Lasten ja nuorten kuuleminen kulttuuritoimintaa koskevassa päätöksenteossa

Valtakunnallinen arviointi

Kuinka laajasti kunnissa on käytössä järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa?

Kyselyyn vastanneista kunnista noin 60 prosentilla on käytössään järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Noin puolessa kunnista tämä oli nuorisovaltuusto tai nuorisoneuvosto. Lasten vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset.

Lasten näkemysten huomioon ottaminen kulttuuritoimintaa suunniteltaessa on olennainen osa palvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta. Lapsen oikeuksien perustana on YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, joka on Suomessa voimassa lakina. Yksi sopimuksen keskeisiä periaatteita on lasten näkemysten huomioon ottaminen. Lapsen oikeus vaikuttaa on turvattu myös perustuslain 6. pykälässä, jonka mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lapsen oikeuksien sopimuksen ja perustuslain näkökulmasta kuuleminen ei tarkoita vain lasten ja nuorten kuulemista ja heidän näkemystensä kirjaamista. Se on myös näkemysten huomioon ottamista päätöksenteossa. Lasten ja nuorten suora ja välillinen osallistuminen toteutuvat Suomessa yleensä virallisten rakenteiden kautta. Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi nuorisovaltuustot (yli 12-vuotiaille), oppilaskunnat, kansalliset ja paikalliset lasten parlamentit (7–12-vuotiaille), lapsiasiavaltuutettu ja kyselytutkimukset.

Arvioinnilla kerättiin tietoa hallituksen kärkihankkeeseen. Kyselyyn vastanneista kunnista liki 60 prosentilla oli käytössään järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Järjestelmä oli käytössä useimmiten asukasluvultaan isoimmissa, kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Noin puolessa kunnista tämä oli nuorisovaltuusto tai nuorisoneuvosto. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnassa kuullaan nuorisovaltuustoa tai valtuuston edustajat osallistuvat kulttuuri-/vapaa-ajan lautakunnan työskentelyyn. 14 vastaajakunnassa toimi lasten parlamentti. Kunnissa toteutetaan muiden toimintojen lisänä tai pelkästään koululaisille osoitettuja kyselyjä. Mainintoja saivat myös koulujen oppilaskunnat. Lisäksi kunnissa järjestetään kuulemistilaisuuksia, joissa nuoret ja päättäjät kohtaavat. Muutamia mainintoja saivat oikeusministeriön sähköiset palvelut kuten Nuortenideat.fi. Yksittäisissä maininnoissa nousi lisäksi esiin yhteydenpito nuoriin sosiaalisen median kautta. Lähes 40 prosentilla vastanneista kunnista ei ollut käytössään järjestelmää lasten tai nuorten kuulemiseksi.

Lasten ja nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksia ei voi pitää erityisen laajoina ja monipuolisina. Olemassa olevat vaikuttamisen tavat kiinnostavat tutkimusten mukaan vain pientä osaa lapsista ja nuorista eivätkä huomioi heikoimmassa asemassa olevia. Lasten ja nuorten osallistuminen perustuu virallisiin rakenteisiin ja siihen sovelletaan usein ennalta suunniteltua, ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Lapset eivät useinkaan osallistu osallistumismenetelmien kehittämiseen, eikä niitä testata riittävästi. Digitaalinen teknologia voi tarjota uusia väyliä osallistua ja vaikuttaa.