Johdanto

Valtakunnallinen arviointi

Lastensuojelulaitoksiin ja perhekoteihin sijoitettujen lasten perusopetuksen toteutuminen

Vuotta 2015 koskevan peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin teemana olivat lapset ja nuoret. Tarkoituksena oli kerätä alueellista lähtötilannetietoa siitä, mitä hallitusohjelman toteuttaminen merkitsee lasten ja nuorten kannalta. Osana tätä teemaa arvioitiin lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten perusopetuksen toteutumista. Perusopetuslain 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne 7 tai 8 §:ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.

Oikeus saada perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta kuuluu yhtäläisesti myös kodin ulkopuolelle sijoitetuille ja huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden opetuksen järjestäminen on yksi kunnan järjestämisvastuulla olevista tehtävistä.

Kunta on velvollinen osoittamaan sijoitetuille oppilaille perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukaisen lähikoulun yhdenvertaisin perustein kunnassa asuvien muiden lasten ja nuorten kanssa. Lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitetut oppilaat suorittavat oppivelvollisuuttaan kunnan järjestämässä perusopetuksessa.

Kuntien lisäksi perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta voivat järjestää valtioneuvoston myöntämän luvan perusteella myös rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt sekä valtio opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän luvan perusteella. Lastensuojelulaitoksilla ei ole valtioneuvoston myöntämää lupaa perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämiseen.

Mikäli opetusta järjestetään lastensuojelulaitoksessa, jolla ei ole opetuksen järjestämislupaa, kyseessä ei ole perusopetuslain tarkoittama opetus, vaan epävirallinen kotiopetukseen verrattava toiminto. Kotiopetuksessa opetusta antavat laitoksen omat työntekijät.

Aiempaa kysely- tai tutkimustietoa sijoitettujen lasten opetuksesta oli saatavilla vähän ja se oli hyvin hajanaista. Apulaisoikeuskanslerin toimeksiannosta asiaa selvitettiin vuonna 2005, jolloin lääninhallitukset kokosivat kunnista tiedot lääneittäin (Apulaisoikeuskanslerin päätös 5.9.2005, dnro 3/50/04). Lisäksi oikeuskansleri on vuonna 2009 antanut kanteluratkaisun huostaanotetun lapsen perusopetuksen järjestämisestä (Dnro OKV/1031/1/2006). Opetusministeriö on sivunnut asiaa lyhyesti raportissaan Erityisopetuksen strategia (OPM 2007:47). Kuntaliitto teki opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa yhteistyössä aiheesta selvityksen vuonna 2010 (muistio 3.5.2011).  Aihetta on käsitelty myös artikkelissa Lastensuojelun asiakkaiden koulunkäynti – erityistäkö? (Heino ja Oranen teoksessa Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa 2012) sekä mm. opinnäytetöissä Luokanopettajien kokemuksia perhekoteihin sijoitetuista lapsista (Tikkanen, 2009) ja Opetus lastensuojelulaitosten opetusyksiköissä kentällä toimivien asiantuntijoiden kuvaamana (Raivio, 2015).

Näissä selvityksissä nousivat esiin mm. seuraavat ongelmakohdat: tiedonkulun puutteet eri toimijoiden välillä, opetustuntimäärän jääminen alle valtioneuvoston hyväksymän tuntijaon, osaamisen puutteet sijoitetun oppilaan kohtaamisessa, opetustoimen ja sosiaalitoimen/lastensuojelun yhteistyön vaikeudet. Opetusjärjestelyihin liittyvät ongelmat sekä erilainen lähestymistapa haastaviin asiakkaisiin kouluissa, perhekodeissa ja lastensuojelulaitoksissa nousivat myös esiin.

Aluehallintovirastot selvittivät asiaa kunnille suunnatulla kyselyllä. Kyselystä rajattiin pois valtion tai yksityisissä koulukodeissa annettava opetus, johon valtioneuvosto on myöntänyt perusopetuslain mukaisen opetuksenjärjestämisluvan. Kysely ei koskenut myöskään yksityiseen perhehoitoon sijoitettuja lapsia ja nuoria, sillä heidän oletetaan käyvän pääsääntöisesti kunnan peruskoulua. Kysely kohdistui siis muissa lastensuojelulaitoksissa ja perhekodeissa asuvien lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämiseen.

Kyselyyn vastasi 243 kuntaa eli 80,7 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kyselyyn vastattiin 20.9.2015 olleen tilanteen mukaisesti. Vastauksissa on kuitenkin huomattava, että vastaajien määrä vaihtelee eri kysymyksissä, ts. kaikki eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Vastauksissa on myös epätarkkuutta, sillä kunta on saattanut ilmoittaa järjestävänsä esi- tai perusopetusta alueelleen sijoitetuille lapsille, mutta ei ole ilmoittanut kyseisten lasten määrää. Vastauksia ja sen perusteella tehtyä arviointia on siten pidettävä lähinnä suuntaa antavina.