Varhaiskasvatusoikeuden toteutuminen

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Tiivistelmä

Itä-Suomessa kolme neljästä lapsesta osallistuu varhaiskasvatukseen Manner-Suomen tapaan. Suurin osa lapsista on kunnallisessa päiväkodissa. Varhaiskasvatukseen osallistumista tulisi lisätä.

Itä-Suomen aluehallintovirasto toimii Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueilla. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella on yhteensä 45 kuntaa, joista Etelä-Savossa 14 kuntaa, Pohjois-Karjalassa 13 kuntaa ja Pohjois-Savossa 18 kuntaa. Itä-Suomen aluehallintovirasto lähetti helmikuussa 2018 kunnille kyselyn varhaiskasvatusoikeuden toteutumisesta kunnassa vuonna 2017. Kyselyyn tuli vastauksia kaiken kaikkiaan 44 kunnasta. Vain yhdestä kunnasta ei saatu peruspalveluiden arvioinnin tietoja. Vastausprosentti oli näin ollen 97,8 %.

Vuonna 2017 Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli 1-6-vuotiasta lapsia yhteensä 30 766, eli yhteensä 8,8 % Manner-Suomen lapsista. Ruotsinkielisiä lapsia oli 20 henkeä eli n. 0,1 % lapsista, saamenkielisiä lapsia yksi ja muun kielisiä 1149 lasta eli 3,7 % lapsista. Kielet jakautuvat melko tasaisesti ikäryhmittäin.

Kolme neljästä lapsesta, yht. 22 948 lasta, osallistui varhaiskasvatukseen. Heistä yksi oli ruotsinkielinen, saamenkielisiä lapsia ei ollut yhtään. Turvapaikanhakijoita oli 27 lasta, eli n. yksi tuhannesta. Itä-Suomessa 1-6-vuotiaista lapsista varhaiskasvatukseen osallistui 74,6 prosenttia, kun määrä Manner-Suomessa oli hyvin samankaltainen, 76,4 prosenttia. OECD-alueella (Organisation for Economic Co-operation and Development, suom. taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, www.oecd.org) keskimäärin 87 % 4-vuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen. Suomi onkin saanut suosituksia varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämiseksi.

Varhaiskasvatuksessa olevat lapset osallistuivat Itä-Suomessa selvästi eniten kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen, jonka piirissä heistä oli 42,3 %. Toiseksi eniten osallistuttiin laajempaan varhaiskasvatukseen, jonka piirissä varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista oli 33,3 %. Vähiten osallistuttiin 20 tunnin varhaiskasvatukseen, jonka piirissä oli varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista 24,4 %. Voidaan todeta, että Itä-Suomessa (74,6 %) osallistuttiin suunnilleen yhtä paljon varhaiskasvatukseen kuin koko Manner-Suomessa keskimäärin (76,3 %) ja vastaavasti selvästi vähemmän kuin OECD-alueella keskimäärin (87 % 4-vuotiaista varhaiskasvatuksen piirissä).

Kunnat toteuttivat suuren osan varhaiskasvatuksessa (81,8 %), ja eniten varhaiskasvatukseen osallistuttiin kunnan omissa päiväkodeissa (60,4 % kaikista varhaiskasvatukseen osallistuvista). Perhepäivähoitoon osallistui yhteensä 14,8 % kaikista varhaiskasvatukseen osallistuvista. Se oli suosittua etenkin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Yllättävää Itä-Suomessa oli muun varhaiskasvatuksen varsin suuri osuus erityisesti 20 tunnin varhaiskasvatuksen piirissä Pohjois-Savossa (24,8 % kyseiseen varhaiskasvatuslaajuuteen osallistuvista lapsista) sekä Pohjois-Karjalassa (17,1 % kyseiseen varhaiskasvatuslaajuuteen osallistuvista lapsista) sekä Pohjois-Savossa yksityisten palveluntuottajien toteuttamassa varhaiskasvatuksessa (20,1 % kyseiseen varhaiskasvatuslaajuuteen osallistuvista lapsista).

Ruotsin- ja saamenkielistä varhaiskasvatusta ei järjestetty Itä-Suomessa ollenkaan. Muun kielisten osuus varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista ei käynyt ilmi kyselyssä. Itä-Suomessa on useampia vieraskielisiä yksityisiä päiväkoteja, mutta ne eivät eriytyneet varhaiskasvatukseen osallistuvien kokonaismääristä. Turvapaikanhakijoita osallistui Itä-Suomen alueen varhaiskasvatukseen yhteensä vain 27 lasta, eli noin yksi tuhannesta varhaiskasvatukseen osallistuvasta lapsesta (0,12 %).

Taulukko 2.5.2.1. Lasten lukumäärä Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella