Nuorten pääsy vaikuttamaan

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Ovatko nuoret päässeet vaikuttamaan kuntalain (410/2015 26§) ja nuorisolain (1285/2016 24§) edellyttämiin asioihin kunnassa?

Nuorten vaikutusmahdollisuudet kuntalain edellyttämiin asioihin

Nuorten mahdollisuus vaikuttaa kuntalain edellyttämiin asioihin kulkee Itä-Suomessa samansuuntaisesti koko maan keskiarvon kanssa pysytellen joka sisältöasiassa hieman maan keskiarvon yläpuolella. Kuvio 6.7.2.1. Poikkeuksena erottuu Itä-Suomen selvästi korkeampi osuus liikkumiseen vaikuttamisessa. 84 prosenttia Itä-Suomen kunnista vastasi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan liikuntapaikkoihin ja liikuntamahdollisuuksiin vähintäänkin hyvin.  Aloitteita tarkastellessa nuorten vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien lisääminen kytkeytyi useassa kunnassa omaehtoisten liikuntamahdollisuuksien parantamiseen (frisbeegolf, skeittaus). Useampi kunta oli kohdistanut lähiliikuntapaikka- ja harrastustoimintakyselyjä nuorille. Pienissä kunnissa liikuntapaikkoja käyttävien nuorten mielipiteitä huomioitiin myös epävirallisemmissa yhteyksissä esimerkiksi luistelukentän hoidossa tai kuntosalilaitteiden päivittämisessä.  

Itä-Suomen nuorisopuntarikyselyyn kuntien palveluista vuonna 2015 vastasi 1700 nuorta. Liikuntaan liittyvät toiveet korostuivat nuorten vastauksissa oman paikkakunnan palveluiden kehittämistarpeissa. Nuorisopuntarin vastaajista 80 prosenttia piti liikuntapalvelutarjontaa melko riittävänä, mutta samaan aikaan toivoi uusia liikuntamuotoja tai olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnostusta. Erityisesti nuorten omaehtoisten ja marginaalisten liikuntamuotojen mahdollistaminen (parkour, skeittaus, tanssi) ja harrastustarjonnan monimuotoistaminen nousivat Nuorisopuntarissa esiin. (Liikanen 2016, 60.) Nuorisopuntarin ja peruspalvelujen arviointikyselyn tulokset valottavat liikuntapalveluihin vaikuttamista eri näkökulmista. Liikkuminen voi korostua nuorten vaikuttamisen kohteena jo senkin takia, että etenkin pienemmissä kunnissa kuntien omat vapaa-ajanpalvelut korostuvat muiden palvelujen puuttuessa kunnista. Tällöin liikuntapaikat ja liikuntamahdollisuudet ovat keskeisiä nuorten vapaa-ajan ja harrastusviettopaikkoja ja siten vaikuttamisen kohteita.

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Savossa arvioitiin nuorten vaikuttamismahdollisuudet kuntalaissa edellytettyihin asioihin suuremmaksi kuin muilla alueilla. Itä-Suomen sisällä löytyi eroja etenkin opiskeluun ja terveyteen liittyviin asioihin vaikuttamisessa. Huolestuttavaa on, että Pohjois-Karjalan kunnista vain 15 prosenttia arvioi nuorten voivan vaikuttaa hyvin tai erinomaisesti terveyteen liittyviin asioihin. Maakuntauudistuksen toteutuessa nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvään osallistumiseen ja kuulemiseen tuleekin rakentaa monipuolisia ja keskustelevia nuorten vaikuttamiskanavia kuntien ja maakuntahallinnon välille.

 

Nuorten vaikutusmahdollisuudet nuorisolain edellyttämiin asioihin

”Nuorisotyön kaikissa toiminnoissa mennään nuoret edellä ja heitä kuullaan jatkuvasti ja otetaan mukaan päättämään toiminnoista. Toiminta luodaan asiakaslähtöisesti yhdessä nuorten kanssa. (Nuoret vaikuttavat) vuosittaisessa peruspalvelujen arvioinnissa. (Nuorisovaltuustolla) läsnä- ja puheoikeus lautakunnissa sekä valtuustossa. Kummivaltuutettujen kautta. Oppilaskuntatoiminta. Kuulemistilaisuudet. Työryhmätoiminnot”

Itä-Suomen kunnissa nuorten mahdollisuus vaikuttaa nuorisolain edellyttämiin asioihin näyttäytyi hieman korkeampana kuin koko maan keskiarvo. Kuvio 6.7.2.2. Vastaukset ovat linjassa nuorten tekemien aloitteiden kanssa, joissa korostuvat nuorten vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia ja nuorisotiloja koskevat aloitteet.

