Kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssit

Valtakunnallinen arviointi

Kuinka paljon kunnalla on käytettävissään henkilöstöresursseja yleisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen?

Kaikissa kunnissa ei ole kulttuuritoimintaa koordinoivaa ja johtavaa henkilöä. 45 prosentissa vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi.

Henkilöstömääriin kuntien kulttuuritoiminnassa ja -palveluissa vaikuttaa merkittävästi palvelujen järjestämisen tapa. Kunnat eroavat toisistaan siinä, miten vastuu yleisestä kulttuuritoiminnasta on järjestetty kunnan sisällä ja onko palvelutuotantoa ulkoistettu yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoille. Myös kuntaliitokset ovat vaikuttaneet kuntien kulttuurialan henkilöstöön. Yli puolessa (55 %) kyselyyn vastanneista kunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui vuonna 2014 yksi henkilötyövuosi tai enemmän (Taulukko 10.9.1.). Vastaavasti 45 prosentissa vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi. Muutamassa kunnassa arvioitu henkilötyövuosien määrä oli 0 (sisältyy taulukossa alle 0,2 htv -luokkaan). Vastaajakuntien henkilötyövuosien keskiarvo oli 2,3 henkilötyövuotta vuonna 2014.

Vuosina 2012, 2013 ja 2014 henkilötyövuodet olivat varsin suoraan verrannollisia asukaslukuun ja kuntatyyppiin: henkilötyövuosien määrä oli yleisesti korkein asukasluvultaan suurissa, kaupunkimaisissa kunnissa. Vuosiin 2012 ja 2013 verrattuna henkilötyövuosien määrä on pienentynyt vuonna 2014 osassa asukasluvultaan pienempiä, maaseutumaisia kuntia. Pientä kasvua on puolestaan tapahtunut vuoteen 2013 verrattuna suurimmissa vähintään 40 000 asukkaan kunnissa, joissa 2–4,9 henkilötyövuosien osuus on kasvanut, mutta toisaalta vähintään viiden henkilötyövuoden osuus vähentynyt. Vuosilta 2012, 2013 ja 2014 henkilöstötietoja ei ole saatavilla kaikista kunnista.

Kuntien arviot yleisessä kulttuuritoiminnassa työskentelevien henkilöiden lukumäärästä vaihtelivat huomattavasti. Päätoimisten, toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työskentelevien lukumäärä oli suurin asukasluvultaan suurimmissa vastaajakunnissa. Noin 30 prosentissa vastanneista kunnista työskenteli päätoimisessa, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yksi henkilö. (Taulukko 10.9.2.). Lähes 50 prosentissa vastaajakunnista ei työskennellyt yhtäkään päätoimista henkilöä. 65 prosenttia kunnista työllisti osa-aikaisesti (tietyllä prosenttimäärällä), toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yhden tai useamman henkilön. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli yksi tai useampi henkilö joka kolmannessa vastaajakunnassa. 35 prosenttia kunnista tarjosi työtä lisäksi yhdelle tai useammalle muulle työntekijälle kuten työllistetylle, siviilipalvelusmiehelle tai harjoittelijalle.

Vastanneissa kunnissa kulttuurista vastaavan johtajan tai muun vastuuhenkilön nimeke oli useimmiten kulttuurijohtaja, kulttuuritoimenjohtaja, kulttuuripäällikkö tai kulttuurin ja muun alan yhdistelmänimike (20 % kunnista), kirjastoalan nimike (kirjastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja tai kirjaston ja muun alan yhdistelmänimikkeet) (20 % kunnista) tai kulttuurisihteeri, -tuottaja, -koordinaattori ja -ohjaaja (19 % kunnista). Yli kymmenesosassa kunnista kulttuurista vastasi joko sivistysjohtaja tai sivistystoimenjohtaja (14 % kunnista), vapaa-aikajohtaja, -päällikkö tai -sihteeri (14 % kunnista) tai muulla nimikkeellä toimiva henkilö kuten kansalaisopiston rehtori, palvelujohtaja tai -päällikkö (12 % kunnista). Vain kulttuuriin liittyviä nimikkeitä käytettiin noin 36 prosentissa vastanneista kunnista.

 

Mikä on henkilöstön koulutus ja miten osaamista pidetään yllä?

Kahdella kolmesta vastaajakunnasta yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto. Kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli kuntien yleisen kulttuuritoiminnan johtajista tai muista vastuuhenkilöistä noin 22 prosentilla.

Kunnilta tiedusteltiin yleisen kulttuuritoiminnan johtajan tai muun vastuuhenkilön koulutusta (Taulukko 10.9.3.). Kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli kuntien yleisen kulttuuritoiminnan johtajista noin 22 % prosentilla. ”Kulttuurialaa” ei rajattu kysymyksessä. Yleisin tutkinto yleisen kulttuuritoiminnan johtajien tai muiden vastuuhenkilöiden keskuudessa oli muu kuin kulttuuri- tai kirjastoalan ylempi korkeakoulututkinto. Vastanneiden joukossa oli etenkin kasvatustieteiden ja filosofian maistereita. Kahdella kolmesta (66 %) vastaajakunnasta yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto. Kymmenisen vuotta sitten vastaava osuus oli noin 35 prosenttia. Tuolloin yleinen tutkinto kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavilla henkilöillä oli ammattikorkeakoulututkinto tai alempi korkeakoulututkinto. (Lovio, Stürmer & Selkee 2004.)

