Nuorten osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksien kehittäminen

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kehitetäänkö nuorten osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksia kunnassa?

 

Nuorten tiedottaminen heitä koskevasta päätöksenteosta

Tiedottaminen kunnissa oli pääosin monikanavaista. Kartta 6.8.2.1. 56 prosenttia vastaajista arvioi tiedottamisen vastaavan nuorten tarpeita hyvin loppujen ollessa sitä mieltä, että tiedottaminen vastaa nuorten tarpeita korkeintaan tyydyttävästi.

Tiedotuskanavista nuorisovaltuusto oli ylivoimainen kanava ja käytössä yhtä kuntaa lukuun ottamatta. Kuvio 6.8.2.1. Toiseksi eniten tieto kulki nuorisotilojen kautta ja kolmanneksi eniten kuntien nettisivujen tai kunnan lehden kautta. Yli 70 prosenttia kunnista tiedotti myös nuorisotoimen tiedotuskanavien kautta, koulujen ilmoitustauluilla tai tiedotteissa sekä sosiaalisen median kanavissa, pääosin Facebookissa ja Instagramissa. Myös WhatsApp-ryhmäviestit ja SnapChat oli osalla kunnista käytössä. Yhdessä neljänneksessä Itä-Suomen kuntia ei käytetty sosiaalista mediaa lainkaan nuorten tiedottamiskanavana nuoria koskevissa päätöksissä.

Vaikka tiedotus on monikanavaista, se ei tarkoita suoraan sitä, että käytetyt kanavat tai tiedotustavat kohdistuisivat oikein. Kuntien haasteet nuorille tiedottamisessa nousivat esiin Innostavaa yhteistyötä -hankkeen järjestämissä nuorten ja päättäjien keskustelupäivissä Pohjois-Karjalassa. Kuntapäättäjillä tietämys nuorten käyttämistä viestintäkanavista oli heikkoa ja tilaisuuksissa päättäjät kysyivät nuorilta neuvoja kuntien viestinnän kehittämiseen. (Innostavaa yhteistyötä -hankeraportti 2018.)

 

Resurssit toiminnan kehittämiseen

Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä riittävät resurssit ja tuki toiminnalle ovat olennaisia vaikuttavan toiminnan mahdollistajia. Kuntalaissa edellytetään, että kunta huolehtii nuorisovaltuuston toimintaedellytyksistä, mikä on yksi osa nuorten osallistumisjärjestelmää. Puolessa Itä-Suomen kunnista oli nimetty vastuuhenkilö ylläpitämään ja kehittämään nuorten osallistumis- ja vaikuttamistoimintaa. Kummivaltuutettuja oli nimettynä vajaassa kolmanneksessa alueen kunnista. Toisin sanoen, henkilöresurssia nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen ei ollut nimetty puolessa Itä-Suomen kunnista.

Toiminnan rahallista resurssia ei kyselyssä kartoitettu, mutta Itä-Suomen nuorisovaltuustojen ohjaajien vertaistapaamisissa keväällä 2018 niukat toimintaresurssit suhteessa suuriin nuorisovaltuuston toiminnalle asetettuihin odotuksiin nousivat keskusteluissa tämän tästä esiin. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta nuorisovaltuuston jäsenet eivät tule kohdelluiksi alueella samanarvoisesti muiden luottamushenkilöiden kanssa esimerkiksi kokouspalkkioiden osalta. Esimerkiksi useammassa Itä-Suomen kunnassa nuorisovaltuuston jäsenet joutuvat itse ratkaisemaan sen, nostavatko kokouspalkkiota (mikä maksetaan heidän omasta toimintabudjetistaan) vai käyttävätkö rahan mieluummin toimintaan.

 

Nuorten osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen

Itä-Suomen alueella nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvien koulutusten osalta korostuivat ääripäät. Kuvio 6.8.2.4. Yli neljännes kunnista ei järjestänyt koulutusta ollenkaan ja samaan aikaan 16 prosenttia kunnista järjesti koulutusta niin nuorille, nuorisotyöntekijöille, luottamushenkilöille kuin kunnan muille työntekijöille. Koulutusta järjestettiin vähiten Pohjois-Karjalan kunnissa. Etelä-Savo taas koulutti eniten eri osallistujaryhmiä.

