Tiivistelmä

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Kuntien kulttuuripalvelujen tuottaminen sekä taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa

Tiivistelmä

Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi koski kuntien kulttuuripalvelujen osalta palvelujen tuottamista sekä taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI) alueella. Arvioinnissa painotettiin pääministeri Juha Sipilän hallituksen taiteen ja kulttuurin toimialaa koskevaa kärkihanketta. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastoa sekä Manner-Suomen kuntien kulttuurivastaaville tehtyä kyselyä.

Hallituksen taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta edistävä kärkihanke kohdistuu lasten taide- ja kulttuuriharrastusten saavutettavuuteen sekä taidetta ja kulttuuria hyödyntävien hyvinvointipalvelujen lisäämiseen. Lasten näkemysten huomioon ottaminen kulttuuritoimintaa suunniteltaessa on olennainen osa palvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta. Enemmistöllä Pohjois-Suomen kunnista oli käytössään järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Vaikuttamismahdollisuudet eivät kuitenkaan ole aina riittävän laajoja tai monipuolisia, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista on tutkimusten mukaan kiinnostunut osallistumaan virallisten rakenteiden kautta eivätkä ne tavoita erityisryhmiä.

Lasten ja nuorten luovuutta pyritään vahvistamaan tarjoamalla oppilaille mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Valtaosassa Pohjois-Suomen kunnista koulut tarjosivat taide- ja kulttuurialan toimijoille tiloja järjestää lapsille ja nuorille toimintaa iltapäivisin. Toimintamallit olivat kunnittain vertailtuna kirjavia ja osin jäsentymättömiä.

Kuntien kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan edistää parantamalla sähköisiä saavutettavia palveluja. Digiteknologiaa hyödyntävien, verkon välityksellä toteutettavien toimintamuotojen kuten etäyhteyksien tarjonta oli vähäistä – vajaa viidennes Pohjois-Suomen vastaajakunnista oli ottanut käyttöönsä tai kokeillut niitä.

Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni. Yleisen kulttuuritoiminnan osuus oli Pohjois-Suomen kuntien käyttötalouden kustannuksista yhtä suuri verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Tilastointi ei anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta, sillä palvelujen järjestämistavat ovat kunnissa erilaisia.

Kaikissa kunnissa ei ole kulttuurijohtajaa, lähes 54 % Pohjois-Suomen kunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi. Yli 77 prosentilla Pohjois-Suomen kunnista yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto – kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli noin neljäsosalla.

Kulttuuripalveluilla on yhä kasvava merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjonta sosiaali- ja terveydenhuollossa vaihteli kunnittain Pohjois-Suomessa. Yli kolmasosassa vastaajakuntia on luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaa käyttöä varten ja noin 14 prosentissa kunnista käytännöt ovat vakiintuneita. Palveluja tuotettiin useimmiten kunnan ja kunnan ulkopuolisten toimijoiden yhteistyönä. Liki 70 prosentissa vastaajakunnista taide ja kulttuuri oli mainittu kunnan hyvinvointikertomuksessa.