Liikuntapalvelujen järjestämisen taloudelliset resurssit

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka paljon kunta käyttää varoja liikuntapalvelujen järjestämiseen?

Kuntien liikuntatoimen kokonaismenot

Kuntien liikuntatoimen kokonaismenot olivat vuonna 2016 Itä-Suomessa asukasta kohden 141,12 euroa. Kasvua on noin 16 prosenttia verrattuna vuoteen 2010, jolloin kuntien liikuntatoimen resursseja edellisen kerran arvioitiin. Kuntien liikuntatoimen kokonaismenoihin on sisällytetty Tilastokeskuksen keräämät kuntien liikuntatoimen toimintamenot ja investoinnit, pois lukien korjausinvestoinnit, joita ei ole tilastoitu erikseen ennen vuotta 2015.

Kokonaismenojen vuosittainen vaihtelu voi olla suurta, koska niihin sisältyvät liikuntapaikkojen investointikustannukset ajoittuvat eri vuosille vaihtelevasti. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella liikuntatoimen kokonaismenot olivat vuonna 2016 vajaa 80 miljoonaa euroa, mikä on noin 10 prosenttia koko maan liikuntatoimen kokonaismenoista.

 

Kuntien liikuntatoimen toimintamenot

Kuntien liikuntatoimen toimintamenoihin on sisällytetty liikuntatoimelle kirjatut liikuntapaikkojen käyttökulut, palkat ja palkkiot sivukuluineen, eläkekulut, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet, tavarat, avustukset ja vuokrakulut.

Kuntien liikuntatoimen toimintamenot ovat kasvaneet noin 8,5 prosenttia asukasta kohden vuodesta 2010 vuoteen 2016 Itä-Suomessa. Vuonna 2010 toimintamenot olivat Itä-Suomessa keskimäärin 105,25 euroa ja vuonna 2016 keskimäärin 114,26 euroa asukasta kohden. Molempina tarkasteluvuosina Itä-Suomen kuntien keskimääräiset toimintamenot asukasta kohden olivat pienemmät kuin koko maassa (vuonna 2010 106,84 euroa ja vuonna 2016 118,95 euroa).

Liikuntatoimen toimintakuluissa on paljon vaihtelua eri kuntien välillä. Liikuntapaikkojen käyttökustannukset sisältyvät toimintakustannuksiin, mistä johtuen kunnassa olevien liikuntapaikkojen määrä ja tyyppi vaikuttavat suuresti toimintakustannuksiin.

Maakunnittain tarkasteltuna toimintamenojen kasvu on ollut suhteellisesti suurinta Etelä-Savossa, vaikka toimintamenot asukasta kohden ovat edelleen alueen pienimmät. Etelä-Savossa toimintakustannukset asukasta kohden ovat kasvaneet 12,1 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 9,3 prosenttia ja Pohjois-Savossa 5,8 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2016. Euromääräisesti suurimmat toimintakustannukset asukasta kohden olivat sekä vuonna 2010 että 2016 Pohjois-Karjalassa. (kuvio 7.6.2.1.)

Kokonaisuudessaan liikuntatoimen toimintamenot olivat vuonna 2016 Itä-Suomessa 64,62 miljoonaa euroa. Toimintamenoista 64 prosenttia kohdentui kaupunkimaisiin kuntiin. (Kuvio 7.6.2.1.).

Kartta

Investointimenot

Investointimenoja on tässä arvioinnissa tarkasteltu ilman korjausinvestointeja. Liikuntatoimen investointimenot olivat vuonna 2010 Itä-Suomessa 16,14 euroa asukasta kohden ja vuonna 2016 26,86 euroa asukasta kohden. Investointikustannuksia tarkasteltaessa vuosien välillä on suurta vaihtelua johtuen muun muassa suurista ja harvoin toteutettavista hankkeista. Myös maakuntien ja kuntien välillä on suuria eroavaisuuksia. Osaltaan liikuntatoimen investointimenojen kasvua asukasta kohden voi selittää myös asukasluvun pieneneminen erityisesti Etelä-Savon maakunnassa.

