Tiivistelmä

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Aluehallintovirastojen vuotta 2015 koskevassa peruspalvelujen arvioinnissa STM:n hallinnonalan arviointikohteena oli ”Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa”. Valtakunnallisen raportin tarkastelun painopiste on ehkäisevässä toiminnassa. Opiskeluhuoltopalvelujen järjestämistä ja saatavuutta käsitellään sekä perusasteella että toisen asteen oppilaitoksissa kokonaisuutena, mikä kuvaa myös käytettävissä olevia mielenterveyspalveluja. Nuorten mielenterveyttä arvioidaan tässä arviointiraportissa ahdistuneisuusoireiden näkökulmasta (GAD-7). Ahdistuneisuusoireet ovat yleisimpiä nuorten mielenterveyttä heijastavia emotionaalisia oireita. Lisäksi käytettävissä olevista mittareista GAD-7 on yksiselitteisin ja luotettavin. Tässä arviointiraportissa painotetaan arviointiasetelman mukaisesti palvelujen saatavuuden arviointia eri näkökulmista. Arviointi perustuu Kouluterveyskyselyn ja TEAviisarin aineistoihin.

Pohjois-Suomen (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa) alueella nuorten ahdistuneisuusoireilu oli yhtä yleistä kuin koko maassa. Kainuussa toisen asteen opiskelijatyttöjen keskuudessa ahdistuneisuusoireilu oli lisääntynyt vuodesta 2013 alkaen.  Ahdistuneisuusoireilusta kärsivät nuoret käyttivät muita enemmän opiskeluhuollon palveluja. Näyttääkin siltä, että opiskeluhuollossa on pystytty tunnistamaan ahdistuneiden nuorten suurempi tuen tarve ja tarjottu heille useita käyntejä eri ammattilaisilla.

Opiskeluhuollon palveluista terveydenhoitajan palveluja oli jokaisessa peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Viime vuosina koulupsykologi- ja koulukuraattori/sosiaalityöntekijäpalvelujen saatavuus peruskouluissa oli parantunut ja saatavuus oli samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Toisen asteen oppilaitoksissa psykologi- ja kuraattori/sosiaalityöntekijäpalveluja ei ollut saatavilla yhtä kattavasti kuin koko maassa keskimäärin. Myös lääkäripalvelujen saatavuus toisen asteen oppilaitoksissa oli tällä alueella vähäisempää kuin koko maassa.  Pohjois-Suomessa henkilöstömitoitukset eri opiskeluhuollon toimijoiden osalta vaihtelivat koko maan tasoon verrattuna: Peruskouluissa kaikkien opiskeluhuollon ammattiryhmien osalta henkilöstömitoitukset olivat muuta maata pienemmät.  Toisen asteen oppilaitoksista opiskeluhuollon toimijoidenmitoitukset olivat matalammat kuin muualla maassa, lukuun ottamatta kuraattori/sosiaalityöntekijäpalveluja.

Kaikkia opiskeluhuollon palveluja ei ole saatavilla jokaisessa opinahjossa. Silloin korostuu saatavilla olevan ammattihenkilön rooli ja asiantuntemus riittävän monipuolisen tuen ja avun järjestämisessä. Tämän aineiston perusteella ei voi arvioida opiskeluhuollon palvelujen saatavuudessa mahdollisesti tapahtunutta parantumista.