Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus / palvelujen saatavuus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

  • Kun tämän peruspalvelujen arviointikierroksen tuloksia vertaa vuonna 2010 tehtyyn arviointiin voi todeta, että monissa asioissa on tapahtunut positiivista kehitystä. Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmät ovat kehittyneet ja nuorten kuulemismahdollisuudet ovat monipuolistuneet kunnissa.
  • Etelä-Suomen kuntien vastauksista käy kuitenkin ilmi, että kaikilla kyselyyn vastanneilla ei ole täysin kristallin kirkas kuva siitä, mihin kaikkeen vaikuttamiseen kuntalaki luo mahdollisuuden ja toisaalta mihin se kuntaa velvoittaa. Monessa kunnassa on tulevaisuudessa mietittävä nuorten osallistumismahdollisuuksia uudella tavalla.
  • On myös monia asioita, jotka oli nostettu kehittämiskohteiksi jo kahdeksan vuotta sitten, ja jotka nousevat kehittämiskohteina esiin myös tällä arviointikierroksella. Peruspalvelujen arvioinnin johtopäätöksenä todettiin vuonna 2010 muun muassa, että nuorten vaikuttajaryhmän asemaan tulee kiinnittää huomiota ja ryhmällä tulee olla todellisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon.
  • Vuoden 2010 arvioinnissa todettiin myös, että nuorten osallisuuteen liittyvää koulutusta on lisättävä joka tasolla ja toimintaa on arvioitava vuosittain.
  • 12 prosenttia Etelä-Suomen kunnista on sellaisia, joissa nuorten osallistamis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus/ saatavuus ei ole hyvällä tasolla. Näissä kunnissa on käytössä vain muutama erilainen menetelmä, jotka tarjoavat nuorille mahdollisuuden tulla kuulluksi ja osallistua. Näissä kunnissa nuorten osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksia heikentää lisäksi se, että nuorilla on heikot mahdollisuudet osallistua itseään koskevien asioiden suunnitteluun ja valmisteluun.
  • Vuoden 2010 peruspalvelujen arvioinnin johtopäätöksenä kaivattiin helposti lähestyttäviä ja selkeitä kanavia, joiden avulla nuorten olisi helppoa osallistua. Tähän on kunnissa tartuttu tehokkaasti kehittämällä esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödyntäviä kuulemismenetelmiä.
  • Nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä löytyy nyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikista Etelä-Suomen kunnista.

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Noin puolessa Etelä-Suomen kunnista on vielä reilusti petrattavaa, jotta nuorisolain ja kuntalain velvoittamat asiat toteutuvat hyvin. Lisäksi tulee painottaa sitä, ettei nuorten osallistumisen tukeminen ole pelkästään nuorisotoimen tehtävä.
  • Kunnissa tulee panostaa aiempaa enemmän yhteistyöhön ja nuorten osallistumisen laaja-alaiseen kehittämiseen.
  • Jokaisen hyvinvointiin, terveyteen, elinympäristöön, asumiseen, liikkumiseen ja opiskeluun liittyvän työryhmän puheenjohtajan tulee kysyä itseltään ja ryhmältään, miten voimme ottaa nuoret mukaan suunnittelemaan, valmistelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan käsittelemiämme asioita.
  • Työryhmissä ei tule asialistoista poimia valmiiksi ”nuoria koskevia asioita” ja pyytää nuorilta lausuntoja ja kannanottoja näihin. Nuoria tulee edellä mainitun sijaan rohkaista ja ohjata itse arvioimaan, mitkä asiat ovat nuorten kannalta merkittäviä.
  • Poliittisissa foorumeissa tulee olla aikaa ja mielenkiintoa kertoa nuorille valmisteltujen, käsiteltävinä olevien asioiden taustoista ja tarkoituksista.
  • Ennen päätösten tekoa tulee pohtia niiden lapsi- ja nuorisovaikutuksia.
  • Kunnissa ei pidä piiloutua sen taakse, että ”kyseessä on pieni kunta ja nuoria kuullaan arkisissa vuorovaikutustilanteissa”.