Kulttuuripalvelujen taloudelliset resurssit

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka paljon kunta käyttää varoja kulttuuritoiminnan järjestämiseen?

Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni. Pohjois-Suomen kuntien käyttötalouden kustannuksista yleisen kulttuuritoiminnan osuus on valtakunnalliseen tasoon verrattuna yhtä suuri. Tilastointi ei anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta.

 

Kulttuuritoiminnan kustannukset

Valtio rahoittaa kuntien kulttuuritoimintaa sekä valtiovarainministeriön että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilla siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Valtion osuus kunnan yleiseen kulttuuritoimintaan ohjautuu valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetin kautta.

Valtakunnallisesti kuntien kustannustietoja kootaan Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastoon. Kuntien erilaiset käytännöt kustannuksien kirjaamisessa tuottavat osin puutteellista tietoa. Tilastojen vertailtavuuden ongelmana on myös se, että kulttuuripalveluja järjestetään hyvin eri tavoin ja kulttuurin kustannuksia kirjataan eri kustannusluokkiin. Näin ollen tiedot eivät anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta: korkeat kustannukset eivät suoraan merkitse hyvää palvelutasoa tai toisaalta huonoa taloudenpitoa. Kuntien erot vaikuttavat kulttuuritoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin: esimerkiksi kaksikielisyys lisää palvelujen tarvetta ja siten kustannuksia.

Kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni: yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien käyttötalouden käyttökustannuksista vuonna 2014 oli sekä koko maassa että Pohjois-Suomessa 0,32 prosenttia. Osuus on laskenut vuodesta 2006 lähtien sekä valtakunnallisesti että Pohjois-Suomessa. Myös museoiden, teattereiden ja orkestereiden osuus kuntien käyttötalouden käyttökustannuksista on laskenut vuodesta 2006 sekä valtakunnallisesti että Pohjois-Suomessa. (Taulukko 7.8.1.). Käyttökustannusten laskua selittää osaltaan henkilötyövuosien vähentyminen.

Tämän raportin aineistona käytettävään Tilastokeskuksen yleisen kulttuuritoiminnan luokkaan kuuluvat ”muu kunnan järjestämä kulttuuritoiminta, jonka tarkoituksena on kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tarjonta ja tukeminen”. Siihen sisältyvät myös ”yleiseen kulttuuritoimeen luettavan henkilöstön palkkauksesta ym. aiheutuvat menot ja tulot sekä kulttuurikeskusten toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot”. Lisäksi luokka sisältää ”kaikki kulttuuritoimen ja muiden hallintokuntien kulttuuritapahtumille sekä kulttuuritoiminnalle myönnetyt avustukset lukuun ottamatta museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan avustuksia”, joiden kustannukset on kirjattu omiin tehtäväluokkiinsa.

Yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset vaihtelivat valtakunnallisesti vuonna 2012 välillä 0–196 euroa/asukas ja vuonna 2014 välillä 0–207 euroa/asukas. Nettokustannusten vaihteluväli kasvoi myös Pohjois-Suomessa, jossa vaihteluväli oli 1–196 euroa/asukas vuonna 2012 ja 0–207 euroa/asukas vuonna 2014. Joidenkin kuntien osalta tieto puuttui tilastoista kokonaan tai oli pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Vuonna 2012 yli puolet (54 %) suomalaisista asui kunnassa, jossa yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset olivat 16 euroa tai yli/asukas. Pohjois-Suomessa näissä kunnissa asui hieman enemmän asukkaita (56 %). Vuonna 2014 korkeimpien nettokustannusten kunnissa asuvien osuus oli laskenut hieman valtakunnallisesti sekä merkittävästi Pohjois-Suomen alueella. Osaltaan taustalla vaikuttanevat kuntaliitokset. (Taulukko 7.8.2.)

Valtakunnallisesti tarkasteltuna yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo koko Suomessa on pysytellyt vuodesta 2006 lähtien noin 20 eurossa. Vuonna 2014 keskiarvo oli 21 euroa/asukas. Pohjois-Suomessa keskiarvo on laskenut 15 eurosta 10 euroon vuosina 2006–2013. Vuonna 2014 asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo oli kasvanut 19 euroon/asukas, joka oli valtakunnallista hieman matalampi. (Taulukko 7.8.3.)

Yleisen kulttuuritoiminnan lisäksi Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastoissa eritellään kunnan järjestämä museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta sekä musiikkitoiminta, vastaavan toiminnan tukeminen sekä kunnan alojen toimintaan myöntämät avustukset yhteisöille, yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Näyttelytoimintaan luetaan taidenäyttelyt sekä yleisemmin kulttuurialaan kuuluvat näyttelyt. Musiikkitoiminta sisältää mm. orkesteri- ja bänditoiminnan, oopperatoiminnan, kuorot sekä esitysten järjestämisen.

Yhteenlasketut yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja musiikkitoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset vuosina 2009 ja 2014 olivat sekä valtakunnallisesti että Pohjois-Suomessa korkeimpia pääosin asukasluvultaan suurimmissa kunnissa, joissa toimi lukuisia valtionosuutta saavia taide- ja kulttuurilaitoksia. Yhteenlasketut yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden nettokustannukset vaihtelivat valtakunnallisesti vuonna 2009 välillä -13–165 euroa/asukas ja vuonna 2014 välillä 0–207 euroa/asukas. Pohjois-Suomen kunnissa vaihteluväli oli 0–138 euroa/asukas vuonna 2009 ja 0–207 euroa/asukas vuonna 2014. Nämä luvut sisältävät myös kunnat, joista tieto puuttuu tai on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä. Erot ääripäiden välillä olivat kasvaneet sekä valtakunnallisesti että Pohjois-Suomessa. Vuonna 2014 yhteenlasketut asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuoteen 2009 verrattuna hieman nousseet Pohjois-Suomessa. (Kartta 7.8.1. ja kartta 7.8.2.)

 

Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnetyt avustukset

Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan ensisijaisesti lapsille (0–11-vuotiaat) ja nuorille (12–18-vuotiaat) kohdennettua kulttuuritoimintaa. Kyselyssä kartoitettiin kunnilta lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnettyjä avustuksia yleisessä kulttuuritoiminnassa. Tieto jäi puutteelliseksi, sillä liki 65 % Pohjois-Suomen kunnista lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnettyjä avustuksia ei ollut mahdollista erottaa kaikista kunnan myöntämistä avustuksista. Kuntien myöntämien yhteenlaskettujen avustusten keskiarvo oli 2 800 euroa ja mediaani, eli aineiston keskimmäinen luku, 3 100 euroa. Myönnettyjen avustuksien suuruus oli siten muutamia tuhansia euroja.

 

Taulukko 7.8.1. Yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden käyttökustannusten osuus Pohjois-Suomessa ja koko maassa vuosina 2006-2014

Taulukko 7.8.2. Yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset Pohjois-Suomessa ja koko maassa vuosina 2012 ja 2014

Taulukko 7.8.3. Yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset Pohjois-Suomessa ja koko maassa keskimäärin vuosina 2005-2014

Kartta 7.8.1. Yleisen kulttuuritoiminnan, museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset Pohjois-Suomessa ja koko maassa vuonna 2009

Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto.

Kartta 7.8.2. Yleisen kulttuuritoiminnan, museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset Pohjois-Suomessa ja koko maassa vuonna 2014

Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto.