Kuntien kulttuuripalvelujen digitalisoinnin tilanne

Valtakunnallinen arviointi

Miten kunnat hyödyntävät kulttuuripalveluiden tuottamisessa ja jakelussa digitalisaatiota?

Vajaa kolmannes vastaajakunnista käyttää tai oli kokeillut digitaalista teknologiaa hyödyntäviä, verkon välityksellä toteutettavia toimintamuotoja taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi.

Viime vuosikymmenet ovat olleet tieto- ja viestintäteknologian ja laajemmin digitalisaation nopean kehityksen aikaa. Kehitys ei ole kuitenkaan saavuttanut täysimittaisesti julkista sektoria, vaikka erilaisia palveluja ja toimintamalleja on ollutkin pitkään käytössä eri osa-alueilla kuten koulutuksessa ja opetuksessa. Kyselyssä selvitettiin sitä, miten kunnat hyödyntävät kulttuuripalvelujen tuottamisessa ja jakelussa digitalisaatiota. 30 prosenttia vastanneista kunnista käytti tai oli kokeillut mediateknologiaa hyödyntäviä, verkon välityksellä toteuttavia toimintamuotoja taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi (kuvio 10.7.1.). Kunnissa, joissa toimintamuodot olivat käytössä (15 %), yleisiä olivat tapahtumien ja konserttien välitys etäyhteydellä (striimaus) sekä mobiilikäyttöisen qr-koodin hyödyntäminen museoissa sekä kulttuuripoluilla ja -reiteillä. Lisäksi sähköisiä arkistoja oli avattu kuntalaisille, käytössä oli portaali kulttuuriympäristöön tutustumiseksi sekä digitaalinen palvelukartta lähialueen palveluista ja kulttuuritarjonnasta. Myös sosiaalista mediaa, verkkoluentoja ja -opetusta sekä sähköisiä kyselyjä käytettiin kunnissa. Joka viidennessä kunnassa digitaaliset toimintamuodot olivat suunnitteilla. Liki 45 prosentissa kunnista digitaalista teknologiaa hyödyntäviä toimintamuotoja ei ollut käytössä eikä suunnitteilla. Nämä kunnat olivat enimmäkseen maaseutumaisia ja taajaan asuttuja kuntia, joissa yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssien määrä oli alle yksi henkilötyövuosi. Toisaalta useassa maaseutumaisessa kunnassa toiminta oli suunnitteilla. Humanistisen ammattikorkeakoulun (2014) selvityksen mukaan kuntien kulttuuripalvelujen sähköisen tuottamisen suurimpina haasteina koetaan taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit.

Kyselyssä selvitettiin myös tarkemmin striimauksen käyttöä yleisen kulttuuritoiminnan tilaisuuksissa. Viidesosa (21 %) vastanneista kunnista oli hyödyntänyt striimausta yleisen kulttuuritoiminnan tilaisuuksissa. Kahdeksassa prosentissa kunnista striimaus oli mahdollistanut vuorovaikutuksen esiintyjän tai yleisön kanssa. Vuorovaikutteisessa striimauksessa yleisö voi esittää kommentteja tai kysymyksiä esimerkiksi chat-keskustelussa, twiittaamalla tai tekstiviestein sekä osallistua äänestämällä tapahtuman kulkuun.

Kuvio 10.7.1. Mediateknologiaa hyödyntävien, verkon välityksellä toteutettavien toimintamuotojen käyttö kunnissa.

Lähde: Kysely Manner-Suomen kunnille: Vuoden 2015 peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi. Kyselyyn vastasi 61,1 % Manner-Suomen kunnista (184 kpl). *Esimerkiksi striimaus, vuorovaikutteisuus striimauksen yhteydessä, live-tapahtumat striimauksen yhteydessä, qr-koodi, muut sähköiset kulttuuripalvelut. Kysymyksellä ei tarkoiteta seutu-tv:tä tms., kunnan internet-sivuja, sähköistä tapahtumakalenteria tai vastaavia perustoimintoja.