Kulttuuripalvelujen taloudelliset resurssit

Valtakunnallinen arviointi

Kuinka paljon kunta käyttää varoja kulttuuritoiminnan järjestämiseen?

Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni. Erot kuntien yleisen kulttuuritoiminnan sekä museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketuissa asukaskohtaisissa nettokustannuksissa ovat ääripäiden välillä kasvaneet. Tilastointi ei anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesti tehokkuudesta.

Kulttuuritoiminnan kustannukset

Valtio rahoittaa kuntien kulttuuritoimintaa sekä valtiovarainministeriön että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilla siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Valtion osuus kunnan yleiseen kulttuuritoimintaan ohjautuu valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetin kautta.

Valtakunnallisesti kuntien kustannustietoja kootaan Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastoon. Kuntien erilaiset käytännöt kustannuksien kirjaamisessa tuottavat osin puutteellista tietoa. Tilastojen vertailtavuuden ongelmana on myös se, että kulttuuripalveluja järjestetään hyvin eri tavoin ja kulttuurin kustannuksia kirjataan eri kustannusluokkiin. Näin ollen tiedot eivät anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta: korkeat kustannukset eivät suoraan merkitse hyvää palvelutasoa tai toisaalta huonoa taloudenpitoa. Kuntien erot vaikuttavat kulttuuritoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin: esimerkiksi kaksikielisyys lisää palvelujen tarvetta ja siten kustannuksia.

Kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni: yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien käyttötalouden käyttökustannuksista vuonna 2014 oli 0,32 %. Osuus on laskenut vuodesta 2008 lähtien, jolloin se oli 0,41 %. Myös museoiden, teattereiden ja orkestereiden osuus kuntien käyttötalouden käyttökustannuksista on laskenut hieman vuodesta 2008 (osuus 0,77 %) vuoteen 2014 (osuus 0,75 %). (Taulukko 10.8.1.) Käyttökustannusten laskua selittää osaltaan henkilötyövuosien vähentyminen.

Tämän raportin aineistona käytettävään Tilastokeskuksen yleisen kulttuuritoiminnan luokkaan kuuluvat ”muu kunnan järjestämä kulttuuritoiminta, jonka tarkoituksena on kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tarjonta ja tukeminen”. Siihen sisältyvät myös ”yleiseen kulttuuritoimeen luettavan henkilöstön palkkauksesta ym. aiheutuvat menot ja tulot sekä kulttuurikeskusten toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot”. Lisäksi luokka sisältää ”kaikki kulttuuritoimen ja muiden hallintokuntien kulttuuritapahtumille sekä kulttuuritoiminnalle myönnetyt avustukset lukuun ottamatta museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan avustuksia”, joiden kustannukset on kirjattu omiin tehtäväluokkiinsa.

Yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset vaihtelivat kunnissa vuonna 2012 välillä 0–196 euroa/asukas ja vuonna 2014 välillä 0–207 euroa/asukas. Nettokustannukset olivat nolla muutamissa maaseutumaisissa kunnissa. Lisäksi joidenkin kuntien osalta tieto puuttui tilastoista kokonaan tai oli pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Vuonna 2012 yli puolet suomalaisista asui kunnassa, jossa yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset olivat 16 euroa tai yli/asukas. Vuonna 2014 näissä kunnissa asui hieman alle puolet väestöstä. Osaltaan taustalla vaikuttanevat kuntaliitokset. (Taulukko 10.8.2.)

Yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvoja voidaan tarkastella sekä valtakunnallisesti että kunnittain (Taulukko 10.8.3.). Koko Suomessa yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaisten nettokustannusten valtakunnallinen keskiarvo on pysytellyt vuodesta 2006 lähtien noin 20 eurossa. Vuonna 2013 nettokustannusten valtakunnallinen keskiarvo oli 19,9 euroa/asukas ja vuonna 2014 keskiarvo oli 21,3 euroa/asukas. Kuntien asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo nousi vuosien 2006–2012 aikana 9,9 eurosta 13,2 euroon. Yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset olivat vuonna 2013 kunnissa keskimäärin 12,6 euroa/asukas ja vuonna 2014 keskimäärin 12,7 euroa/asukas.

