Nuorisotyön saatavuus

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Mitä nuorisotyön palveluja kunnassa on saatavilla?

PSAVI-alueen kunnissa oli vaihtelevasti tarjolla nuorisotyön palveluja. Nuorisotilojen avoimet ovet ja etsivä nuorisotyö löytyivät kaikista PSAVI-alueen kunnista. Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa tulee lisätä. Liikenneasemat ja pikaruokapaikat eivät olleet vielä kovin suosittuja kunnallisen nuorisotyön toimintaympäristöjä.

Nuorisotilojen avoimet nuorten illat -toiminta sekä etsivän nuorisotyön palvelut löytyivät jokaisesta PSAVI-alueen kunnasta. Sen sijaan ohjaamopalveluja tarjottiin vain harvassa kunnasta. Kuva 9.5.1. Nuoret saivat yksilöohjausta kaikissa Kainuun kunnissa ja pienryhmätoimintaa järjestettiin lähes 80 % Kainuun kunnista. Kainuussa nuorten vaikuttajaryhmiä löytyi sen sijaan vain viidestä kunnasta. Retkitoimintaa tarjottiin Pohjois-Pohjanmaalla lähes kaikissa kunnissa. Useita nuorille suunnattuja palveluja oli paremmin saatavilla PSAVI-alueella kuin koko maassa keskimäärin. Esimerkiksi kansainvälistä nuorisotyötä tehtiin puolessa PSAVI-alueen kunnista, kun koko maan kunnista palvelua tarjottiin 38 % kunnista. Sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä tehtiin kuitenkin enemmän muualla Suomessa kuin PSAVI-alueen kunnissa

Kainuussa lähes 90 % kunnista ilmoitti, että etsivän nuorisotyön palvelut olivat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Myös pienryhmä toiminta oli lisääntynyt lähes 80 %:ssa Kainuun kunnista. Nuorten tieto- ja neuvontatyö oli lisääntynyt yli puolessa Kainuun kunnista. Pohjois-Pohjanmaalla tämä palvelu ei ollut lisääntynyt kuin joka viidennessä kunnassa. Tähän lienee syynä se, että Pohjois-Pohjanmaalla on ollut jo pitkään kattavat nuorten tieto- ja neuvontatyön palvelut kunnissa. Jotkin nuorten palvelut olivat myös vähentyneet. Erityisesti osa Kainuun kunnista raportoi, että retkitoiminta, nuorisotilojen avoimet illat, nuorten tapahtumat ja nuorisojärjestöjen tukipalvelut olivat vähentyneet. Myös nuorten vaikuttajaryhmien toiminta oli vähentynyt kolmasosalla Kainuun kunnista.

Pohjois-Pohjanmaalla lähes 80 % kunnista tuotti leiritoiminnan palvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kuva 9.5.2. Myös nuorten tapahtumien ja harrastustoiminnan järjestämiseen otettiin mukaan yhteistyökumppaneita. Yli 40 % Kainuun kunnista järjesti myös nuorisotilojen toimintaa yhteistyössä toisten kanssa. Yhteistyötä nuorisotilatoiminnassa tulee lisätä. Erityisesti pienten paikkakuntien nuoret hyötyvät, jos nuorisotilatyössä tehdään enemmän yhteistyötä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyöllä nuorisotiloja voidaan pitää auki useammin ja pitempään.

”Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät nuorisotyölliset toimenpiteet ovat saaneet tavoitteellisessa yhteistoiminnassa eri tahojen kanssa aikaisempaa suuremman merkityksen ja näin ollen myös vahvistuneet.  Ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta elämänkaari ajattelu- ja toimintamalli yksilön vahvuuksiin, varhaiseen tukeen ja kasvuun pohjautuvassa nuorisotyössä on lisännyt ja vahvistanut nuorisotyön menetelmä- ja tieto-osaamista alle kouluikäisten, lasten ja nuorten, perheiden ja ikä-ihmisten kohdistuvissa palveluissa sekä konkreettisesti heidän parissa tehtävässä työssä.”

Koko maassa lähes 70 % kunnista ilmoitti, että kunnallisen nuorisotyön tärkein kohderyhmä oli 13–15-vuotiaat. PSAVI-alueella hieman yli 60 % kunnista ilmoitti kohdistavansa nuorisotyön tähän ikäluokkaan. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat tulleet voimakkaammin mukaan kunnallisen nuorisotyöhön, mikä on laajentanut kohderyhmän kattamaan myös yli 15-vuotiaat. Nuorisotyö oli jalkautunut myös kouluun, joten työtä tehtiin myös nuorempien kuin 13-vuotiaiden kanssa. 9–12-vuotiaat tulivat mielellään nuorisotiloihin.

Kuntien nuorisotoimen vastuuhenkilöiltä kysyttiin, missä nuorten elinpiirin mukaisilla alueilla kunnallinen nuorisotyö oli läsnä tai järjesti toimintaa nuorten vapaa-aikana. Yli 80 % kunnista järjesti toimintaa koulujen tiloissa.  Kuva 9.5.3.  Kainuussa kaikkien kuntien nuorisotoimet järjestivät toimintaa kunnan ylläpitämissä liikuntapaikoissa. PSAVI-alueen kunnissa toimintaa järjestettiin myös koulujen piha-alueilla ja yli puolet kunnista järjesti toimintaa kirjastossa. Kirjastoissa järjestettiin avointa nuorisotilatoimintaa, toimintailtoja ja nuorten tieto- ja neuvontatyötä.

Koulujen tiloissa järjestettiin kerhotoimintaa, ehkäisevää päihdetyötä, pienryhmätoimintaa, liikuntaa ja nuorten avointa toimintaa. Koulujen tiloissa nuorisotoimi toteutti koulunuorisotyötä. Pitkät välitunnit antoivat mahdollisuuden kohdata nuoria. Kirjastoissa nuorisotoimi järjesti myös avointa nuorisotilatoimintaa ja nuorten tieto- ja neuvontatyötä. Erilaiset nuorille suunnatut tapahtumat ja tempaukset sopivat hyvin kirjastoihin, koulujen tiloihin ja piha-alueille sekä liikuntapaikoille ja puistoihin.

Kauppakeskukset eivät olleet vielä kovin suosittuja nuorisotyön toteuttamispaikkoja, mutta kasvukeskuksissa toiminta tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Kauppakeskuksiin jalkaudutaan tällä hetkellä tarpeen mukaan. Nuorten Palvelut ry. (http://nuortenpalvelu.fi/) on todennut ”ABC kohtaa nuoria” -hankkeessaan, että nuorten asiointiin ABC -asemilla voidaan kehittää rakentavia toimintatapoja sen sijaan, että lisätään kohderyhmään liittyviä rajoituksia, kieltoja tai turvallisuusvalvontaa. Liikenneasemat ja pikaruokapaikat voivat siis olla myös kunnallisen nuorisotyön toimintaympäristöjä.

Kuvio 9.5.1. Mitä nuorisotyön palveluja kunnassa on saatavilla?

Kuvio 9.5.2. Nuorten palvelujen tuottaminen yhteistyössä muiden kanssa

Kuvio 9.5.3. Missä nuorten elinpiirin mukaisilla alueilla kunnallinen nuorisotyö on läsnä tai järjestää toimintaa nuorten vapaa-aikana?