Nuorten pääsy vaikuttamaan

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ovatko nuoret päässeet vaikuttamaan kuntalain (410/2015 26§) ja nuorisolain (1285/2016 24§) edellyttämiin asioihin kunnassa?

Nuorten vaikutusmahdollisuudet kuntalain ja nuorisolain edellyttämiin asioihin

Kuntalain edellyttämien asioiden suhteen Etelä-Suomen tulokset ovat hieman valtakunnallista tasoa paremmat. Maakunnallisia eroja sen sijaan löytyy. 65 prosenttia Etelä-Suomen kunnista arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan erinomaisesti tai hyvin hyvinvointia koskeviin asioihin (harrastaminen, kulttuuri, yhteisöllisyys). 76 prosenttia vastanneista kunnista arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan erinomaisesti tai hyvin opiskelua koskeviin asioihin (vaikutusmahdollisuudet kouluissa ja oppilaitoksissa). 68 prosenttia vastanneista kunnista arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan erinomaisesti tai hyvin liikkumista koskeviin asioihin (liikuntapaikat ja liikkumismahdollisuudet). Kuvio 6.7.1.1.

Myös terveys, elinympäristö ja asumisen asioiden kohdalla tilanne on yhtä heikko niin Etelä-Suomessa kuin koko maassakin. 55 prosenttia vastanneista kunnista arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan tyydyttävästi, huonosti tai ei ollenkaan terveysasioihin (päihde-, terveys- ja mielenterveyspalvelut) ja elinympäristöä laajemmin koskeviin asioihin (rakentaminen, turvallisuus ja julkinen liikenne). 52 prosenttia vastanneista kunnista arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan tyydyttävästi, huonosti tai ei ollenkaan asumiseen liittyviin asioihin.

 

Nuorisolain edellyttämistä asioista saatiin myös kuntien arviot. Etelä-Suomen kunnista 65 prosenttia arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan erinomaisesti tai hyvin nuorille suunnattuihin palveluihin. 74 prosentin mukaan nuoret ovat päässeet vaikuttamaan erinomaisesti tai hyvin nuorille suunnattuihin tiloihin. 32 prosentin mukaan nuoret ovat päässeet vaikuttamaan erinomaisesti tai hyvin kansalaistoiminnan tukemiseen. Kuvio 6.7.1.2.

Sen sijaan vain 26 prosenttia vastaajista arvioi, että nuoret pääsevät vaikuttamaan erinomaisesti tai hyvin hyvin terveyttä (päihde-, terveys- ja mielenterveyspalvelut) koskeviin asioihin, vaikka kuntalaki tätä edellyttää. Myös ne palvelut ovat nuorten elämässä hyvin keskeisessä asemassa. Vastaajista 35 prosenttia arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan erinomaisesti tai hyvin elinympäristöä (rakentaminen, turvallisuus ja julkinen liikenne) koskeviin asioihin, vaikka nuoret arjessaan näitä palveluja käyttävätkin.

Positiivisia esimerkkejä löytyy kuntien antamista avoimista vastauksista. ”Nuorisovaltuutetut osallistuivat kaupunkistrategian uudistamiseen heille järjestetyssä strategiatyöpajassa. Aiheina oli mm. asuminen ja elinympäristö. Nuorisovaltuutetut osallistuivat myös kaupungin elinvoimakyselyyn, kaupunkisuunnittelukyselyihin sekä osallistuivat alueensa maakuntakaavan kehittämiseen liittyvään keskustelutilaisuuteen koskien erityisesti luontokohteita. Muille kaupungin nuorille on järjestetty foorumeita, joissa nuoret ovat päässeet suunnittelemaan tapahtumia ja toimintaa.”

Kyselyssä selvitettiin, ovatko nuoret päässeet vaikuttamaan tiettyihin nuorisolain edellyttämiin asioihin: nuorille suunnattuihin palveluihin, nuorille suunnattuihin tiloihin ja kansalaistoiminnan tukemiseen. Avoimissa vastauksissa vastaajat kuvailivat nuorten olevan vahvasti mukana nuorisotyöhön liittyvien asioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Nuorten kanssa ollaan vahvassa vuorovaikutuksessa ja ideoita toteutetaan sitä mukaa kun niitä syntyy.

 

Nuoret mukana poliittisessa päätöksenteossa ja valmistelevissa työryhmissä

Nuorten osallistumisen mahdollisuudet ja kuulluksi tuleminen poliittisten foorumeiden ja valmistelevien työryhmien kohdalla näyttää Etelä-Suomessa paremmalta kuin koko maassa keskimäärin. Etelä-Suomen kunnista 55 prosentissa nuorilla on puheoikeus kunnanvaltuustojen kokouksissa.  Kunnanhallituksissa nuoret ovat puheoikeudellisina mukana 14 prosentissa. Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä ei ole yhtään kuntaa, joissa nuoret olisivat päässeet kunnanhallituksen kokouksiin kertomaan mielipiteitään.          Kuvio 6.7.1.3.           

Tilanne lautakuntien/jaostojen kohdalla on sen sijaan positiivisempi. 61 prosentissa Etelä-Suomen kunnista nuorilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikkien lautakuntien/jaostojen kokouksissa. Myös valmistelevien työryhmien kokouksissa nuoret ovat melko vahvasti mukana. 54 prosentissa alueen kunnista nuorilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus erilaisissa valmistelevissa työryhmissä.

Etelä-Suomen kunnissa nuoret ovat vastausten perusteella mukana samansisältöisissä työryhmissä, kuin valtakunnallisestikin. Alueen vastaajat mainitsivat useimmiten nimeltä nuorisotyön asioihin liittyviä työryhmiä (15 mainintaa). Myös hyvinvointityöryhmät ja hyvinvointikertomuksia valmistelevat työryhmät nousivat vastauksissa selvästi esille (13 mainintaa). ESAVI –alueella nuoret ovat niin ikään mukana lisäksi koulunkäyntiin ja opetukseen liittyvissä työryhmissä (12 mainintaa) sekä LAPE –työryhmissä (11 mainintaa). Alueellisesti kiinnostavia, nuorten lähellä toimivia työryhmiä olivat alueelliset osallistuvan budjetoinnin ryhmät, asuinalueiden aluetyöryhmät sekä ”Uudet juuret” –kotouttamistyöryhmät.

Tilastokeskuksen kuntavaalitietokannasta selviää, että vain 5 prosenttia Etelä-Suomen kuntavaaleissa 2017 valituista kunnanvaltuutetuista oli 18-28 -vuotiaita.

 

Nuorten tekemät aloitteet suorana vaikuttamismenetelmänä

Viime vuosien aikana nuoret tekivät Etelä-Suomessa aloitteita 90 prosentissa vastanneista kunnista (koko maa 82 %). Kanta-Hämeen kaikissa kunnissa nuoret tekivät viime vuosina aloitteita.

Vuonna 2017 nuoret tekivät Etelä-Suomessa aloitteita 66 prosentissa kunnista (koko maa 57 %). Niissä kunnissa, joissa nuoret tekivät aloitteita, ne käsiteltiin ja niihin vastattiin 98 prosenttisesti. Kartta 6.7.1.1.

Kunnan omia sähköisiä aloitepalveluja oli käytössä 47 prosentissa Etelä-Suomen kunnista. Etelä-Karjalassa tilanne oli paras, 56 % kunnista mahdollisti sähköiset aloitepalvelut. Koko maassa vastaava luku oli 39 prosenttia. Kuvio 6.7.1.4.

 

Kunnassa tehtävä yhteistyö nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyössä

Valtakunnallisiin tuloksiin verrattuna näyttäisi siltä, että Etelä-Suomen kunnissa tehdään enemmän yhteistyötä kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja yli kuntarajojen kuin muualla Suomessa. 24 prosentissa (16 % koko maa) alueen kunnista tehdään yhteistyötä kansainvälisesti, 22 prosentissa (18 % koko maa) valtakunnallisesti ja 66 prosentissa (55 % koko maa) ylikunnallisesti. Alueen kunnista 66 prosentissa tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Osuus on sama kuin koko maan tuloksissa. Kuvio 6.7.1.5.

 

Kuvio 6.7.1.1 ESAVI Kuntien osuus, joissa nuoret päässeet vaikuttamaan kuntalain edellyttämiin asioihin hyvin/erinomaisesti

Kuvio 6.7.1.2 ESAVI Kuntien osuus, joissa nuoret päässeet vaikuttamaan nuorisolain edellyttämiin asioihin hyvin/erinomaisesti

Kuvio 6.7.1.3 ESAVI Nuorten puhe- ja läsnäolo-oikeus poliittisissa päätöksentekoelimissä ja työryhmissä

Kuvio 6.7.1.4 ESAVI Suoran demokratian toteutuminen ja sen mahdollisuudet nuorille kunnassa

Kuvio 6.7.1.5 ESAVI Kuntien yhteistyö eri toimijoiden kanssa osallisuus- ja vaikuttamistyössä

Kartta 6.7.1.1. ESAVI Nuorten tekemien aloitteiden käsittely kunnissa vuonna 2017