Yleisen kulttuuritoiminnan lisäksi Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastoissa eritellään kunnan järjestämä museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta sekä musiikkitoiminta, vastaavan toiminnan tukeminen sekä kunnan alojen toimintaan myöntämät avustukset yhteisöille, yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Näyttelytoimintaan luetaan taidenäyttelyt sekä yleisemmin kulttuurialaan kuuluvat näyttelyt. Musiikkitoiminta sisältää mm. orkesteri- ja bänditoiminnan, oopperatoiminnan, kuorot sekä esitysten järjestämisen. Museoiden, teattereiden ja musiikkitoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset sekä vuonna 2009 että 2014 olivat korkeimpia pääosin asukasluvultaan suurimmissa kunnissa, joissa toimi lukuisia valtionosuutta saavia taide- ja kulttuurilaitoksia. Vuonna 2014 yhteenlasketut yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja musiikkitoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuoteen 2009 verrattuna hieman nousseet. (Kartta 10.8.1. ja kartta 10.8.2.). Yhteenlasketut nettokustannukset vaihtelivat kunnissa vuonna 2009 välillä -13–165 euroa ja vuonna 2014 välillä 0–207 euroa/asukas. Nämä luvut sisältävät myös kunnat, joista tieto puuttuu tai on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä. Erot ääripäiden välillä ovat kasvaneet.

Vuonna 2014 kaupunkimaisissa kunnissa yleisen kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset asukasta kohti olivat 25 euroa, taajaan asutuissa kunnissa 15 euroa/asukas ja maaseutumaisissa kunnissa 11 euroa/asukas. Museot, teatterit ja orkesterit keskittyvät maakuntakeskuksiin ja muihin suurempiin kuntiin, mistä kertoo myös niiden nettokäyttökustannusten jakautuminen; kaupunkimaisissa kunnissa nettokäyttökustannukset olivat 68 euroa/asukas, taajaan asutuissa kunnissa 9 euroa/asukas ja maaseutumaisissa kunnissa 5 euroa/asukas.

 

Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnetyt avustukset

Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan ensisijaisesti lapsille (0–11-vuotiaat) ja nuorille (12–18-vuotiaat) kohdennettua kulttuuritoimintaa. Kyselyssä kartoitettiin kunnilta lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnettyjä avustuksia yleisessä kulttuuritoiminnassa. Tieto jäi puutteelliseksi, sillä vastanneista kunnista yli puolessa (51 %) lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnettyjä avustuksia ei ollut mahdollista erottaa kaikista kunnan myöntämistä kulttuuriavustuksista. Vastaajakuntien arviot myönnetyistä avustuksista lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan vuonna 2014 vaihtelivat paljon kunnan asukasluvun mukaan. Kuntien myöntämien yhteenlaskettujen avustusten keskiarvo oli 142 000 euroa ja mediaani 3 500 euroa. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa avustusten kokonaissumma oli pääosin muutamia tuhansia euroja. Kaupunkimaisissa kunnissa se vaihteli useista kymmenistä tuhansista miljooniin euroihin. Mukaan oli joissain tapauksissa laskettu myös taiteen perusopetuksen avustukset. Muutamissa kunnissa nuorisotoimi myönsi avustuksia lasten ja nuorten toimintaan.

Kartta 10.8.1. Yleisen kulttuuritoiminnan, museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset vuonna 2009.

Lähde: Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto.

Kartta 10.8.2. Yleisen kulttuuritoiminnan, museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset vuonna 2014.

Lähde: Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto.

Taulukko 10.8.1. Yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden käyttökustannusten osuus kunnissa vuosina 2008–2014.

Lähde: Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto.

Taulukko 10.8.2. Yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset vuosina 2012 ja 2014.

Lähde: Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto

Taulukko 10.8.3. Yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset keskimäärin kunnissa ja koko maassa vuosina 2006–2014.

Lähde: Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto