Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Valtakunnallinen arviointi

Kuntien kulttuuripalvelujen tuottaminen sekä taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtopäätökset

  • Kuntien kulttuuripalvelujen arvioinnissa painotettiin pääministeri Juha Sipilän hallituksen taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lisäävän kärkihankkeen sisältöjä.

  • Enemmistöllä kunnista on käytössään järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Vaikuttamismahdollisuuksia ei kuitenkaan voi pitää riittävän monipuolisina, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista on tutkimusten mukaan kiinnostunut osallistumaan virallisten rakenteiden kautta eivätkä ne tavoita heikoimmassa asemassa olevia.

  • Valtaosassa kunnista koulut tarjoavat taide- ja kulttuurialan toimijoille tiloja järjestää lapsille ja nuorille harrastus- ja toimintamahdollisuuksia iltapäivisin. Toimintamallit ovat kunnittain vertailtuna kirjavia ja osin jäsentymättömiä.

  • Digitaalista teknologiaa hyödyntävien, verkon välityksellä toteutettavien palvelujen tarjonta on vähäistä – vajaa kolmannes vastaajakunnista käyttää tai on kokeillut niitä. Yleisimpiä ovat etäyhteydenkäyttö (striimaus) tapahtumissa ja konserteissa sekä mobiilikäyttöisen qr-koodin hyödyntäminen museoissa, kulttuuripoluilla ja -reiteillä.

  • Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni. Erot kuntien yleisen kulttuuritoiminnan sekä museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketuissa asukaskohtaisissa nettokustannuksissa ovat ääripäiden välillä kasvaneet. Arviot myönnetyistä avustuksista lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan vaihtelevat paljon kunnan asukasluvun mukaan. Tiedot kuntien taloudellisista resursseista ovat osin puutteellisia ja tilastointi ei anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta.

  • Kaikissa kunnissa ei ole kulttuurijohtajaa, 45 % kunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi. Kahdella kolmesta vastaajakunnasta yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä on ylempi korkeakoulututkinto – kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto on noin viidesosalla.

  • Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjonta sosiaali- ja terveydenhuollossa vaihtelee kunnittain. Noin joka kolmannessa vastaajakunnassa on luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaa käyttöä varten ja joka viidennessä kunnassa käytännöt ovat vakiintuneita. Palvelujen tuotantotavat ovat moninaiset. Noin 77 % vastaajakunnista taide ja kulttuuri on mainittu kunnan hyvinvointikertomuksessa.

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Kannustetaan kuntia ottamaan käyttöön laaja-alaisesti erilaisia osallistumisen tapoja, jotta lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kuntien kulttuuritoimintaan vahvistuvat.

  • Selvitetään miten kuntien kulttuuritoiminta voi olla mukana edistämässä ja lisäämässä taide- ja kulttuuritoimijoiden säännöllistä harrastus- ja toimintamahdollisuuksien tarjontaa lapsille ja nuorille kouluissa.

  • Vahvistetaan digitaalisten palvelujen kehittämistä ja hyödyntämistä kuntien kulttuuripalvelujen tarjonnassa selvittämällä edellytyksiä erilaisten toimintamuotojen käyttöönottoon sekä kannustamalla kuntia monialaiseen yhteistyöhön.

  • Varmistetaan riittävät taloudelliset ja toiminnalliset resurssit kuntien kulttuuritoiminnan järjestämiseen sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumiseksi.

  • Selkeytetään taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen määritelmää ja vastuita. Varmistetaan riittävä tilaaja-tuottajaosaaminen monipuolisten palvelujen takaamiseksi ja viedään taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toiminta osaksi kunnan hyvinvointistrategiaa.

 

Aluehallintovirastojen alueellisten arviointien johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Etelä-Suomi
Itä-Suomi
Lappi
Lounais-Suomi
Länsi- ja Sisä-Suomi
Pohjois-Suomi