Kunnilta kysyttiin lisäksi investointimenojen kohdentumisesta eri perusliikuntapaikkojen rakentamiseen tai peruskorjaukseen vuonna 2016. Vastanneista 39 kunnasta 27 kuntaa oli tehnyt perusliikuntapaikkoihin kohdentuvia investointeja. Uimahalli- ja jäähalli-investointeja oli tehty neljässä kunnassa, sisäliikuntatiloihin kohdentuvia investointeja 9 kunnassa, lähiliikuntapaikkoihin liittyviä investointeja 15 kunnassa ja ulkokenttäinvestointeja 16 kunnassa. Kustannuksiltaan suurimmat investoinnit kohdentuivat kaupunkimaisiin kuntiin, mutta sisäliikuntatilojen, ulkokenttien ja lähiliikuntapaikkojen rakentamis- ja peruskorjausinvestointeja on ollut kaikentyyppisissä kunnissa.

Kaupunkimaisiin kuntiin kohdentui 68 prosenttia kaikista investointimenoista Itä-Suomessa ja maakunnittain tarkasteltuna investointeja oli eniten Pohjois-Savossa, jonne kohdentui 47 prosenttia kuntien investointimenoista. Pohjois-Karjalan investointimenot olivat 36 prosenttia ja Etelä-Savon 17 prosenttia kokonaisinvestointimenoista.  Asukasta kohden tarkasteltuna investointimenot olivat suurimmat Pohjois-Karjalassa, 32,18 euroa asukasta kohden. Pohjois-Savossa investointimenot asukasta kohden olivat 28,85 euroa ja Etelä-Savossa 17,51 euroa asukasta kohden.

 

Avustukset

Kuntien liikuntatoimen myöntämissä erilaisissa avustuksissa on otettu mukaan liikuntaseuroille ja yhdistyksille myönnetyt toiminta-, kohde- sekä toimitila-avustukset, yrityksille myönnetyt toimitila-avustukset sekä muut kuntien liikuntatoimintaan liittyvät avustukset.

Liikuntaseurat ja muut yhdistykset tuottavat kunnissa merkittäviä määriä liikuntapalveluja kuntien asukkaille. Avustuskäytännöt ja avustuksen kohteet vaihtelevat kunnittain suuresti. Koko Itä-Suomessa kuntien myöntämät avustukset liikuntatoimintaan olivat pysyneet ennallaan vuodesta 2010 vuoteen 2016 asukasta kohden tarkasteltuna. Vuonna 2010 avustuksia myönnettiin 6,14 euroa ja vuonna 2016 6,13 euroa asukasta kohden. Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa avustukset olivat kasvaneet sekä absoluuttisesti että asukasta kohden tarkasteltuna vuodesta 2010 vuoteen 2016. Pohjois-Karjalassa avustusten määrä oli pienentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2016. Vuoden 2016 avustuksia on tarkasteltu maakunnittain  taulukossa 7.6.2.2. (Taulukko 7.6.2.1.).

Itä-Suomessa 95 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti avustavansa seuroja ja yhdistyksiä. Toiminta- ja kohdeavustusten piirissä on kysymykseen myönteisesti vastanneissa kunnissa yhteensä noin 630 seuraa tai yhdistystä. Lisäksi kunnat ilmoittivat avustavansa yhdistyksiä myös muista kuin liikuntatoimen avustusmäärärahoista ja seuroilta myös ostetaan liikuntapalveluja kunnalle.

 

Palkka- ja palkkiomenot

Liikuntatoimen palkka- ja palkkiomenot olivat vuonna 2016 Itä-Suomessa keskimäärin 24,09 euroa kunnan asukasta kohden. Vuonna 2010 palkka- ja palkkiomenot asukasta kohden olivat 24,39 euroa. Kokonaisuudessaan palkka- ja palkkiomenot ovat pienentyneet hieman vuodesta 2010 vuoteen 2016.

Maakunnittain tarkasteltuna suurimmat palkkamenot olivat Pohjois-Karjalassa, keskimäärin 25,18 euroa asukasta kohden. Pohjois-Savossa keskimääräiset palkkamenot olivat 24,72 euroa asukasta kohden ja Etelä-Savossa 21,80 euroa asukasta kohden. Pohjois-Savossa palkka- ja palkkiomenot asukasta kohden laskettuna olivat hieman kasvaneet ja Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-Savossa hieman laskeneet. (Taulukko 7.6.2.1.)  

Vaihtelu kuntien välillä on suurta ja yksittäisissä kunnissa on esimerkiksi voitu yhtiöittää liikuntatoimen palveluja, mikä vaikuttaa kunnan henkilöstön määrään henkilöstön siirtyessä yhtiöön. Myös määräaikaista henkilöstöä voi olla vähemmän ja palkkiomenoihin sisältyneet ostopalvelut ovat voineet vähentyä. Kuntien organisaatiorakenteita on myös muokattu joissakin tapauksissa niin, ettei kunnassa ole varsinaista liikunnan toimialaa vaan liikunnan ammattilaisia työskentelee organisaation eri osissa, jolloin palkkakustannuksia ei välttämättä kirjata liikunnan edistämisestä aiheutuviksi kustannuksiksi.

 

Ostopalvelut

Ostopalvelut sisältyvät aiemmin kuvattuihin toimintamenoihin. Kunnille tehdyssä kyselyssä kysyttiin tarkennusta siihen mitä ostopalveluja ja miltä taholta kunnat olivat hankkineet. Eniten ostopalveluna oli hankittu liikuntapaikkojen hoitoa ja kunnossapitoa. Yhteensä 26 kuntaa kysymykseen vastanneesta 36 kunnasta oli hankkinut ostopalveluna liikuntapaikkojen hoitoa ja kunnossapitoa joko yrityksiltä tai yhdistyksiltä. Liikunnanohjauspalveluja yrityksiltä oli hankkinut kahdeksan kuntaa ja yhdistyksiltä seitsemän kuntaa. Tämän lisäksi ostopalveluna oli hankittu muun muassa kuljetuspalveluja, eri lajeihin liittyviä suunnittelupalveluja ja kilpailutoimintaa.

Hankittavien ostopalvelujen laajuus vaihtelee suuresti kunnittain. Ostopalvelu voi olla yksittäisen ladun kunnossapitoa tai kattaa kaikki kunnan haja-asutusalueiden ladut, se voi olla yksittäisten liikuntaryhmien ohjausta tai koko ohjatun liikunnan hoitamista tai ääritapauksessa kunnan liikuntapalvelujen tuottamista kokonaisuudessaan ostopalvelusopimuksella.

Mitä laajempi ostopalveluina hankittava kokonaisuus on, sitä enemmän tarvitaan pitkäjänteistä ja ammattitaitoista suunnittelua ja kehittämistyötä kunnan liikuntatoimessa, että hankittavilla palveluilla saavutetaan asetetut tavoitteet ja vältetään päällekkäistä työtä.

 

Kuntien liikuntatoimen resurssien riittävyys

Kunnille tehdyssä kyselyssä kysyttiin kunnan liikuntatoimesta vastaavan henkilön näkemystä liikuntatoimen resurssien riittävyydestä liikuntoimen palvelujen tuottamiseen neliportaisella asteikolla: erinomaisesti, hyvin, kohtalaisesti ja huonosti. Vastanneista kunnista 62 prosenttia arvioi resurssien riittävyyden kohtuulliseksi ja 38 prosenttia arvioi, että palvelut pystytään tuottamaan hyvin. Vuonna 2010 resurssien riittävyyden arvioi kohtalaiseksi samoin 62 prosenttia vastanneista, mutta tuolloin 10 prosenttia vastaajista ilmoitti resurssien riittävän huonosti liikuntapalvelujen tuottamiseen ja 26 prosentin mielestä hyvin. Tarkastelujaksolla on tapahtunut useita kuntaliitoksia, mikä osaltaan vaikuttaa kyseisten vuosien arviointien tuloksiin. Liikuntatoimen tuottamat palvelut ja liikuntatoimelle asetetut palvelutavoitteet ovat eri kunnissa hyvin erilaisia ja tämä vaikuttaa myös arvioon siitä, miten käytettävissä olevat resurssit riittävät palvelujen tuottamiseen.

Lisäksi kunnilta tiedusteltiin, mistä liikuntapalveluista on jouduttu karsimaan puutteellisten resurssien vuoksi. Kyselyyn vastanneista 39 kunnasta kahdeksan kuntaa ilmoitti, että ne ovat joutuneet karsimaan ohjatusta liikuntatoiminnasta, seitsemän kuntaa ilmoitti joutuneensa karsimaan liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja kuusi kuntaa liikuntatoimen henkilöstöstä. Lisäksi yksittäiset vastaajat ilmoittivat karsimisesta mm. liikuntatoimen hallinnossa, erityisryhmien liikunnassa ja järjestöavustuksissa. Liikuntaneuvonta ja liikuntatoimen kehittämistyö nousivat myös esiin toimintoina, joita käytettävissä olevilla resursseilla ei pystytä hoitamaan.

 

 

 

Kuvio 7.6.2.1. Liikuntatoimen toimintamenot Itä-Suomen maakunnissa vuosina 2010 ja 2016,€/asukas

Taulukko 7.6.2.1. Kuntien toimintamenot, liikunta-avustukset sekä palkkamenot vuonna 2016