Kirjastopalvelut lasten lukemisen ja lukutaidon edistäjänä

Valtakunnallinen arviointi

Miten kirjaston aineistoilla edistetään lasten lukutaitoa ja lukemista?

Kirjastoilla oli lasten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen hyvät perinteisten aineistojen kokoelmat. Uusia aineistomuotoja, kuten e-aineistoja ja pelejä oli tarjolla heikosti. Lastenaineistojen suunnitelmallinen hankinta- ja kokoelmatyö oli kirjastoissa melko vähäistä. Noin puolet kirjastoista käytti monikielisen kirjaston palveluja, mutta venäjänkielisen kirjaston palvelujen käyttö keskittyi pääosin pääkaupunkiseudulle ja Itä-Suomeen.

Kirjastolain mukaan monipuolinen, uusiutuva ja ajantasainen lasten aineistokokoelma on perusta lasten lukemisen ja lukutaidon edistämiselle. Yleisen kirjaston tehtävänä on tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin. Tätä tehtävää kirjasto toteuttaa hankkimalla, asettamalla käyttöön ja tuomalla vapaasti saataville eri alojen aineistoja, tietoa ja kulttuurisisältöjä, esimerkiksi kirjallisuutta, musiikkia, pelejä ja audiovisuaalista aineistoa.

Lasten aineistojen kokoelma, hankinta ja lainaus

Lastenkokoelman tulee olla monipuolinen ja ajantasainen. Kirjaston lasten kokoelma- ja hankintajakauman tulee olla kunnan asukasrakennetta vastaava ja tasapainoinen ja vastata mahdollisimman hyvin lasten tarpeita. Hankinta- ja lainausmäärien tulee vastata toisiaan.

Suunnitelmallisuutta lasten kokoelmien ja aineistontarjonnan osalta kirjastoissa oli melko vähän. Vain kolmannes kirjastoista oli jakanut aineiston hankintamäärärahat ikäryhmittäin esimerkiksi lasten aineistokuluihin. Kokoelmapolitiikassa oli erikseen huomioitu lasten aineisto erikseen vajaassa kolmasosassa kirjastoja.

Kansainvälisiin suosituksiin nähden (lastenkokoelma vähintään 8 nidettä / lapsi) kirjastot ovat hoitaneet lastenkirjakokoelmansa hyvin. Sen sijaan hankinnoissa (hankinta 1 nide / lapsi / vuosi) suosituksesta jäätiin jälkeen kaikkialla muualla paitsi Lapissa (Kuvio 8.6.1.). Kuntakohtaiset erot olivat suuria.

Lastenaineistojen hankinnat kasvoivat vuoteen 2011, jonka jälkeen hankintamäärät laskivat jonkin verran. Lastenaineistojen hankintamäärä on tasaantunut vuoden 2012 laskun jälkeen ja oli vuonna 2016 lähes samalla tasolla kuin tarkastelujakson alussa vuonna 2007.

Kirjastojen lainoista lähes puolet oli lastenaineistoja. Lasten aktiivisuus lainaajina oli kirjastoissa otettu huomioon, vaikka hankinnoissa jäätiinkin alle kansainvälisen suosituksen. Lastenaineistojen hankinnat vastasivat melko hyvin lainausten määrää (Kuvio 8.6.2.).

Lastenaineistojen lainat olivat kääntyneet nousuun ja nousu oli jatkunut jo useita vuosia (Kuvio 8.6.3.). Lastenaineistojen lainojen kasvun taustalla yhtenä tekijänä oli kirjastojen aktivoituminen lukemisen ja lukutaidon edistämisessä.

Lastenaineistokokoelman monipuolisuudella ja säännöllisellä uudistamisella varmistetaan kokoelman laatu ja ajantasaisuus. Aineistoja tulisi hankkia eri aloilta ja eri muodoissa. Kirjastojen omien arvioiden mukaan niillä oli tarpeeseen nähden hyvin tai tyydyttävästi perinteisiä aineistoja eli painettuja aineistoja, elokuvia, äänikirjoja ja musiikkitallenteita (Kuvio 8.6.4.). Sen sijaan uusia aineistomuotoja oli heikosti tai ei ollenkaan tarjolla.

Eri kieliset aineistot

Kirjastolaissa ja sen perusteluissa todetaan, että yleisen kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa ja sen tehtävänä on edistää lukemista ja kirjallisuutta kaikkien väestöryhmien osalta. Kaksikielisissä ja saamelaisten kotiseutualueen kunnissa on otettava huomioon molempien kieliryhmien tarpeet. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien vuorovaikutusta kirjastot toteuttavat monipuolisella kokoelmalla ja toimintamuodoilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa monikielisen, venäjänkielisen ja saamenkielisen kirjaston sekä Celian toimintaa.

Monikielinen kirjasto toimii osana Helmet-kirjastoa. Se tarjoaa aineistoja noin 80 eri kielellä, suurimmalla osalla näistä kielistä myös lasten- ja nuorten aineistoja. Kymmenen suurinta kieltä kokoelmissa ovat arabia, kiina, somali, persia, japani, turkki, thai, kurdi, vietnam ja puola. Lapsille ja nuorille on tarjolla kaunokirjallisuuden kuten satujen, kuvakirjojen ja lasten ja nuorten romaanien lisäksi tietokirjoja eri aloilta. Kokoelmissa on myös äänikirjoja, musiikkia, lainattavia lehtiä ja elokuvia. Kirjastot lainaavat siirtokokoelmia monikielisen kirjaston kokoelmista 3-4 kuukauden ajaksi. Lasten- ja nuorten aineiston osuus monikielisen kirjaston lainoista oli 48 prosenttia vuonna 2016.

Kirjastoista yli puolet ilmoitti käyttävänsä monikielisen kirjaston palveluja lastenkirjastotyönsä tueksi (Kuvio 8.6.5.). AVI-alueittain vaihtelu oli suurta.

Venäjänkielinen kirjasto toimii osana Helmet-kirjastoa ja tarjoaa palveluja venäjänkieliselle väestölle. Venäjänkielisen kirjaston kaukopalvelu lähettää aineistoa ympäri Suomea. Toimintakertomuksen 2016 mukaan Venäjänkielinen kirjasto kehitti palvelujaan ja toimi aktiivisesti koko pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2016 kokoelmassa ja sen markkinoinnissa panostettiin erityisesti lasten aineistoon ja se on myös vaikuttanut myönteisesti kokoelman käyttöön.

Venäjänkielisen kirjaston käyttö muissa kirjastoissa oli huomattavasti vähäisempää kuin monikielisen kirjaston käyttö (Kuvio 8.6.5.). Osittain tämä voi johtua siitä, että monilla kirjastoilla on itsellään venäjänkielisen aineiston kokoelma, koska kysyntää on runsaammin kuin pienillä kieliryhmillä. Venäjänkielisen kirjaston tunnettuus muualla kuin pääkaupunkiseudulla oli vielä heikompi monikieliseen kirjastoon verrattuna ja venäjänkielinen kirjasto näyttäytyikin Helmet-kirjaston alueella vahvemmin kuin muualla Suomessa. Kaukolainojen määrä oli pikkuhiljaa kasvussa muihin kirjastoihin.

Suomen saamenkielinen erikoiskirjasto toimii osana Rovaniemen kaupunginkirjastoa. Vuodelta 1990 olevan toimeksiannon mukaan se hankkii ja ylläpitää saamenkielistä ja saamelaisaiheista kokoelmaa, tiedottaa siitä ja tukee saamelaisalueen kuntien kirjastojen toimintaa neuvomalla ja lainaamalla aineistoa kokoelmistaan. Uuden kirjastolain myötä tehtävä on laajentunut valtakunnalliseksi.

Kaksikielisten kuntien oman arvion mukaan lähes kaikissa kunnissa hankittiin lastenaineistoja molempien kieliryhmien tarpeet huomioiden. Saamelaisalueen kuntien kirjastot arvioivat aineistohankintansa huomioivan eri kieliryhmät.

Kirjastoista 68 prosenttia ilmoitti, että kirjastoihin hankittiin maahanmuuttajia varten aineistoja erikielisten lasten tarpeet huomioiden (Kuvio 8.6.6.).

Lukemisesteisten aineistot

Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, mm. äänikirjoina ja pistekirjoina, yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa. Celian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on sairauden tai vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa. Celian maksuttoman äänikirjapalvelun käyttäjäksi voi liittyä kirjastossa. 

Celia-sopimus tulisi olla kaikilla kirjastoilla. Kirjaston tulee myös tiedottaa aktiivisesti saatavilla olevista palveluista (Kuvio 8.6.7.). Yleisten kirjastojen saavutettavuussuosituksen mukaan kirjastojen tulee kokoelmien suunnittelussa ja aineiston valinnassa ottaa huomioon erilaiset väestöryhmät, mm. kuten kulttuuri- ja kielivähemmistöt, vammaisryhmät sekä erilaiset oppijat. Kirjastoissa tulee olla näille ryhmille saavutettavia aineistoja kuten esimerkiksi Celia-aineistoja.

 

 

Kuvio 8.6.1. Lastenkirjakokoelmien ja hankitun aineiston määrä alle 15-vuotiasta kohden 2016

Lähde: Yleisten kirjastojen tilastotietokanta, Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne

Kuvio 8.6.2. Alle 15-vuotiaiden, lastenkirjojen lainausten ja lastenkirjojen hankintojen osuudet 2016

Lähde: Yleisten kirjastojen tilastotietokanta, Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne

Kuvio 8.6.3. Lastenaineistojen lainaus Manner-Suomessa 2007-2016

Lähde: Yleisten kirjastojen tilastotietokanta

Kuvio 8.6.4. Kirjastojen lastenaineistot tarpeeseen nähden 2017

Lähde: Kysely kuntien kirjastotoimesta vastaaville 2017

Kuvio 8.6.5. Kirjastomme käyttää lastenkirjastotyön tueksi monikielisen tai venäjänkielisen kirjaston palveluja 2017

Lähde: Kysely kuntien kirjastotoimesta vastaaville 2017

Kuvio 8.6.6. Maahanmuuttajia varten kirjastoon on hankittu lastenaineistoja erikielisten lasten tarpeet huomioiden 2017

Lähde: Kysely kuntien kirjastotoimesta vastaaville 2017

Kuvio 8.6.7. Lukemisesteisten lasten tarpeet oli huomioitu kirjastoissa 2017