Kirjastopalvelujen saatavuus

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Millaisia muutoksia kirjastopalvelujen saatavuudessa ja palveluverkossa on tapahtunut?

Kirjastoverkosto on harventunut Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vähemmän kuin koko maassa. Kirjastoautoverkosto on harventunut ja pysäkkien määrä vähentynyt. Kirjastojen yhteistyö palvelujen tuottamisessa on lisääntynyt.

Kirjastopalvelujen saatavuuteen vaikuttavat fyysisten toimipisteiden (pääkirjastot, lähikirjastot) määrä, sitä täydentävät kirjastoautopalvelut pysäkkiverkostoineen sekä tarjolla olevat käyttömahdollisuudet eli aukioloajat. Kirjastoverkoston harventuminen on jatkunut ja siinä on tapahtunut sisäisiä muutoksia. Pohjois-Suomen AVIn alueella vuodesta 2007 toimipisteiden väheneminen on ollut prosentuaalisesti vähäisintä Suomessa. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ei ole lakkautettu toimipisteitä kuntaliitosten takia toisin kuin muualla Suomessa, vaan entiset pääkirjastot ovat muuttuneet kuntaliitoksissa lähikirjastoiksi. Alueen lakkautetut kirjastot ovat olleet lähikirjastoja. Taulukko 10.5.1. Kirjastotoimipisteiden määrä vuosina 2007 ja 2014

Miten kirjastoautoverkoston harveneminen heikentää palvelujen saavutettavuutta?

Kirjastoautopalvelut ovat erityisen tärkeitä lapsille maaseudulla mutta myös kaupungeissa, joissa matka kiinteään kirjastoon saattaa olla liian vaikeakulkuinen ja turvaton. Jos kirjastoautopalvelu lakkaa mutta koulu jää, korvaavien kirjastopalvelujen järjestäminen jäljelle jäävälle koululle ja asiakaskunnalle on vaikeaa. Siksi kirjastoautopalvelujen lakkauttaminen heikentää yleensä aina palvelujen saatavuutta niiltä, joille itsenäinen asiointi kauemmas on hankalaa tai turvatonta eli esimerkiksi lapsilta ja nuorilta.

Kirjastoautojen määrä väheni vuodesta 2007 sekä Kainuussa (7>5) että Pohjois-Pohjanmaalla (14>12) kahdella autolla. Vanhentuneen auton tilalle ei enää hankittu uutta. Kahdessa näistä kunnista kirjastoautopalvelut säilyivät, kun kahden auton reitit yhdistettiin yhdellä autolla palveltaviksi.

Kun autoja lakkautetaan, kirjastoautopysäkkiverkosto harvenee. Vuosina 2007−2014 Kainuussa väheni pysäkeistä neljäsosa, mutta Pohjois-Pohjanmaalla vain 4,5 %. Valtakunnallisesti pysäkit vähenivät 20 %. Pysäkkien määrä on noussut runsaasti Oulussa, jossa kuntaliitos toi kirjastoautopalvelujen piiriin runsaasti uusia asiakkaita liitoskunnista, joissa kirjastoautopalveluja ei ollut tarjottu. Kirjastoautopysäkkien määrän kehitys 2007−2014 maakunnittain on esitetty taulukossa 10.5.2.

Lakkautuksista huolimatta kirjastoautoista lainaan otettujen aineistojen osuus kokonaislainauksesta on pysynyt vuoden 2008 tasolla (autojen lainat tilastoitiin 2008 ensimmäisen kerran), jopa hieman kasvanut. Lasten aineistojen lainausten osuus kokonaislainauksesta on Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lasten aineistojen lainausten osuus on kasvanut vuodesta 2007 vuoteen 2014 erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla (43 % -> 47 %), mutta myös Kainuussa (39 % -> 40 %). Lasten lainojen osuutta kirjastoautojen kokonaislainauksesta ei tilastoida kansalliseen tilastoon. Kirjastojen arvioiden mukaan Kainuussa keskimäärin joka toinen ja Pohjois-Pohjanmaalla kolme neljästä kirjastoauton lainasta kohdistuu lasten ja nuorten aineistoihin.

Palvelujen tuottaminen yhteistyössä

Kirjastot tuottavat palveluja entistä enemmän yhteistyössä toisten kuntien kanssa niin sanotuissa kirjastokimpoissa. Yhteistyössä on helpompi tuottaa erityisosaamista vaativia palveluja. Tältä osin tilanne on hyvä ja kirjastoilla on mahdollisuudet tuottaa lasten- ja nuorten kirjastopalveluja osittain yhteistyössä. Vuonna 2015 vain kaksi kuntaa Kainuussa ja yksi Pohjois-Pohjanmaalla toimi kirjastojen yhteistyöliittymien ulkopuolella. Pohjois-Pohjanmaalla kirjastojen yhteistyö on tiivistymässä, kun tämän vuoden aikana pienemmissä kimpoissa toimineita kirjastoja liittyy Outi-kirjastoihin, niin että alueelle jää enää kolme kirjastokimppaa. Kartta 10.5.1.

