Nuorten osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksien kehittäminen

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kehitetäänkö nuorten osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksia kunnassa?

Nuorten tiedottaminen heitä koskevasta päätöksenteosta

Vastaajia pyydettiin arvioimaan sitä, miten hyvin kunnan järjestämä tiedottaminen vastsi nuorten tarpeita. 63 prosenttia vastaajista arvioi, että tiedottaminen vastsi nuorten tarpeita tyydyttävästi, 30 prosenttia arvioi, että hyvin. Kuvio 6.8.1.1.

Etelä-Suomessa nuoria koskevasta päätöksenteosta tiedotettiin pääasiassa (92 prosenttia) nuorisovaltuustoissa tai nuorisovaltuustojen kautta. 90 prosentissa kunnista tiedotusta tehtiin nuorisotiloilla ja –taloilla. 84 prosenttia kunnista tiedotti sosiaalisen median kanavissa nuoria koskevasta päätöksenteosta tai asioista, joissa nuoria haluttiin kuulla.

Etelä-Suomen kunnista 71 prosentilla oli käytössään vähintään viisi eri tiedotuskanavaa, mikä on hieman useammin kuin koko maassa. Kartta 6.8.1.1.

Vastaajat Etelä-Suomessa suhtautuivat koko maan vastaajia kriittisemmin siihen, miten hyvin kunnan tiedottaminen vastasi nuorten tarpeita. Vain vajaa kolmasosa arveli tiedottamisen vastanneen nuorten tarpeita hyvin tai erinomaisesti Etelä-Suomessa, kun vastaava osuus koko maassa oli yli 40 prosenttia. Kuvio 6.8.1.2.

 

Resurssit toiminnan kehittämiseen

Etelä-Suomessa 57 prosentissa kunnista oli nimetty vastuuhenkilö nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmälle, kun valtakunnallinen luku oli vajaa puolet kunnista.

61 prosenttia alueen kunnista ilmoitti, ettei kunnassa ole nimettyä kummivaltuutettua tai tukihenkilöä kunnanvaltuutetuista. Noin 10 prosentissa kummivaltuutettuja oli yli viisi.

 

Nuorten osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen

Koulutusten tarjoaminen ja järjestäminen on osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmän arvioinnin ohella suurin kehittämistä vaativa osa-alue. Vain vajaa 15 prosenttia Etelä-Suomen kunnista järjesti kunnan luottamushenkilöille koulutusta nuorten osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Tilanne oli heikko myös kunnan muun henkilöstön koulutusten suhteen. Onneksi kuitenkin nuorisotoimen henkilöstölle ja nuorille järjestettiin koulutusta suurimmassa osassa alueen kunnista. 66 prosenttia kunnista ilmoitti järjestävänsä koulutusta nuorisotoimen henkilöstölle ja 68 prosenttia nuorille. Kuvio 6.8.1.3.

Koulutusten järjestämisessä eri kohderyhmille oli myös huomattavia maakunnallisia eroja. Kanta-Hämeessä luottamushenkilöille koulutusta järjesti 27 prosenttia kunnista, kun Etelä-Suomen ja koko maan keskiarvo oli noin 14 prosenttia.

Etelä-Suomessa millekään kohderyhmälle ei järjestetty koulutusta noin 13 prosentissa kunnista, kun vastaava luku koko maassa oli lähes neljäsosa. Maakunnalliset erot olivat suuria. Tosin yksikin koulutusta järjestämätön kunta muutti pienen maakunnan tuloksia huonoon suuntaan. Kuvio 6.8.1.4.

 

Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmien arviointi

Vain 40 prosentissa Etelä-Suomen kunnista nuoret olivat mukana arvioimassa nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmää. Vain 33 prosenttia alueen kunnista kertoi ylipäätään arvioivansa nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmää säännöllisesti.

57 prosentissa Etelä-Suomen kunnista nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän ylläpidolle ja kehittämiselle oli nimetty vastuuhenkilö.

61 prosenttia Etelä-Suomen kunnista ilmoitti, ettei kunnassa ole yhtään nimettyä kummivaltuutettua tai tukihenkilöä valtuutetuista. Noin 10 prosentissa alueen kunnista kummivaltuutettuja oli yli viisi.

Kuvio 6.8.1.1 ESAVI Kunnissa käytettävät tiedotuskanavat

Kuvio 6.8.1.2 ESAVI Arvio, miten hyvin tiedottaminen vastaa nuorten tarpeita

Kuvio 6.8.1.3 ESAVI Nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen kunnissa

Kuvio 6.8.1.4 ESAVI Ryhmien määrä, joille kunnissa järjestetään nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvää koulutusta

Kartta 6.8.1.1. ESAVI Kunnissa käytössä olevien tiedotuskanavien määrä