Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus / palvelujen saatavuus

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

Verrattaessa vuoden 2017 peruspalveluiden arviointia vuoden 2010 arviointituloksiin, kehitys on kaksijakoista. Toisaalta on huomattavissa paljon positiivista kehitystä etenkin nuorten osallistumis- ja kuulemiskanavien sekä tiedottamisen monipuolistumisessa ja yleistymisessä. Toisaalta taas nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvässä koulutuksessa ja tietoisuuden lisäämisessä ei ole tapahtunut vuoden 2010 kehittämistavoitteiden edellyttämää muutosta. Vaikuttamiskanavien olemassaolo ei takaa niiden toimivuutta. Nuoria tulisi myös nykyistä aktiivisemmin kutsua mukaan osaksi kuntapäätöksentekoa. Kuten nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuuksissa Pohjois-Karjalassa (Innostavaa yhteistyötä -hankeraportti 2018) nousi esiin, pelkkä lausahdus ”olemme käytettävissä” ei lisää nuorten osallistumista, vaan tarvitaan aktiivisia tekoja, vuorovaikutusta ja rakenteita mahdollistamaan osallistuminen. Itä-Suomen osalta peruspalveluarvioinnin johtopäätökset ovat seuraavat:

  • Nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat monipuolistuneet viime vuosien aikana Itä-Suomessa. Kaikissa kunnissa toimii nuorisovaltuusto ja yläkouluilla oppilaskunta. Muita vaikuttamiskeinoja toteutetaan kunnassa nuorten vapaa-ajalla kohtuullisesti, kaupunkimaisissa kunnissa enemmän kuin maaseutumaisissa kunnissa. Noin puolessa kunnista nuoret ovat tehneet aloitteita ja niihin on vastattu pääsääntöisesti hyvin.
  • Käytössä olevat nuorten vaikuttamistoiminnan resurssit vaihtelevat kunnittain, mikä tarkoittaa sitä, ettei nuorten osallisuustoiminnan ylläpitoon saati kehittämiseen ole kaikkialla riittävästi resursseja käytössä. Yhä edelleen kuntien luottamushenkilöitä ja muita työntekijöitä koulutetaan vähän nuorten osallistumiseen liittyvissä asioissa. Pohjois-Karjalassa nuorisotyöntekijät saavat muuta maata selvästi heikommin nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvää koulutusta.
  • Osallistumis- ja kuulemismahdollisuudet vaativat systematisointia ja kytkemistä kunnan strategiaan ja vuosisuunnitteluun. Toimintaa ei juurikaan arvioida. Niin ikään nuorten vaikuttajaryhmille osoitetut resurssit ja toimintamahdollisuudet vaihtelevat.
  • Itä-Suomen kunnissa kuilu kunnallisen päätöksenteon ja nuorten osallistumisen välillä on huolestuttava. Itä-Suomessa äänestysprosentti kunnallisvaaleissa oli muuta Suomea alhaisempi. 38 prosentissa Itä-Suomen kunnista ei toimi yhtään alle 29-vuotiasta kunnanvaltuutettua. Samaan aikaan päättäjien ja kunnan viranhaltijoiden tietämys ja saama koulutus nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvissä asioissa on vähäistä.
  • Puolet Itä-Suomen kunnista teki nuorten osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvää yhteistyötä toisten kuntien kanssa. Maakuntauudistuksen myötä yhteistyö nuorten osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyen tulee entistä olennaisemmaksi asiaksi. Maakunnalliset nuorisovaltuustopilotit ovat osassa aluetta jo käynnissä ja Lapsi- ja perhepalvelujen uudistuksessa on otettu käyttöön uusia, ylikunnallisia nuorten kuulemisen käytäntöjä. Erityisesti nuorille tärkeiden sosiaali- ja terveys- sekä työllisyyspalvelujen osalta ylikuntarajaisen yhteistyön merkitys vaikuttamisen kysymyksissä korostuu. Myös resurssien näkökulmasta kuntien yhteistyö nuorten osallistumisten edistämisessä on kannatettavaa.
  • Nuorten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota kuulemistapojen saavutettavuuteen erilaisten nuorten ja nuorten ryhmien näkökulmasta (esimerkiksi kuinka nuoret, jotka eivät osallistu nuorisotalojen toimintaan pystyvät vaikuttamaan nuorten palveluihin kunnassa). Kunnan koko ei saa liiaksi määrittää sitä, miten nuorten osallistumis- ja kuulemismahdollisuudet toteutuvat kunnassa. Maaseutualueen nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuutensa maakuntakeskuksissa asuvia nuoria heikommiksi.

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Jokaisessa kunnassa taataan riittävät toimintaedellytykset nuorten osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmän toteutumiselle. Kaikissa kunnissa varataan henkilö-, aika- ja taloudellisia resursseja nuorten osallistumis- ja vaikuttamistyöhön. Tällä tarkoitetaan myös muuta kuin nuorisovaltuustotoimintaa.

  • Kunnan tasolla laaditaan nuorten vaikuttamisen strategia, jossa eri kuulemismenetelmät ja nuorten vaikuttamiskanavat liitetään toisiinsa. Strategiassa tuodaan esiin, miten eri tavoin kunnassa mahdollistetaan nuorille asioiden nostaminen käsittelyyn ja lautakuntien tai valtuuston esityslistoille. Samoin strategiassa valitaan ja nimetään yhteistyössä päättäjien kanssa asioita, joihin kysytään mielipidettä nuorilta.

  • Vuorovaikutusta päättäjien, viranhaltijoiden ja nuorten välillä kunnissa lisätään ja systematisoidaan. Kunnan tasolla sitoudutaan nuorten kuulemiseen ja nuorten osallistumis- ja kuulemiskäytännöt huomioidaan kunnan keskeisissä strategioissa ja vuosisuunnittelussa.

  • Nuorille taataan tosiasilliset mahdollisuudet vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Itä-Suomessa vahvistetaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kunnan päätöksentekoelimissä antamalla nuorille niissä puhe- ja läsnäolo-oikeus.

  • Tiedottamisessa huomioidaan nuorten arki ja heidän käyttämänsä viestintäkanavat (esim. somen eri kanavat). Tiedottamista tehdään nuorilähtöisesti ja ajantasaisesti. Tiedottaminen nähdään myös mahdollisuutena kutsua ja kannustaa erilaiset nuoret osallistumaan.

  • Nuorten osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksia arvioidaan säännöllisesti vuosittain yhdessä nuorten kanssa. Nuorilla on keskeinen rooli järjestelmän kehittämisessä.

  • Lisätään kuntien välistä yhteistyötä nuorten osallistumisen ja kuulemisen käytännöissä ja kehittämisessä.

  • Mahdollistetaan nuorisotyöntekijöiden kouluttautuminen nuorten osallisuuteen ja kuulemiseen liittyvissä asioissa sekä sisällytetään nuorten osallistuminen ja kuuleminen päättäjien ja virkamiesten koulutukseen ja perehdytykseen yhtenä merkittävänä teemana.