Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset kunnissa

Arviointiasetelma

Arviointiasetelma: Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset kunnissa.

Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset kunnissa

Arviointiasetelma

Vuoden 2017 alusta voimaan tullut toimeentulotukilain (1412/1997) lakimuutos (815/2015) siirsi perustoimeentulotuen järjestämisvastuun kunnilta Kelalle. Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen järjestämisvastuu jäi edelleen kunnille (ks. myös lait 816/2015; 1107/2016; 1108/2016).

Aluehallintovirastojen vuotta 2017 koskevassa peruspalvelujen arvioinnissa STM:n hallinnonalan arviointikohteessa selvitetään sitä, mitä vaikutuksia perustoimeentulotuen Kela-siirrolla oli kunnissa vuonna 2017. Arviointikriteerinä on Kela-siirron jälkeen kuntiin jääneen ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen palvelujen toimivuus.

Arviointiasetelma on esitetty oheisessa taulukossa. Ensimmäisessä arviointikysymyksessä tarkastellaan sitä, kuinka suuri osuus kunnan sosiaalitoimelle jätetyistä ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen hakemuksista ylitti lainmukaisen seitsemän arkipäivän käsittelyajan. Määräajan ylittäneiden hakemusten osuutta tarkastellaan huhtikuun 2017 ja lokakuun 2017 tilanteiden perusteella. Tarkastelu perustuu toimeentulotuen tilastoihin sisältyviin tietoihin hakemusten käsittelyajoista. Tulokset esitetään tässä raportissa aluehallintovirastoittain.

Toinen arviointikysymys kohdistuu siihen, miten asiakkaat saavat ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen palveluja. Tätä tarkastellaan sen kautta, millaisia vaikeuksia tai parannuksia kunnat raportoivat palveluissa yhtäältä 1–5 kk ja toisaalta 6–11 kk toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen. Tarkastelu perustuu em. kyselyyn sisältyvään avokysymykseen (ks. tarkemmin seuraavassa ”Arvioinnissa käytetyt aineistot”). Tulokset käsitellään valtakunnallisesti eikä aluehallintovirastojen välisiä vertailuja tehdä tässä yhteydessä.

Arviointi kohdentuu toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksissa kunnan näkökulmaan, joten raportoinnissa ei keskitytä siihen, miten Kela suoriutui tehtävistään lakimuutoksen jälkeen. Kelan toimintaa käsitellään kuitenkin silloin, kun Kelan palvelujen tai etuuksien on nähty vaikuttaneen ehkäisevän tai täydentävän toimeentulotuen palveluihin.

 

Arvioinnissa käytetyt aineistot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pyytää kunnilta kaksi kertaa vuodessa seurantatietoja siitä, kuinka toimeentulotukilaissa säännellyt toimeentulotukihakemusten käsittelyn määräajat toteutuvat. Tietojen keruu perustuu Lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008), lakiin sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tilastotoimesta (409/2001) sekä lakiin toimeentulotuesta (1412/1997, 14f §).

THL pyytää ja toimittaa toimeentulotukihakemusten käsittelyaikatilastotiedot kuntakohtaisesti kahden eri kuukauden (huhtikuu, lokakuu) poikkileikkausaineistona. Kysely ei kata Ahvenanmaan kuntia. Kuntia pyydetään palauttamaan seurantatiedot määräaikaan mennessä. Huhtikuussa 2017 yhteensä 294 kuntaa vastasi kyselyyn ja lokakuussa vastaava luku oli 288. (THL 2017a, THL 2017b).

Käsittelyaikaseurannan lisätietokohdassa huhti- ja lokakuussa 2017 kyselyssä kysyttiin avokysymyksenä sitä, mitä hyviä tai huonoja vaikutuksia perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan on ilmennyt kunnan toimeentulotuki- ja/tai aikuissosiaalityössä.

Huhtikuun 2017 käsittelyaikaseurannan yhteydessä yhteensä 72,5 % kunnista vastasi esitettyyn avokysymykseen. Käytännössä vastaukset on annettu pääosin toukokuussa 2017. Lokakuun 2017 käsittelyaikaseurannassa vastaava luku oli 53,6 %. Käytännössä vastaukset on annettu pääosin marraskuussa 2017. Osa vastauksista oli toimitettu kuntayhtymittäin tai yhteistoiminta-alueittain, joten sama vastaus saattoi esiintyä useamman kerran kunkin kuntayhtymän tai yhteistoiminta-alueen kunnan kohdalla. (Taulukko 4.2.1).

Avovastausten analyysi               

Huhtikuun 2017 avovastauksia kertyi 51 sivua ja lokakuun 2017 avovastauksia 27 sivua (fonttikoko 10, riviväli 1). Analyysi tehtiin aineistolähtöisesti. Vastaukset luettiin ensin kertaalleen kokonaan ja tämän jälkeen niitä tarkasteltiin ryhmittelemällä ja teemoittelemalla vastaukset sen mukaan, millaisia teemoja vastauksista saatiin esiin. Tämän jälkeen teemat jaoteltiin sen mukaan, oliko siinä kyse asiakkaita vai työntekijöitä / sosiaalityötä koskevista asioista ja oliko kyse parannuksista vai heikennyksistä.

Kaikki aineiston havainnot ja kommentit koottiin saatujen teemojen alle. Lopuksi joitain samankaltaisia teemoja vielä yhdistettiin. Eniten aineistosta löytyi asiakkaiden tilanteita koskevia heikennyksiä ja negatiivisia huomioita (37 teemaa). Seuraavaksi eniten muodostui sosiaalityön palveluita koskevia heikennyksiä ja negatiivisia seurauksia kuvaavia teemoja (27 teemaa). Asiakkaisiin liittyviä parannuksia tai myönteisiä asioita kuvaavia teemoja muodostui 19. Työntekijöitä koskevia parannuksia ja myönteisiä asioita kertyi 15 teeman verran. Lisäksi muita teemoja muodostettiin 19. Nämä olivat teemoja, jotka eivät sopineet muihin edellä mainittuihin luokkiin. Tässä raportissa on nostettu esille arviointikysymykseen liittyvät keskeisimmät teemat eli ne, joiden alle kerääntyi eniten yksittäisiä huomioita ja kommentteja. Arviointikysymys kohdistui siihen, miten asiakkaat saivat ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen palveluja.

Taulukko 4.2.1. Huhti- ja lokakuun 2017 toimeentulotukihakemusten käsittelyaikaseurannassa tulleiden avovastausten lukumäärät ja vastausosuudet (%)*