Kuten koko maassa, myös Itä-Suomessa kaksi kolmasosaa kunnista tarjosi koulutusta vaikuttamistoiminnassa mukana oleville nuorille. Kuvio 6.8.2.3. Nuorisotyöntekijöiden koulutus jäi koko maata alhaisemmalle tasolle ja silmiinpistävää on Pohjois-Karjalan nuorisotyöntekijöiden vähäinen kouluttautuminen nuorten osallistumiseen liittyvissä asioissa.

Avoimissa vastauksissa korostui tarve edistää niin luottamushenkilöiden kuin päättävissä asemissa olevien virkamiesten tietämystä nuorten vaikuttamiseen liittyen ja nuorten huomioimista kunnallisessa päätöksenteossa, mukaan ottamista lautakuntiin ja erilaisiin työryhmiin. Aluehallintovirastoille esitettiin toiveita erityisesti päättäjille ja virkamiehille järjestettävistä nuorten kuulemista koskevista koulutuksista sekä informaatio-ohjauksesta. Käytännön tukea ja koulutusta toivottiin myös nuorten kanssa tehtävään vaikuttamistyön ohjaukseen.

 

Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmien arviointi

Itä-Suomen kunnista 22 prosentissa arvioitiin säännöllisesti nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmää ja 13 prosentissa kunnista nuoret osallistuivat arviointiin. Itä-Suomessa arviointi oli koko Suomeen nähden vähäisempää ja erityisen suuri ero oli nuorten osallistumisessa arviointiin. Avovastausten perusteella vaikuttamista arvioidaan erityisesti osana nuorisotoimen toimintaan osallistumista tai nuorisovaltuusto arvioi toimintaansa. Muutama kunta vetosi arvioinnin puuttuessa pienuuteensa ”Kunta on pieni ja järjestelmän toimivuutta pystytään havainnoimaan jatkuvasti. Muutostarpeen ilmetessä toimintaa kehitetään tarvittavaan suuntaan, jolloin myös nuorisovaltuustoa kuullaan asiassa”. Myös muutama arviointiesimerkki löytyi vastauksista ”järjestelmää arvioidaan tarkastelemalla nuorisovaltuuston aikaansaannoksia sekä tutustumalla kouluterveyskyselyn tuloksiin nuorten kokemuksesta siihen, voivatko he vaikuttaa kunnan asioihin.” ja ”kunnan pääätöksenteon puolelta pyydetään raportointia nuorten kuulemisesta ja nuva toiminnasta”. Nuorten osallisuutta osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmän kehittämisessä ja arvioinnissa onkin Itä-Suomessa vahvistettava.

 

Itä-Suomen kuntien kehittämistarpeet nuorten osallistumiselle

Itä-Suomen kehittämistarpeissa korostui kaikkien kunnan nuorten huomioiminen kuulemisessa nuorisovaltuuston lisäksi. Osallistumiskäytännöt vaativat alueella vastaajien mukaan systematisointia, toimivien kokonaisuuksien luomista vaikuttamiselle, säännöllisyyttä ja rutiineja. Nuorten ja päättäjien välistä vuoropuhelun lisäämistä ja yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Samoin nuorten osallistumisoikeuksissa kunnan päätöksentekofoorumeihin oli parantamisen varaa.

Itä-Suomen  Nuorisopuntari (2015) avaa nuorten näkökulmaa siitä, miten he kokevat voivansa vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Liki 80 prosenttia itäsuomalaisista nuorista kokee voivansa vaikuttaa oman kotipaikkakuntansa palveluihin korkeintaan jossain määrin. Nuorisopuntari ja nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmiä arvioiva peruspalveluarviointikysely eivät ole yhteismitalliset, mutta niiden tulokset ovat samansuuntaisia vaikuttamista koskevissa asioissa. Maakuntien välillä oli eroa nuorten kokemuksissa. Nuorisopuntarin (2015) vastauksissa Pohjois-Savon nuoret kokivat vahvimmin voivansa vaikuttaa palveluihin, Pohjois-Karjalan nuoret taas heikoimmin. Kaikissa kolmessa maakunnassa maakuntakeskusten nuoret kokivat vaikuttamismahdollisuutensa hieman paremmiksi kuin maakuntakaupunkien tai maaseutumaisten kuntien nuoret. (mt.)

Nuorten kokemukset ovat linjassa peruspalvelujen arvioinnin kanssa muun muassa sen suhteen, miten paljon esimerkiksi vapaa-ajan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kunnissa oli tarjolla. Myös peruspalvelujen arvioinnissa Pohjois-Karjala näyttäytyi useammassa kohtaa nuorten osallistumiseen ja kuulemiseen liittyvässä käytännön toteutuksessa Etelä- ja Pohjois-Savoa hieman heikompana alueena. Pohjois-Karjalasta nousevat kehittämisehdotukset heijastelevat tilannetta: ”Kaikessa on parannettavaa.”, ”Lain kirjain toteutuu, mutta kuulemisen ja osallistumisen laatua voisi parantaa” ja ”Osallisuus ja kuuleminen tulisi saada osaksi toimivaa järjestelmää”. Vastaajilla on selvä näky ja tahto kehittää nuorten osallistumista ja kuulemista kunnissa, mutta tukea ja tahtoa vaikuttamisen mahdollistamiseen kaivataan myös sivistystoimialan ulkopuolelta ja erityisesti päättäjiltä.

Etelä-Savon osalta kehittämisehdotukset vaihtelivat ylipäätään koko osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän laatimisesta siihen, että vastaajat pohtivat vaikuttamisen juurruttamisen ”Nuorten vaikuttaminen ja aloitteiden tekeminen tulisi juurruttaa jo alakouluikäisille ja tehdä siitä mahdollisimman simppeli järjestelmä” ja systematisoinnin kysymyksiä ” Osallistaminen ja kuuleminen voisi olla järjestäytyneempää, vuosittain tapahtuvaa ja ennalta laadittua. Nyt se toteutuu enemmän nuorisotyötyöntekijöiden aloitteesta ja optimi olisi, että se olisi toisinpäin. On toki joskus myös sitäkin”.

Pohjois-Savossa useampi vastaaja mainitsi asennemuutoksen ”Asenteen tulisi muuttua, että automaattisesti enemmän kysyttäisiin nuorilta mielipiteitä. Ja että asenne yleisesti muuttuisi enemmän ajoissa keskustelevaksi”, järjestelmän systemaattisuuden kehittämisen ”Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmää voisi kehittää kunnassamme laatimalla työn toteuttamiselle kevyen strategian ja esim. vuosikellon.”

Peruspalvelujen arviointikyselyn lisäksi Itä-Suomen osallisuusohjaajien vertaiskeskusteluissa on noussut esiin useita nuorten osallistumiseen liittyviä konkreettisia kehittämistoimia, kuten nuorten motivointi, nuorten asioiden näkyväksi tekeminen kunnissa ja ohjaajien koulutus- ja verkostoitumistarpeet nuorten vaikuttamisasioissa. Tärkeää ohjaajien mukaan on kehittää nuorten kanssa yhdessä sitä, miten vaikuttamistoiminnassa päästään ideoista tekoihin ja kuinka nuorisovaltuuston toiminta kytkeytyisi entistä paremmin laajempaan joukkoon kunnan nuoria.  

Itä-Suomessa korostuvat erot pienten ja isojen kuntien välillä, mikä näkyi myös joissakin kehittämistä koskevissa ajatuksissa etenkin pienten kuntien vastauksissa ja ohjaajien keskusteluissa. Pienistä kunnista nuoret lähtevät peruskoulun tai toisen asteen jälkeen opiskelemaan muille paikkakunnille ja heidän tavoittamisensa ja mukaansaaminen oman kunnan kehittämiseen on haastavaa. Joskus taas kunnan pienuutta tarjotaan selitykseksi sille, ettei mitään varsinaista järjestelmää tarvita, sillä nuoria kuullaan arjessa ja kuultuun reagoidaan. Myös muuttotappio oli todellisuutta. Pohjoissavolaisen kunnan vastauksessa kuvattiin nuorten vaikuttamisen vähäisyyden olevan suorassa suhteessa nuorten hupenevaan määrään kunnassa.
 

 

Kuvio 6.8.2.1 ISAVI Kunnissa käytettävät tiedotuskanavat

Kuvio 6.8.2.2 ISAVI Arvio, miten hyvin tiedottaminen vastaa nuorten tarpeita

Kuvio 6.8.2.3 ISAVI Nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen kunnissa

Kuvio 6.8.2.4 ISAVI Ryhmien määrä, joille kunnissa järjestetään nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvää koulutusta

Kartta 6.8.2.1.