Hälytyspalvelujen saatavuus

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Onko pelastustoimen hälytyspalvelujen saatavuudessa tapahtunut muutosta?

Eri riskiluokan riskiruuduille valtakunnallisesti asetettujen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen vähimmäistavoitteiden toteutumisessa kiireellisissä tehtävissä ei ole ollut suuria puutteita pelastustoimen alueilla lukuun ottamatta Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueella Oulun kaupungin aluetta.

Vuonna 2015 ensimmäisen yksikön vähimmäistavoitetta ei I luokan riskiruuduissa tavoitettu Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen osalta neljässä riskiruudussa, jotka kaikki ovat Oulussa. Kaikilla kolmella pelastuslaitoksella oli puutteita ensimmäisen yksikön vähimmäistavoitteessa II luokan riskiruuduissa vuosina 2013–2015.

Riskiluokkaan III kuuluvien riskiruutujen ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteita ei ole tähän tarkasteluun ja arviointiin otettu mukaan.

Eri riskiluokkiin kuuluvien riskiruutujen määrä pelastustoimen alueilla on niin suuri, ettei riskiruutukohtaisia tuloksia voi tässä arvioinnissa esittää.

Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnittelu perustuu alueen jakamiseen maantieteellisiin neliökilometrin suuruisiin ruutuihin. Kullekin ruudulle määräytyy tietty riskiluokka rakennetun kerrosalan, asukasmäärän ja tapahtuneiden onnettomuuksien määrän perusteella tai erikseen tehdyn ruutukohtaisen riskinarvioinnin seurauksena.

Tehokkaan ja nopean pelastustoiminnan takaamiseksi on eri riskiluokkiin kuuluville ruuduille asetettu toimintavalmiusajan suhteen etukäteistavoitteita. Sisäministeriön antama toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM julkaisuja 12/2012) linjaa ne toimintavalmiuteen liittyvät tavoitteet, jotka näille eri luokkaisille riskiruuduille on asetettu.

Riskiluokkia on neljä, joista kullekin on asetettu toimintavalmiusaikaan liittyvät tavoitteet. Riskiluokassa I, jossa onnettomuuksien todennäköisyyden on arvioitu olevan suurin, tulee pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön saavuttaa ruudussa oleva onnettomuuskohde kuuden minuutin kuluessa saamastaan hälytyksestä. Riskiluokassa II tavoite on 10 minuuttia ja riskiluokassa III 20 minuuttia. Riskiluokalle IV toimintavalmiusaikatavoitetta ei ensimmäisen yksikön osalta ole erikseen määritelty.

Pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkoitetaan puolestaan aikaa, joka alkaa ensimmäisen pelastusyksikön vastaanottaessa hälytyksen ja päättyy, kun pelastusryhmä on saapunut onnettomuuskohteeseen, toteuttanut tarvittavat ensitoimenpiteet sekä aloittanut tehokkaan pelastustoiminnan. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 11 minuuttia riskiluokassa I, 14 minuuttia riskiluokassa II ja 22 minuuttia riskiluokassa III. Riskiluokassa IV vähimmäistavoitetta ei ole, mutta jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, tulee kyseisellä alueella kiinnittää erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen.

Valtakunnallisena tavoitteena on, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäisen yksikön riskiruudulle sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajalle asetetut vähimmäistavoitteet täyttyvät vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Tarkemmin ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteista tulee pelastuslaitoksen päättää omassa palvelutasopäätöksessään. Pelastuslaitosten palvelutasopäätöksessä asettamat toimintavalmiusaikatavoitteet ovat Jokilaaksojen pelastuslaitoksen osalta vähimmäistavoitteita korkeammat.

Pelastuslain mukaan aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa pelastustointa sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan. Yksi osa tätä valvontaa on pelastustoiminnan toimintavalmiuden seuranta. Aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa ensimmäisen yksikön saapumisaikaa onnettomuuspaikalle ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumista.

Tässä arvioinnissa on lähtökohdaksi otettu ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikojen toteutuminen riskiruutukohtaisesti toimintavalmiuden suunnitteluohjeen asettaman 50 %:n vähimmäistavoitteiden mukaisesti. Lisäksi on tarkasteltu riskiluokittain pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumista.

Ensimmäisen yksikön riskiluokkien I ja II riskiruutukohtaisia toimintavalmiusajan toteutumisia on tarkasteltu vuosilta 2013 – 2015. Useamman vuoden tarkastelulla voidaan osoittaa riskiruutukohtaiset toimintavalmiusajan toteutumisen muutokset ja kehitykset riskiruuduissa. (Taulukko 13.6.1. ja taulukko 13.6.2.)

Koska riskiluokkaan III kuuluvien riskiruutujen ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteet täyttyvät kaikilla pelastustoimen alueilla muutamaa yksittäistä riskiruutua lukuun ottamatta, ei niitä ole tähän tarkasteluun ja arviointiin ole otettu mukaan. Kaikilla pelastuslaitoksilla on kuitenkin vaikeuksia saada pelastusjoukkue onnettomuuspaikalle aina säädetyssä 30 minuutin ajassa.

Riskiluokan I riskiruutujen saavutettavuuksissa ensimmäisen yksikön toimesta on eroja pelastustoimen alueiden kesken. Sekä Kainuun että Jokilaaksojen alueilla riskiluokan I ruutuja on kaksi kappaletta, jotka kaikki on saavutettu ensimmäisen yksikön toimesta valtakunnallisesti asetetussa tavoiteajassa. Kainuussa molemmat ruudut ovat Kajaanissa ja Jokilaaksojen alueella toinen Raahessa ja toinen Ylivieskassa. Vielä vuonna 2013 Jokilaaksojen alueen Ylivieskan I luokan riskiruudun saavutettavuudessa oli puutteita. Oulu-Koillismaan pelastustoimialueella I riskiluokan ruutuja on Oulun kaupungissa 14 kappaletta joista neljää ruutua ei saavuteta valtakunnallisesti asetetussa tavoiteajassa. Paloasemien sijoittumisella eri riskiluokkaisiin riskiruutuihin nähden on suurin merkitys.

Kaikilla kolmella pelastustoimialueella on vuosina 2013–2015 II luokan riskiruutuja, joita ei saavutettu ensimmäisen yksikön toimesta valtakunnallisesti asetetussa tavoiteajassa. Tavoitettavuudessa on kuitenkin tapahtunut positiivista kehitystä lukuun ottamatta Kainuuta.

Taulukko 13.6.1. Toimintavalmiusaikojen toteutuminen I riskiluokan ruuduissa pelastustoimen alueittain vuosina 2013-2015

Taulukko 13.6.2. Toimintavalmiusaikojen toteutuminen II riskiluokan ruuduissa pelastustoimen alueittain vuosina 2013-2015