Suurimmat maakuntien väliset erot löytyvät mahdollisuudesta vaikuttaa nuorille suunnattuihin palveluihin, joihin Pohjois-Karjalassa nuoret pääsivät arvion mukaan vaikuttamaan hyvin tai erinomaisesti 54 prosentissa, Pohjois-Savossa 67 prosentissa ja Etelä-Savossa 86 prosentissa kunnista. Useampi kunta raportoi tehneensä nuorten palveluja koskevan kyselyn kunnan nuorille vuoden 2017 aikana ja osissa kuntia kysely toteutetaan säännöllisesti.  Nuorisotilaan vaikuttaminen oli kaikissa maakunnissa koko maan keskiarvoa korkeammalla tasolla ja sitä kuvattiin konkreettisin esimerkein, kuten ”Nuorten toiveita kysytään säännöllisesti. Nuorisotilakokouksessa nuoret saavat päättää aukioloajat ja vuosittain mitä tietyllä summalla hankitaan nuorisotilalle” ja ”uuden nuorisotilan sisustus ja kalustus on 95 % nuorten itsensä suunnittelema”.

Itä-Suomen kunnissa 62 prosentissa on toteutettu nuorten käyttäjäkyselyitä, keskustelutilaisuuksia päättäjien kanssa on järjestetty 64 prosentissa kunnista ja nuorten omaehtoisia hankkeita ja projekteja mahdollistettu yli 70 prosentissa kunnista.

Itä-Suomessa nuoret pääsevät muuta Suomea harvemmin kunnanvaltuuston tai kunnanhallitusten kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella varustettuna. Kuvio 6.7.2.3. Neljännes kunnista tarjoaa puhe- ja läsnäolomahdollisuuden valtuuston kokouksissa ja 7 prosenttia kunnista kunnanhallituksen kokouksissa. Yhteen tai osaan lautakunnista tai jaostoista itäsuomalaiset nuoret pääsevät hieman Suomen keskiarvoa yleisemmin 53 prosentissa kuntia. Kaiken kaikkiaan nuorten pääsy virallisiin poliittisiin foorumeihin ja niissä vaikuttaminen on rajallista suhteessa siihen, että kaikissa kunnissa toimii nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Todellisten osallistumismahdollisuuksien tulee vastata paremmin luotuja rakenteita.

Valmisteleva työryhmätyöskentely vastaa Itä-Suomessa maan keskiarvoa eli puolessa kunnista nuoret pääsevät mukaan puheoikeudella mukaan valmistelutyöhön. Esimerkiksi nuorisovaltuusto oli osallistunut eri kunnissa LAPE-työryhmiin (8 mainintaa), kunnan strategiatyöryhmiin (5 mainintaa) ja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston työskentelyyn (7 mainintaa). Yksittäisistä työryhmäesimerkeistä voi nostaa esiin sähköisen hyvinvointikertomuksen suunnitteluun, maaseudun kehittämisen työryhmään, kunnan tulevaisuustyöryhmään ja osallisuusneuvottelukuntaan osallistumisen. Lisäksi useampi kunta mainitsi nuorten osallistuvan erilaisiin koulujen toimintaan liittyviin työryhmiin.

