Liikuntapalvelujen järjestämisen henkilöstö

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka paljon henkilöstöä kunnalla on liikuntapalvelujen järjestämiseen?

Kyselyyn vastanneissa kunnissa liikuntatoimen toimialaan liittyvissä tehtävissä oli Itä-Suomessa henkilöstöä vuonna 2016 keskimäärin 0,87 henkilötyövuotta asukasta kohden, kun koko maassa oli 0,79 henkilötyövuotta asukasta kohden. Henkilöstön kokonaismäärä on vähentynyt kaikissa maakunnissa verrattuna vuoteen 2010, jolloin henkilöstöä oli keskimäärin 0,92 henkilötyövuotta asukasta kohden (kuvio 7.7.2.1.). Maakunnittain tarkasteltuna henkilöstömäärä asukasta kohden on pienentynyt eniten Pohjois-Karjalassa. Muutoksen tulkinnassa on kuitenkin otettava huomioon, että tulokset pohjautuvat henkilöstötietojen osalta kyselyyn, johon eivät ole vastanneet samat kunnat molempina vuosina.

Liikunnan peruspalveluja tuottava henkilöstö sijoittui kunnissa eri tehtäviin siten, että hallintotehtävissä kunnat ilmoittivat olevan 14,3 prosenttia henkilöstöstä, liikunnanohjaustehtävissä 16,2 prosenttia henkilöstöstä ja liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöä oli 59,4 prosenttia henkilöstöstä. Muissa liikuntatoimen tehtävissä oli 10 prosenttia henkilöstöstä. Verrattaessa vuoteen 2010 ei henkilöstön jakautumisessa eri ryhmiin ole suuria muutoksia. Liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöstä 74,4 prosenttia oli liikuntatoimen henkilöstöä ja 25,6 prosenttia teknisen toimen henkilöstöä, kun vuonna 2010 liikuntatoimen palveluksessa oli 83 prosenttia käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöstä. (Kuvio 7.7.2.2.)

Vaikka tehtyyn kyselyyn ovat vastanneet vuosina 2010 ja 2016 eri kunnat, on kuitenkin nähtävissä, että määräaikaisen ja muun ei-vakinaisen henkilöstön suhteellinen osuus ja määrä on vähentynyt. Hallinnon tehtävissä vakinaisten työntekijöiden suhteellinen osuus on pysynyt ennallaan 80 prosentissa verrattuna vuoteen 2010 tarkasteltaessa henkilöstön työsuhteiden laatua. Liikunnanohjaajien ja erityisliikunnanohjaajien osalta vakinaisten työntekijöiden suhteellinen osuus kokonaishenkilöstömäärästä on kuitenkin noussut eli määräaikaista henkilöstöä on aiempaa vähemmän käytettävissä.

Henkilöstön väheneminen eri työntekijäryhmissä aiheuttaa haasteita liikuntatoimen palvelujen laadukkaaseen ja yhdenvertaiseen tuottamiseen. Hallinnon osalta erityisesti toimialan kehittäminen sekä laajan yhteistyön tekeminen voi kärsiä. Sekä ohjatun liikunnan palvelujen että liikuntapaikkojen yhdenvertainen saavutettavuus heikkenee mikäli ohjausresurssia ei ole riittävästi tai liikuntapaikkojen käytöstä ja kunnossapidosta joudutaan karsimaan henkilöstön puutteen vuoksi. Laajemmin tarkasteltuna myös erilaisten liikuntaan liittyvien yhteistoimintaverkostojen ylläpitäminen on haasteellista henkilöstöresurssien vähentyessä. (Kuvio 7.7.2.2.)

 

Kuvio 7.7.2.1. Liikuntatoimen henkilöstä asukasta kohti vuosina 2010 ja 2016

Kuvio 7.7.2.2. Liikuntatoimen henkilöstö asukasta kohti työtehtävittäin