Ylempi korkeakoulututkinto oli yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla yli 70 prosentissa asukasluvultaan suurista, kaupunkimaisista kunnista. Pienissä, maaseutumaisissa kunnissa vastaava osuus oli hieman matalampi, 63 prosenttia. 15 prosentissa kuntia yleisen kulttuuritoiminnan johtajilla oli ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon sijaan jokin muu koulutus. Näitä olivat muun muassa opistotasoiset kulttuuri- ja nuorisosihteerin koulutukset, merkonomin tutkinto sekä toisen asteen kirjastovirkailijan koulutus.

Lähes kaikissa kunnissa, joissa yleisestä kulttuuritoiminnasta vastasi päätoiminen henkilö (93 kuntaa), henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen. Yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen tavallisimmin noin 3–5 päivää vuodessa (45 % kunnista). Vastanneiden kuntien joukossa oli sekä kaupunkimaisia, taajaan asuttuja että maaseutumaisia kuntia. Vertailukohtaa antavat tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutuksesta, johon osallistui 77 % koko henkilöstöstä vuonna 2014. Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien lukumäärä oli keskimäärin 3,4 yhtä koulutuksessa ollutta henkilöä kohden.

33 prosenttia kunnista, joissa yleisestä kulttuuritoiminnasta vastasi päätoiminen henkilö, henkilöstö osallistui koulutukseen 1–2 päivää vuodessa. Nämä kunnat olivat pääosin maaseutumaisia tai taajaan asuttuja. 15 prosentissa kunnista henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen 6–10 koulutuspäivää vuodessa. Kunnat olivat pääosin kaupunkimaisia. Lisäksi pienessä osassa kaupunkimaisia kuntia henkilöstö osallistui koulutukseen vuoden aikana 11 päivää tai enemmän. Muutamassa maaseutumaisessa kunnassa yleisestä kulttuuritoiminnasta vastaava henkilö ei osallistunut osaamista ylläpitävään koulutukseen vuoden aikana lainkaan. Kysymystä ei ollut rajattu eksplisiittisesti kulttuurialaan liittyvään koulutukseen.

Kuntien resurssit henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen vaihtelevat kunnissa. Osassa kuntia henkilöstöä kannustettiin osallistumaan kulttuurialan kursseille ja täydennyskoulutukseen. Toisissa kunnissa koulutus rajoittui kunnan omaan hallintoon liittyvään koulutukseen. Osaamisen edistäminen oli usein myös henkilöstön omaehtoisen opiskelun ja tiedonhaun varassa. Verkostoitumista lähikuntien, seudullisten sekä kansallisten toimijoiden kanssa pidettiin tärkeänä.

Vuosina 2012–2013 kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishankkeeseen (KUULTO) osallistuneet kuntien toimijat tähdensivät kulttuurialan asiantuntijuudessa monialaisuutta sekä yhteiskunnan muutoksen tunnistamista. Toimintaympäristön tuntemusta pidettiin tärkeänä, sillä sen nähtiin mahdollistavan henkilöstölle toiminnalliset valmiudet yhteistyöhön ja uusien työmenetelmien käyttöön. Myös tiedon saantia ja alueellista verkostoitumista korostettiin. Hankkeen toimintatutkimukseen osallistui kuntia, jotka rahoittivat kulttuuritoiminnan ja -palvelujen järjestämistä keskimääräistä vähemmän.

Taulukko 10.9.1. Yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet erikokoisissa kunnissa vuosina 2012, 2013 ja 2014.

Lähde: Vuosia 2012 ja 2013 koskevat tiedot (Kaunisharju ym. 2014). Vuotta 2014 koskevat tiedot (Kysely Manner-Suomen kunnille: Vuoden 2015 peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi.) Vuotta 2012 ja 2013 koskevaan kyselyyn vastasi 70,4 % Manner-Suomen kunnista (210 kpl) ja vuotta 2014 koskevaan kyselyyn 61,1 % Manner-Suomen kunnista (184 kpl).

Taulukko 10.9.2. Kuntien arviot yleisessä kulttuuritoiminnassa työskentelevien henkilöiden lukumäärästä vuonna 2014.

Lähde: Kysely Manner-Suomen kunnille: Vuoden 2015 peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi.

Taulukko 10.9.3. Yleisen kulttuuritoiminnan johtajan tai muun vastuuhenkilön koulutus erikokoisissa kunnissa vuonna 2014.

Lähde: Kysely Manner-Suomen kunnille: Vuoden 2015 peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi.