorisotyölle positiivista palautetta. Onnistumiset nuorisotyössä näkyivät kunnassa myös siten, että sähköisen hyvinvointikertomuksen nuoria koskevat indikaattorit olivat kääntyneet positiiviseen suuntaan. Useissa kunnissa myös nuorten tekemä ilkivalta oli vähentynyt. Kuntien päättäjät kokivat nuorisotyön tärkeäksi ja nuorisotoimi kutsuttiin jäseneksi monialaisiin yhteistyöryhmiin. Hyvänä osoituksena kunnallisen nuorisotyön onnistumisesta on myös se, että nuoret ovat palanneet asumaan takaisin omalle paikkakunnalle opintojen päätyttyä. Kyselyyn vastaajat antoivat kunnallisen nuorisotyön kouluarvosanaksi 8. Sama arvosana on annettu koko maassa, PSAVI-alueella, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Selkeästi tärkeintä kunnallisessa nuorisotyössä oli nuoren kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen Kuva 9.7.4. Tärkeänä nähtiin myös elämänhallintaan liittyvien taitojen opettaminen ja nuorisolähtöisyys. Kainuussa kolmasosa kunnista piti ongelmiin tarttumista myös tärkeänä. Sen sijaan Kainuussa ei pidetty aktiivisen kansalaisuuden edistämistä, ryhmässä toimimisen taitojen vahvistamista ja kasvatuksellisuutta yhtä tärkeänä kuin muualla Suomessa.

Kehittämiskohteita kysyttäessä vastaajat ottivat esille kunnallisen nuorisotyön puutteelliset resurssit. Kohdennettuun nuorisotyöhön on viime vuosina satsattu rahallisesti, mutta ns. perusnuorisotyön rahoittaminen on laahannut perässä. Kehittämiskohteina vastaajat mainitsivat myös monipuolisten palvelujen kehittämisen nuorten erilaisiin tarpeisiin. Vaikuttajanuorten toiminta kaipasi kehittämistä ja toimipaikat kaipasivat kunnostusta monessa kunnassa. Vastaajat olivat sitä mieltä, että kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotyötä tulee lisätä kunnissa.

Kuvio 9.7.1. Kuinka usein ja miten nuorisotyön palveluja kunnassa arvioidaan?

Kuvio 9.7.2. Kuka tai ketkä käyttävät kerättyä palaute- ja arviointiaineistoa?

Kuvio 9.7.3. Toiminnat, joissa kunnan nuoristoyö on viimeisen viiden vuoden aikana onnistunut erityisesti

Kuvio 9.7.4. Tärkeintä kunnallisessa nuorisotyössä (% kunnista)