 

Nuorten tekemät aloitteet suorana vaikuttamismenetelmänä

Itä-Suomen alueella nuoret ovat tehneet aloitteita vuoden 2017 aikana noin puolessa kunnista. Yhteensä raportoitiin 45 nuorten tekemää aloitetta, joista 38 aloitteeseen oli kunnissa vastattu. Kartta 6.7.2.1. Aloitteisiin vastaaminen oli parantunut vuodesta 2010, jolloin 65 prosenttia itäsuomalaisista vaikuttajaryhmistä koki, etteivät he olleet saaneet palautetta tekemiinsä aloitteisiin (Peruspalvelujen tila 2010). 15 kunnassa nuoret eivät olleet tehneet aloitteita vuoden 2017 aikana. Osa kunnista ei antanut sen kummempaa selitystä aloitteiden vähäisyydelle. Toisaalta esimerkiksi Kiteellä tuotiin esiin se, että nuorten aiempien vuosien aloitteet nuorisotalosta olivat johtaneet talon avaamiseen syksyllä 2017. Muutenkin Itä-Suomen vastauksissa tuotiin esiin esimerkkejä aloitteiden vaikutuksista. Kontiolahdella nuorten aloitteesta oli rakennettu uimahyppytorni, Puumalassa kunta on lähtenyt tukemaan nuorten kesätyöllistymistä, Rantasalmella ja Varkaudessa oli lähdetty nuorten aloitteesta toteuttamaan skeittiparkkeja ja Pielavedellä frisbeegolfrataa. Pääosa nuorten aloitteista koski nuorten vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien lisäämistä. Pari aloitetta koski liikennejärjestelyjä, yksi koirapuiston rakentamista ja yksi kesätyöllistymistä. Yhdessä kunnassa nuorisovaltuusto teki aloitteen lautakuntapaikkaoikeutensa palauttamiseksi. Suurimmassa osassa kunnista, joissa nuoret olivat tehneet aloitteita, niillä arvioitiin olleen hyvin konkreettisia vaikutuksia kunnan toimintaan.

Maakunnalliset erot etenkin sähköisten aloitekanavien ja muiden kanavien (useimmiten sosiaalisessa mediassa idean esittäminen ja erilaiset kuulemistilaisuudet) käytössä ovat suuria. Kuvio 6.7.2.4. Pohjois-Karjalassa vajaalla kolmanneksella kunnista oli jokin sähköinen aloitekanavapalvelu käytössä, Pohjois- ja Etelä Savossa puolestaan kahdessa kolmasosassa kuntia sähköinen kanava oli käytössä. Tässä kysymyksessä aloitteiden tekoa kysyttiin ylipäätään viimeisten vuosien aikana. Siksi kuntien osuus, joissa nuoret tekevät aloitteita, poikkeaa vuoden 2017 tuloksista.

 

Kunnassa tehtävä yhteistyö nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyössä

Erilaisten vaikuttamismenetelmien rinnalla osallisuus- ja vaikuttamistyön vaikuttavuutta tarkasteltiin siitä näkökulmasta, miten verkottuneesti työtä tehtiin yhteistyössä muiden kanssa. Kartta 6.7.2.2. Itä-Suomessa yhteistyö valtakunnallisesti, ylikunnallisesti tai kansainvälisesti on hieman koko maan keskiarvon alapuolella, mutta järjestöjen kanssa yhteistyötä tehtiin yli 70 prosentissa kunnista, mikä on hieman maan keskitasoa enemmän. Erityisesti valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö on Itä-Suomessa vähäistä ja 6 kuntaa ei tehnyt osallisuustoiminnassa yhteistyötä laisinkaan. Kuvio 6.7.2.5.

Kuvio 6.7.2.1 ISAVI Kuntien osuus, joissa nuoret päässeet vaikuttamaan kuntalain edellyttämiin asioihin hyvin/erinomaisesti

Kuvio 6.7.2.2 ISAVI Kuntien osuus, joissa nuoret päässeet vaikuttamaan nuorisolain edellyttämiin asioihin hyvin/erinomaisesti

Kuvio 6.7.2.3 ISAVI Nuorten puhe- ja läsnäolo-oikeus poliittisissa päätöksentekoelimissä ja työryhmissä

Kuvio 6.7.2.4 ISAVI Suoran demokratian toteutuminen ja sen mahdollisuudet nuorille kunnassa

Kuvio 6.7.2.5 ISAVI Kuntien yhteistyö eri toimijoiden kanssa osallisuus- ja vaikuttamistyössä

Kartta 6.7.2.1. ISAVI Nuorten tekemien aloitteiden käsittely kunnissa vuonna 2017

Kartta 6.7.2.2 ISAVI Kunnissa tehtävä yhteistyö nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyössä vuonna 2017