Mikä on kiinteän kirjastoverkoston saatavuus?

Yleisten kirjastojen saatavuus ei kaikille ja kaikkialla ole sama vaan vaihtelee kohderyhmittäin ja alueittain. Kirjastopalvelujen saatavuuslaskentaa varten jokaiselle asutulle tilastoruudulle laskettiin etäisyys lähimpään yleiseen kirjastoon tieverkkoa pitkin reittioptimointia käyttäen. Vertailulukuina käytettiin maantieteellisen saavutettavuuden mediaaniarvoja (ei keskimääräistä saavutettavuutta). Laskennan toteutti tilaustyönä Jaani Lahtinen Gispositio Oy:stä.

Kirjastomatkan pituus

Puolet suomalaisista asuu enintään 1,9 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. 75 prosenttia suomalaisista asuu enintään 3,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Alueittaisia tuloksia ei ole saatavilla. Saatavuutta alle 16-vuotiaiden lasten kannalta tarkastellaan erikseen luvussa 13.6.

Aukioloaikojen muutokset ja omatoimikirjasto

Kirjastojen aukiolosaatavuus muodostuu tavallisista aukiolotunneista (kirjasto avoinna, henkilökunta palvelemassa asiakkaita) sekä omatoimiaukioloajasta (kirjasto avoinna, henkilökuntaa ei paikalla).

Vuodesta 2007 lähtien kirjastojen tavallisten aukiolotuntien määrä on supistunut sekä Kainuussa että Pohjois-Pohjanmaalla enemmän kuin maassa keskimäärin. Kainuussa on hävinnyt reilu 10 prosenttia aukiolotunneista ja Pohjois-Pohjanmaalla 3,5 prosenttia. Aukiolotuntien kehitys maakunnittain vuodesta 2007 vuoteen 2014 on taulukossa 10.5.3.

Supistuneen perinteisen aukiolon rinnalle kirjastot ovat kehittäneet omatoimipalveluaikaa, jota tarjoamalla pyritään sekä parantamaan saatavuutta että estämään sen heikentyminen. Omatoimikirjastossa asiakkaat voivat asioida kirjaston ollessa kiinni. Sisään pääsee tunnistautumalla. Omatoimikirjastoja alettiin perustaa 2010 luvun alkupuolella ja itsepalveluaukioloa tilastoitiin ensimmäisen kerran 2014. Omatoimiaukiolo ei vielä ole yleistynyt Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella muualla kuin Oulun kaupunginkirjaston toimipisteissä.

Aluehallintovirastot tekivät omatoimikirjastoja koskevan selvityksen vuonna 2014. Silloin omatoimikirjastoja oli olemassa 22 kunnassa. Palvelujen käyttöönottoa parin seuraavan vuoden aikana suunniteltiin 42 kunnassa. Vuosien 2015—2016 aikana aiottiin varustaa yli 60 omatoimikirjastotilaa. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on vireillä kymmenenkunta omatoimikirjastohanketta, joista osaan Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on jo myöntänyt avustusta. Lisäksi Oulun kaupunki varustaa lähikirjastojaan omatoimisiksi omalla kustannuksella.

Lasten ja nuorten palvelujen kannalta omatoimikirjastot ovat pääosin saatavuutta parantava ratkaisu, jos omatoimipalvelu tulee perinteisen palvelun rinnalle. Jos taas omatoimiratkaisulla korvataan perinteistä aukioloa, toteutus voi heikentää saatavuutta. Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän henkilökunnan apua. Se, että kirjastoon pääsee sisälle, ei takaa lapselle palvelun saatavuutta. Vanhempiensa tai esimerkiksi luokan kanssa asioivalle lapselle saatavuus voi parantua. Omatoimikirjastoista valtaosa toimii koulun, nuorisotilojen ja päiväkotien välittömässä läheisyydessä. Nuorelle, joka haluaisi asioida kirjastossa itsenäisesti, omatoimikirjasto voi olla saavuttamattomissa. Syynä on, että omatoimikirjastoista vain osa oli kaiken ikäisten saavutettavissa niiden käytölle asetettujen ikärajojen takia.

Taulukko 10.5.1. Kirjastojen toimipisteiden määrä vuosina 2007 ja 2014

Taulukko 10.5.2. Kirjastoautopysäkkien määrä vuosina 2007 ja 2014

Taulukko 10.5.3. Aukiolotuntien määrän kehitys 2007 ja 2014

Kartta 10.5.1. Kirjastojen yhteistyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla