Esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka kauan oppilaiden koulumatkat kestävät ja mitkä ovat pitkien matka-aikojen syyt?

Koulumatkan kesto ajallisesti

Pääosin koulumatkojen kestot olivat maltillisia. Määrällisesti matka-aikojen ylityksiä oli vähän. Suurimpana syynä ylityksiin olivat yksinkertaisesti kilometreissä pitkät matkat ja yhteiskuljetuksista johtuva odotus.

Perusopetuslain mukaan esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Yläkouluikäisellä, lukuvuoden alussa yli 13 vuotta täyttäneellä koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia. Kysymällä koulumatkojen kestoa odotuksineen etsittiin kuntien arvioita siitä, kuinka kauan koulumatkat todellisuudessa kestävät ja miksi kunnan käsityksen mukaan matka-ajat olivat niin pitkiä.

Kuljetusta odottaville on järjestettävä lain mukaan mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Ellei matkaa voida järjestää perusopetuslaissa säädetyllä tavalla, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon.

 

Koulumatkan kesto ajallisesti esiopetuksessa

Esiopetuksen oppilaiden koulumatkan on kestettävä päivittäin odotuksineen alle kaksi ja puoli tuntia, muutoin oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen.

Esiopetusoppilaiden koulumatka kesti päivittäin odotuksineen suurimmalla osalla Etelä-Suomessa alle tunnin ja suurin osa heistä asui Kymenlaakson kunnissa. Päijät-Hämeessä kahdella kolmesta oppilaasta, matka kesti tunnista kahteen ja puoleen tuntiin.

Erityisen tuen päätöksen saaneilla oppilailla matkojen kesto oli lähes yhtä paljon alle tunnin tai tunnista kahteen ja puoleen tuntiin. Suurimmaksi osaksi viime mainitut oppilaat kävivät koulua Kymenlaakson alueella. Viidellä oppilaalla Kymenlaaksossa matka kesti odotuksineen yli kaksi ja puoli tuntia. (Taulukko 3.8.1.1.)

 

Koulumatkan kesto ajallisesti alakoulussa

Alakoulussa, luokilla 1.˗6. koulumatka odotuksineen saa kestää korkeintaan kaksi ja puoli tuntia odotuksineen.

Kyselyn vastausten mukaan alakoululaisten koulumatkan kesto ajallisesti oli suurimmalla osalla tunnista kahteen ja puoleen tuntiin. Lähes yhtä monella alakoululaisella oli alle tunnin koulumatka. Yli kahden ja puolen tunnin koulumatkat kertyivät 22 oppilaalle Kymenlaakson ja Kanta-Hämeen kunnissa.

Erityisen tuen saaneiden alakoululaisten koulumatka kesti yleensä alle tunnin tai sitten tunnin ja kaksi puoli tuntia – määrät olivat melko tasoissa. Kahdeksalla erityisen tuen alakoululaisella koulumatkaa kertyi Etelä-Suomessa yli kaksi ja puoli tuntia. (Taulukko 3.8.1.2.)

 

Koulumatkan kesto ajallisesti yläkoulussa

Yläkouluikäinen, joka on täyttänyt 13 vuotta ennen lukuvuoden alkua, on oikeutettu maksuttomaan kuljetukseen, jos päivittäinen koulumatka kestää yli kolme tuntia.

Kyselyn mukaan suurimmalla osalla yläkoululaisten koulumatka kestää tunnista kahteen ja puoleen tuntia, myös erityisen tuen päätöksen saaneilla. Yli kolmen tunnin kestäviä koulumatkoja ei teknisistä syistä voitu selvittää, sillä asteikko oli kyselylomakkeessa valitettavasti sama kuin alakoululaisten kohdalla. (Taulukko 3.8.1.3.)

 

Pitkien matka-aikojen syyt

Kyselyssä annettiin kunnille viisi väittämää koulumatka-aikojen ylitysten syiksi, joiden suhteen kunnan oli arvioitava, oliko se ei lainkaan tärkeä tekijä, jonkin verran tärkeä tekijä vai erittäin tärkeä tekijä. Väittämät olivat: yhteiskuljetuksesta johtuva odotus, kilometreissä pitkä koulumatka, hankalat liikenneolosuhteet, ongelmallinen kuljetusreitti ja jokin muu, mikä -syy. Tuloksissa erottuivat useille kunnille erittäin tärkeät tekijät.

Esiopetusoppilaiden pitkien matkojen tärkeimmäksi syyksi ilmeni kilometreissä pitkä matka. Uudellamaalla esiin nousivat kilometreissä pitkä matka ja yhteiskuljetuksesta johtuva odotus. Kanta-Hämeessä tärkeimpiä syitä olivat kilometreissä pitkä matka ja ongelmallinen kuljetusreitti.

Erityisen tuen päätökseen saaneilla esiopetusoppilailla tärkeimpinä syinä olivat melko tasaisesti kilometreissä pitkä matka, yhteiskuljetuksesta johtuva odotus ja hankalat liikenneolosuhteet.

Perusopetuksen oppilaiden pitkien matkojen tärkeimmäksi syyksi nousi myös kilometreissä pitkä matka. Uudellamaalla korostui lisäksi yhteiskuljetuksesta johtuva odotus. Kanta-Hämeessä tärkeimpiä syitä olivat yhteiskuljetuksesta johtuva odotus, ongelmalliset kuljetusreitit ja kilometreissä pitkä matka.

Perusopetuksen erityisen tuen saaneilla Etelä-Suomen alueella tärkeämpänä syynä oli samoin kilometreissä pitkä matka. Uudellamaalla korostui lisäksi yhteiskuljetuksesta johtuva odottelu.

Muina syinä tuotiin erikseen esille toiseen kuntaan kuljettaminen, keliolosuhteet, teiden kunnossapito, julkisen liikenteen vuorojen vähyys ja kuljetusten yhdistäminen.

Taulukko 3.8.1.1. Kuljetusoikeuden saaneiden esiopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen, (väh. 3 pv/viikko)

Taulukko 3.8.1.2. Kuljetusoikeuden saaneiden perusopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen, luokat 1-6, (väh. 3 pv/viikko)

Taulukko 3.8.1.3. Kuljetusoikeuden saaneiden perusopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen, luokat 7-10, (väh. 3 pv/viikko)